Päiväkodin aloitus on iso askel – näin ammattilaiset tukevat pieniä lapsia
”Varhaiskasvatuksen aloitus on aina intensiivinen hetki, johon liittyy usein suuria tunteita niin lapsilla kuin vanhemmilla. Ammattilaiselta se vaatii keskittymistä ja kysyy osaamista, jotta saadaan hyvä alku uudelle päiväkotipolulle”, yliopistonlehtori Mari Vuorisalo Jyväskylän yliopistosta kertoo. Vastikään julkaistua tutkimusta varten Vuorisalon seurasi tutkijakollegojensa kanssa viiden noin 1-vuotiaan lapsen varhaiskasvatuksen aloitusta viiden eri päiväkodin pienten ryhmissä.
Tutkijat tunnistivat varhaiskasvattajien, niin varhaiskasvatuksen opettajien kuin lastenhoitajienkin, käyttävän kolmenlaisia pedagogisia toimintatapoja luotsatessaan pieniä päiväkodinaloittajia. Näitä olivat suojelu, joustavuus ja perustarpeiden turvaaminen.
Aloittaja saa pehmeän laskun päiväkodin vilskeeseen
Ensimmäisenä päivänä varhaiskasvattajat usein rajasivat tilaa ja toimintojen määrää, johon uusi lapsi osallistui. Näin varmistettiin, että aloittaja sai totuttautua päiväkodin arjen vilskeeseen vähitellen tai ainakin yhdessä aikuisen kanssa.
”Aloittajien toiminnan suojelulla ja suojaamisella on ensimmäisenä päivänä iso rooli. Suojana näyttäytyivät esimerkiksi leikit pienryhmissä. Lisäksi uudet lapset ovat monissa tilanteissa kasvattajien sylissä”, Vuorisalo kertoo.
Kasvattajat osoittivat aloituspäivän aikana suurta joustavuutta. He muun muassa muokkasivat päivän ohjelmaa uuden lapsen kiinnostuksen ja jaksamisen mukaan. Tutkimuksen mukaan joustavuus onkin toinen keskeinen tapa toteuttaa aloituspäivän pedagogiikkaa.
Uusi lapsi muuttaa koko ryhmän dynamiikkaa
Jokaisessa päiväkotipäivässä on kuitenkin myös toimintoja, joista joustaminen ei ole mahdollista. Myös aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että monet perushoitotilanteet kuten ruokailu, nukkuminen ja vaipanvaihto ovat pienille päiväkodinaloittajille kuormittavia hetkiä.
”Tutkimuksessa näimme esimerkiksi ruokailutilanteen, jossa lapsen itkuisuudesta huolimatta kasvattaja lempeästi piti huolen lapsen perustarpeiden täyttymisestä. Tällaiset tilanteet, jotka on vain tehtävä, osoittavat varhaiskasvatuksen koulutettujen ammattilaisten osaamisen korkean tason”, tutkijat toteavat.
Tutkijat muistuttavat, että uuden lapsen liittyminen ryhmään vaikuttaa myös muihin lapsiin. aloittaja tarvitsee yleensä paljon kasvattajien huomiota, mikä muuttaa päiväkotiryhmän tavallista arkea. Samalla lasten väliset suhteet järjestyvät uudelleen, kun mukaan tulee uusi toimija.
Kasvattajat tasapainoilevat arjen ja uuden aloituksen välillä
Varhaiskasvatuksen ammattilaisten toiminta aloituspäivänä kertoo paljon siirtymätilanteen luonteesta. Suojelu ja joustavuus osoittavat, että kasvattajat tunnistavat hyvin tilanteen haastavuuden herkkyyden, ja osaavat vastata siihen ammattitaitoisesti, lapsen tarpeita kuunnellen. Tällaisen joustavuuden toteuttaminen vaatii kuitenkin, että jollain ryhmän kasvattajista on mahdollisuus keskittyä aloitukseen ja tutustua rauhassa uuteen tulijaan.
”Aloituspäivinä kasvattajia haastaa se, että samanaikaisesti ryhmän arki pyörii ja kasvattajien on vastattava kaikkien lasten tarpeisiin. Tämä vaatii suunnittelua, resurssointia ja hyvää yhteistyötä ryhmän kasvattajilta”, tutkijat muistuttavat.
Tutkimus on osa Jyväskylän yliopiston Trace in ECEC -hanketta ja sen toteuttivat Mari Vuorisalo, Kaisu Peltoperä ja Yaiza Lucas Revilla. Tutkimusartikkeli on vapaasti luettavissa ”European Early Childhood Research Journal” -lehdessä.
Julkaisutiedot
Artikkeli ”Pedagogical practices for the infant-toddler’s first day of transition from home care to early childhood education and care” on luettavissa aikakausijulkaisussa European Early Childhood Research Journal: https://doi.org/10.1080/1350293X.2025.2509125
