Pienet lapset tietävät olevansa motorisesti taitavia – taitojen yliarviointi on tärkeä kehitysvaihe

Motoriset taidot, kuten juokseminen, hyppääminen, tasapainoilu ja pallonkäsittelytaidot, ovat tärkeitä lapsen kehitykselle. Nämä taidot mahdollistavat lapselle itsenäisen liikkumisen sekä muodostavat pohjan tulevaisuuden monipuolisille liikuntataidoille. Motoriset taidot vaikuttavat myös lapsen yksilölliseen kasvuun sekä sosiaaliseen ja emotionaaliseen hyvinvointiin.

– Hyvät motoriset taidot sekä koettu motorinen pätevyys mahdollistavat lapsen osallistumisen ikätasolle sopiviin peleihin ja leikkeihin, sillä silloin lapsi kokee pärjäävänsä niissä. Tällaiset positiiviset sosiaaliset kokemukset ovat tärkeitä lapsen itseluottamuksen rakentumisessa. Ne luovat myös pohjaa sille, että lapsi oppii arvioimaan omat taitonsa realistisesti eli niin, että hän tunnistaa, mihin hän pystyy, liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkijatohtori Donna Niemistö sanoo.

Ikä ja kokemus opettavat arvioimaan omia taitoja realistisemmin

Etenkin pienet lapset tyypillisesti yliarvioivat omat motoriset taitonsa. Taitojen yliarvioiminen on tärkeä ja merkityksellinen kehitysvaihe lapsen elämässä, sillä se saa lapset kokeilemaan ja yrittämään.

– Kokeilun ja yrityksen kautta syntyvät parhaat oppimisen oivallukset, jotka lopulta johtavat taidon oppimiseen. Pieni lapsi esimerkiksi kaatuu kymmeniä kertoja ennen kuin oppii kävelemään, Niemistö toteaa.

Keholliset kokemukset, yritykset ja erehdykset sekä lopulta uusien taitojen oppiminen kehittävät vähitellen lapsen arviointikykyä siitä, mitä hän pystyy turvallisesti tekemään. Lapsi oppii tuntemaan rajojaan.

– Varhaisvuosien kokeilu ja tekeminen ovat parhaita rakennuspalikoita siihen, että lapsi oppii arvioimaan omia motorisia taitojaan kouluun mennessä. Tyypillisesti alakoululaisella alkaa olla realistinen näkemys omista motorisista taidoistaan, Niemistö kertoo.

Kouluikään saapuessa lapsi myös kohtaa päivittäin enemmän vertaisiaan. Tässä kehitysvaiheessa lapsi alkaa yhä enemmän arvioida omia motorisia taitojaan vertailemalla niitä muiden samanikäisten taitoihin.

– Motorisen taidon arvioinnin näkökulmasta näyttää siltä, että tiheämmin asutuilla alueilla, kuten pääkaupunkiseudulla ja kaupungeissa, lapset hyötyivät siitä, että he näkevät muita lapsia enemmän. Heille nimittäin kehittyi muita nopeammin kyky arvioida omat motoriset taitonsa realistisesti, sanoo Niemistö.

Lisäksi lapset, joilla oli jotakin erityistä kehitykseen ja kasvuun liittyvää, kuten esimerkiksi astma, ADHD tai kielellinen viivästymä, yliarvioivat muita lapsia useammin omat motoriset taitonsa.

– Nämä tulokset antavat osviittaa siitä, että lapsen ikä- ja kehitystaso täytyy tuntea hyvin, jotta hänen motorista kehitystään voidaan tukea yksilölliset tarpeet huomioiden.

Alkuperäinen artikkeli What factors relate to three profiles of perception of motor competence in young children? julkaistiin Journal of Sports Sciences -lehdessä 12.10.2021. Deakinin yliopistosta Australiasta mukana oli apulaisprofessori Lisa Barnett, Hollannista Groningenin yliopistosta apulaisprofessori Marja Cantell, sekä Jyväskylän yliopiston liikuntatieteiden tiedekunnasta professori Taija Juutinen, tilastotieteiden maisteri Elisa Korhonen ja Taitavat tenavat -tutkimushankkeen johtaja, apulaisprofessori Arja Sääkslahti. Linkki julkaisuun: https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/02640414.2021.1985774.

Lisätietoja

Donna Niemistö
tutkijatohtori
liikuntatieteellinen tiedekunta
donna.m.niemisto@jyu.fi
040 805 4162

Tietoa tutkimushankkeesta: https://www.jyu.fi/sport/fi/tutkimus/hankkeet/taitavat-tenavat