Taidot, sosiaalinen tuki ja liikunta-aktiivisuus - TAITURIT

Taiturit-hanke on liikuntatieteellisen tiedekunnan toteuttama kouluikäisten, 4.-6.-luokkalaisten lasten seurantatutkimus. Hanke on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama ja jatkoa lapsiperheiden liikuntatottumusten seurantahankkeiden sarjaa (Taitavat Tenavat ja Liikkuva Perhe -hankkeet).

Hankkeen kesto

1.4.2021 - 31.3.2024

Tutkimuksen painoala

Liikunta, terveys ja hyvinvointi

Tutkimusalue

Lapsuus ja perhe

Koulutus, opetus ja interventiot

Fyysinen aktiivisuus, hyvinvointi ja käyttäytymisen muutos elämänkulussa

Tiedekunta

Liikuntatieteellinen tiedekunta

Rahoitus

Opetus- ja kulttuuriministeriö

Hankekuvaus

Tämä pitkittäisasetelmaan perustuva tutkimus testaa fyysiseen aktiivisuuteen johtavia mekanismeja lapsilla. Taiturit-tutkimuksessa tutkitaan liikunta-aktiivisuuteen johtavia lapsuuden aikaisia kehityksellisiä mekanismeja. Tutkimuksen tarkoituksena on kerätä tietoa lasten liikuntataidoista, fyysisestä toimintakyvystä, sosiaalisesta tuesta sekä liikunta-aktiivisuudesta. Tutkimus perustuu maantieteellisesti satunnaistettuun ja edustavaan kolmen aikapisteen asetelmaan, jossa lapset ovat 3-7-vuotiaita, 7-10-vuotiaita ja 10-12-vuotiaita (tavoiteltu määrä = 932).

Tutkimuksella on kaksi pääolettamusta: 1) varhais- ja keskilapsuuden liikuntataidot ennustavat fyysistä aktiivisuutta myöhemmin lapsuudessa ja terveyteen liittyvät kuntotekijät selittävät tätä yhteyttä, 2) varhais- ja keskilapsuuden sosiaalinen tuki tärkeiltä ihmisiltä ennustaa myöhempää fyysistä aktiivisuutta ja liikunnan lukutaito selittää tätä yhteyttä. Ymmärrys fyysiseen aktiivisuuteen johtavista mekanismeista tarjoaa työkaluja suunnitella liikunnanedistämistoimia perheissä, kouluissa, terveydenhuollossa ja urheiluseuroissa.

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen

Tuorein tutkittu tieto Taiturit-tutkimuksesta (kuten myös edeltävistä Liikkuva perhe ja Taitavat tenavat -tutkimuksista) jalostuu liikuntaa edistäviksi toimiksi Liikkuva perhe ja Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelmien kautta. Kyseiset ohjelmat ovat osa valtakunnallisia Liikkuvat ohjelmia, jotka tukevat hallitusohjelman tavoitteita liikunnallisen kokonaisaktiivisuuden lisäämiseksi kaikissa ikä- ja väestöryhmissä. Ohjelmien rahoituksesta vastaa opetus- ja Kulttuuriministeriö (OKM). Tutkijat Arja Sääkslahti, Arto Laukkanen ja Donna Niemistö vaikuttavat ohjelmissa verkostojen jäseninä. Lisäksi tutkijat toimivat liikunnanopettajakouluttajina Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa. Tutkijat osallistuvat myös Pienten lasten liikunnan ilon, fyysisen aktiivisuuden ja motoristen taitojen seurannan kehittämiseen Piilo-tutkimushankeessa, jota Jyväskylän yliopisto ja JAMK kehittävät yhdessä.

Gasellien Päkä, 35, muistelee lapsuutensa hurjaa välituntileikkiä: ”Enää ei välttämättä mene läpi”

Ylen uutisjutussa käsitellään välituntileikkien muutospaineita. Haastateltavana oli myös Taiturit-tutkija Arto Laukkanen. Linkki uutiseen.

Alle kouluikäisistä lapsista yli puolet osallistuu ohjattuun liikuntaharrastukseen

Jyväskylän yliopiston laaja pitkittäistutkimus osoittaa, että yli puolet varhaiskasvatusikäisistä lapsista osallistuu ohjattuun liikuntaharrastukseen, ja kouluikäisistä liikuntaharrastuksiin osallistuu jopa 75 prosenttia. Kolmen seurantavuoden aikana lasten liikuntaharrastuksien määrä lisääntyi noin viidenneksen, mutta alueellisia eroja esiintyi. Maaseudun ja Pohjois-Suomen lapsilla liikunnan harrastaminen lisääntyi vähiten. Lue koko tiedote. Linkki julkaistuun artikkeliin.

Lapset ja nuoret tarvitsevat monipuolista liikuntaa ja ulkoilua

Lasten ja nuorten liikuntaan eivät päde samanlaiset lainalaisuudet kuin aikuisten liikuntaan ja urheiluun. Lapset kehittyvät ja kasvavat koko ajan. Liikunnalla on tärkeä tehtävä motoristen taitojen ja fyysisen aktiivisuuden kehittymisessä. Lue lisää Nanne-Mari Luukkaisen tiedeblogista Liikuntatieteellisen seuran sivuilta.

Tutkijoiden yössä tutustuttiin Taiturit tutkimukseen ja temppuiltiin telinesalissa!

Tutkijoiden yö Liikunta-rakennuksessa 29.9. tarjosi asiaa ja ihmeteltävää, temppuratoja ja haasteita kaikenikäisille liikunnasta ja hyvinvoinnista kiinnostuneille. Päivän aikana on Taiturit -tutkimus järjesti työpajoja koululais- ja varhaiskasvatusikäisille ryhmille ja illalla Liikunnan ovet olivat auki kaikille! Katso tunnelmia päivästä.

Varhainen aloitus urheiluseurassa ei paranna liikkumisen perustaitoja ja lasten itseluottamusta – pikemminkin päin vastoin

Parasta mitä alle kouluikäisen liikuntataitojen hyväksi voi tehdä, on viedä hänet ulos leikkimään. Luottamus omiin liikuntataitoihin muovautuu jo päiväkoti-iässä ja vaikuttaa loppuelämään. Näin kertovat Jyväskylän yliopiston pitkittäistutkimukset, joiden tuloksia esiteltiin Liikuntatieteen päivillä Jyväskylässä toissa viikolla. Lue Annikka Mutasen juttu Helsingin Sanomista, jossa hän haastatteli Arja Sääkslahtea ja Donna Niemistöä.

Viisi uransa alkuvaiheessa olevaa tutkijaa palkittiin Liikuntatieteen päivillä.

Taiturit -tutkimushankkeesta palkinnon saivat Nanne-Mari Luukkainen ja Elina Meklin. Lämpimät onnittelut!

Miten lapset saadaan liikkeelle koulussa ja kotona? Liikuntatieteen päivät 6.-7.9.2023 pureutuu ajankohtaisiin liikunnan ja hyvinvoinnin kysymyksiin

Liikuntatieteen päivät Jyväskylän yliopistossa tarjoaa näkökulmia ja uusinta tutkittua tietoa liikunnasta ja hyvinvoinnista 6.–7.9.2023. Liikunnan opettajankoulutuksen 60-vuotisjuhlavuoden hengessä lasten ja nuorten liikkuminen ja opetus on yksi tapahtuman pääteemoista. Ohjelmaan kuuluu myös kaikille avoin tiedejournalismin seminaari. Kts. ohjelma ja puhujat.

Alva Koskela oppi pyöräilemään 4-vuotiaana – siinä auttanut laite keksittiin jo 200 vuotta sitten, kun nälkä pakotti syömään hevoset

Potkupyörän selässä jo taapero voi harjoitella taitoja, joika polkupyöräilyssä tarvitaan. Potkupyörän puolesta puhuu myös Pyöräliitto, joka julkaisi juuri oppaan lasten opettamisesta pyöräilemään. Lue koko juttu ja Arto Laukkasen asiantuntijakommentit asiasta Ylen sivuilta.

Lapsuudessani ei mietitty liikuntaa: ”Tiedän, millaista on olla liikunnassa toistuvasti kaikkein huonoin” – Oivallus aikuisena muutti kaiken

Tuore suomalaistutkimus varhaislapsuuden liikkumisen merkityksestä lapsen liikuntaitsetunnolle on tärkeä, kirjoittaa toimittaja Kirsikka Otsamo. Lue koko juttu.

Jo viisivuotiaan liikkumattomuudella on vaikutuksia liikuntaitsetuntoon – näillä helpoilla keinoilla autat lasta löytämään kehonsa kyvyt

Tärkeintä on kannustaa, antaa aikaansa ja liikkua yhdessä lapsen kanssa. Tuore suomalaistutkimus osoitti, että lapsen kehno käsitys omista taidoista voi säilyä kauan. Pieni lapsi alkaa muodostaa liikuntaan liittyviä mielikuviaan jo hyvin varhain. Tuore suomalainen tutkimus paljastaa, että varhaislapsuuden merkitys lapsen tulevalle liikunnalliselle itsetunnolle on merkittävä. Liikunnallista elämäntapaa pitäisikin harjoitella jo ensimmäisistä vuosista saakka.

Liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkijatohtori Donna Niemistö Jyväskylän yliopistosta, missä iässä lapsen liikuntataitoja olisi hyvä alkaa yhdessä kehittää?

”Aivan syntymästä alkaen. Lapsi tutustuu vauvasta lähtien ympäristöön oman kehonsa kautta. Kehollisuus auttaa lasta oppimaan ja tekemään asioita ympäristössään. Vauvaikäisen kohdalla tämä tarkoittaa lähinnä lapsen oman liikkeen mahdollistamista.” Lue koko juttu Aamulehdestä.

Päiväkotileikit eivät riitä – lasten tulisi liikkua ulkona kotonakin, tutkija suosittelee

Suosituksen mukaan varhaiskasvatusikäisen tulisi liikkua päivässä vähintään kolme tuntia, joista yksi on reipasta liikuntaa. Alle kouluikäinen lapsi tarvitsee päiväkoti- ja seuraliikunnan lisäksi vapaata liikkumista ulkona, kertoo Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkijatohtori Donna Niemistö. Lue koko juttu: STT (juttu kokonaisuudessaan) tai Yle (lyhyempi kooste).

Jo viisivuotiaan kehno käsitys itsestään liikkujana voi jäädä pysyväksi ja vaikuttaa liikuntataitoihin

Jyväskylän yliopiston laajan tutkimuksen tulokset osoittivat, että varhaiskasvatusikäisten lasten koettu motorinen pätevyys ja motoristen taitojen urautuminen oli nähtävissä jo 5–6-vuotiaana, etenkin jos lapsi arvioi omat taitonsa muita lapsia heikommiksi. Jos lapsi arvioi omat taitonsa alhaisiksi varhaislapsuudessa, oli hyvin todennäköistä, että hän arvioi samat taidot alhaisiksi myös alakoululaisena. Alhaisen arvion profiiliin kuuluminen yleistyi sekä tytöillä että pojilla iän myötä. Myös sukupuolieroja havaittiin, sillä tytöt aliarvioivat herkemmin omia motorisia taitojaan. Lue lisää tiedotteesta.

Vanhemman antama tuki lisää itsensä heikoiksi kokevien lasten liikuntamäärää

Vanhempien liikunnallinen tuki varhaislapsuudessa näkyy lasten suurempana liikuntamääränä myöhemmin alakouluiässä. Erityisesti tulos havaittiin liikuntataidoiltaan itsensä suhteellisen heikoiksi kokevilla lapsilla. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa toteutetun tutkimuksen mukaan liikuntataidoiltaan itsensä suhteellisen heikoiksi kokevien lasten liikuntamäärä vastaavasti laski merkittävästi niillä, joiden vanhempien liikunnallinen tuki oli ollut vähäistä. Lue lisää tiedotteesta.

Lapset tarvitsevat enemmän arjen aktiivisuutta ja raskasta liikuntaa – lisää ”nujuamista” ja parempaa tilasuunnittelua, ehdottavat tutkijat.

Pienten lasten aktiivisuussuositukset täyttyvät ajallisesti, mutta raskas liikunta jää liian vähäiseksi. Nujuamista ei saa vältellä, sanoo tutkija. Jyväskylän yliopiston tutkijat esittävät päiväkoti- ja kouluikäisten lasten liikkumista koskevassa tiedotteessa, että niin arkista kuin raskasta liikuntaa voisi lisätä pienillä teoilla. Arkiliikunnan turvaamiseen vaikuttavat ennen kaikkea vanhempien toiminta sekä laajemmat rakenteet, kuten liikenne-, kaupunki- ja tilasuunnittelu. Raskas liikunta puolestaan vaatii sitä, etteivät vanhemmat rajoita lasten touhuamista liikaa siksi, että he pelkäävät lasten loukkaavan itsensä.

– Pientä rajojen koettelua turvallisessa ympäristössä kannattaa lapsen päivissä olla, sanoo tutkijatohtori Donna Niemistö tiedotteessa. Lue KaksPlus -lehden juttu tai vaihtoehtoisesti JYU-tiedote aiheesta.

Marraskuussa pohditaan maaseudun lapsien motorisia taitoja ja niiden muutoksia Jyväskylässä seminaarissa "Families and Childhoods in Flux", (3-4- November)

Jyväskylän yliopisto järjestää marraskuun alussa kansainvälisen seminaarin, jossa käsitellään lapsuutta kaikessa moninaisuudessaan. Donna Niemistö esittää seminaarissa pohdintoja siitä, mitä tapahtuu maaseudun lasten motorisille taidoille. Taitavat tenavat ja Liikkuva perhe -aineistojen mukaan maaseudun lapsilla on parhaimmat motoriset taidot alle 7-vuotiaina, mutta kouluiässä, alle 11-vuotiaina, maaseudun lapset pärjäävät heikoiten motorisissa taidoissa verrattuna kaupunkien, pääkaupunkiseudun sekä taajamissa asuviin lapsiin. Lue lisää seminaarista ja sen aikataulusta.

Taiturit- tutkijat osallistuvat CIAPSE-kongressiin syyskuussa

Kansainväliset kongressit näyttelevät suurta roolia tutkimustiedon jalkauttamisessa, tuottamisessa sekä uusien ideoiden saamisessa yhdessä kansainvälisten verkostojen kanssa tuleviin tutkimuksiin. Liikkuva perhe -tutkijat osallistuvat syyskuussa järjestettävään 4th CIAPSE Congress: Education and Physical Activity in Childhood: Current Challenges and Perspectives -kongressiin. Alla näet koosteen tutkijoidemme kongressiesityksistä:

Child, family, and environmental level predictors of physical activity parenting: A three-year longitudinal study
Dr. Arto Laukkanen | University of Jyväskylä | Finland
The role of early childhood's parental support and sport club participation to actual and perceived motor competence of 7–10-year-old children – A three-year longitudinal study. Elina Meklin | University of Jyväskylä | Finland
What happens to countryside children’s motor competence within the transition from ECEC to school? Dr. Donna Niemistö | University of Jyväskylä | Finland
Longitudinal relationship between (un)structured activities and overall physical activity in 3–10 years Finnish children. Nanne-Mari Luukkainen | University of Jyväskylä | Finland
Identifying motor competence of 4-6-years old children using product- and process-oriented assessment tools: Research gains having both. Dr. Donna Niemistö | University of Jyväskylä | Finland
Locomotor and object control skills during early years predict moderate to vigorous physical activity (MVPA) in 7–11-year-old girls and boys in different ways – A 3-year longitudinal study. Maria Kasanen | University of Jyväskylä | Finland

Näin tuet lapsen liikuntaharrastusta: ”Isoin virhe on yli-innokkuus lapsen harrastukseen”

Liikuntapedagogiikan apulaisprofessori Arja Sääkslahti kertoo, mitä lähes jokaisen lapsen harrastuspolku tuo tullessaan – ja miten välttää yleisimmät virheet. Lapsuuden fyysistä aktiivisuutta tutkinut Arja Sääkslahti antaa vanhemmille yhdeksän ohjetta lapsen liikuntaharrastusten tukemiseen. Lue KaksPlus -lehden juttu kokonaisuudessaan.

Lasten liikuntaa ei voi ulkoistaa

Arto Laukkanen kertoo Helsingin Sanomien artikkelissa, kuinka lapselle liikunnasta tulee tapa vain, jos lapsi näkee perheensä liikkuvan lihasvoimin. Tutkimusten mukaan tehokkain keino onkin liikkua yhdessä lasten kanssa, kertoo yliopistonlehtori Arto Laukkanen Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta. Hän tutkii liikuntataitojen oppimista sekä vuorovaikutusta lapsiperheissä ja liikunnanopetuksessa. Lue koko juttu.

Ilo kasvaa ulkona - luontotoiminnan käsikirja on julkaistu!

Käsikirja on tarkoitettu kaikille luontotoiminnasta kiinnostuneille varhaiskasvatus- ja esiopetusryhmille. Käsikirja toimii alkusysäyksenä luontotoiminnasta kiinnostuneille ja vahvistuksena säännöllisesti ulkona jo toimiville. Julkaisun kirjoittamiseen on osallistunut upea joukko alan ammattilaisia, tutkijoita, kouluttajia ja luontotoimintaa tukevia tahoja. Mukana myös Taitavat tenavat -tutkija Donna Niemistö kirjoituksella "Liikunnan merkitys varhaiskasvatuksessa", s. 24. Käsikirja on luettavissa vapaasti ja lisäksi kaikki Ilo kasvaa ulkona materiaalit ovat vapaasti käytettävissä Ilo kasvaa ulkona -nettisivuilta, materiaalit osiosta. Lue tai lataa käsikirja täältä.

Arjesta löytyy monenlaisia paikkoja lapsen arkiliikunnan lisäämiseksi

Tahtooko lapsi leikkiä rymyten vai rauhallisesti? Entä millainen liike varhaiskasvatuksessa tai koulussa sallitaan ja onko lapsen turvallista liikkua menoihinsa itsenäisesti? Tutkijat Donna Niemistö, Jani Hartikainen sekä Jonne Silonsaari tarkastelevat lasten liikuntaa monesta eri näkökulmasta ja tietävät, että lapsille kannattaa tarjota mahdollisimman itsensä näköistä, fyysisesti aktiivista arkea. Lue lisää JYUnity tiedeblogista.

Tutkimuksen tieto jalostuu käytännön toimiksi kansallisissa Liikkuva perhe ja Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelmissa

Tuorein tutkittu tieto Liikkuva perhe -tutkimuksesta (kuten myös seurantatutkimuksen muista osista, Taitavat tenavat ja Taiturit -tutkimuksista) jalostuu liikuntaa edistäviksi toimiksi Liikkuva perhe ja Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelmien kautta. Kyseiset ohjelmat ovat osa valtakunnallisia Liikkuvat ohjelmia, jotka tukevat hallitusohjelman tavoitteita liikunnallisen kokonaisaktiivisuuden lisäämiseksi kaikissa ikä- ja väestöryhmissä. Ohjelmien rahoituksesta vastaa Opetus- ja Kulttuuriministeriö (OKM). Tutkijat Arja Sääkslahti, Arto Laukkanen ja Donna Niemistö vaikuttavat ohjelmissa verkostojen jäseninä. Yhdestä viimeisimmästä ohjelmien tuotoksesta voi lukea täältä.

Piilo -tutkimushankkeen julkistamistilaisuus tulossa - vielä ehdit mukaan!

Tervetuloa kuulemaan tuoreinta tietoa varhaiskasvatusikäisten lasten hyvinvoinnin ja liikkumisen edistämisestä! Mukana Liikkuva perhe -tutkimushankkeen tutkijat, kuten Arto Laukkanen, Arja Sääkslahti sekä Donna Niemistö.

Piilo – Pienten lasten liikunnan ilon, fyysisen aktiivisuuden ja motoristen taitojen seurannan tutkimus- ja kehittämishankkeessa kerättiin vuosina 2019–2021 tietoja ja menetelmiä pienten lasten hyvinvoinnin seurantaan ja edistämiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö järjestää Piilo-hankkeen tulosten julkistamistilaisuuden yhteistyössä Likesin, Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelman ja Jyväskylän yliopiston kanssa. Tilaisuus on maksuton webinaari.

Iloa liikunnasta – miten pienet lapset liikkuvat? Julkistamistilaisuus keskiviikko 15.9.2021 klo 12.00 – 15.00. Aikataulun näet tästä linkistä. Ilmoittaudu mukaan 13.9.2021 mennessä osoitteessa: https://www.lyyti.fi/reg/PIILO

Koko kehittämisvaiheen tulosraportti luettavissa täältä.

Piilo-tutkimushankkeen tuloksista uutisoi esimerkiksi Yle, Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Valtioneuvosto, Keskisuomalainen.

Arkiseikkailusta kiittää sekä lapsi että aikuinen

Arkiseikkailu on Liikkuva varhaiskasvatus ja Liikkuva perhe -ohjelmien yhteinen varhaiskasvatusyksiköille ja perheille suunnattu kampanja, jossa tutustutaan yhdessä lähiympäristöön. Tutkijat Arto Laukkanen ja Donna Niemistö kirjoittivat Liikkuva varhaiskasvatustarinoihin siitä, kuinka tärkeää on lähteä yhdessä liikkeelle! Lue koko juttu.

Omaehtoisuutta tukeva liikuntakasvatus

Mikälaista on omaehtoisuutta tukeva liikuntakasvatus? Liikkuva perhe -tutkija Arto Laukkanen koosti aiheesti esityksen Pohjois-Savon Liikunta ry:n varhaiskasvatuksen liikuntawebinaariin 19.5.2021. Esitys on katsottavissa tästä linkistä.

Onnittelut Liikkuva perhe -tutkimuksen arvonnassa voittaneille!

Liikkuva perhe tutkimukseen osallistui 679 lasta vanhempineen yhteensä 97:stä alakoulusta ympäri Suomea. Iso kiitos kaikille osallistuneille! Kaikkien osallistuneiden lasten kesken arvottiin tiistaina 8.12.2020 viisi 50€ arvoista lahjakorttia ja kaikkien koulujen kesken yksi 250€ arvoinen lahjakortti. Voitot menivät suureksi iloksemme ympäri Suomea: Seinäjoelle, Ylivieskaan, Kemiin, Kangasniemelle, Raaheen ja Jyväskylään. Onnittelut! Voitot tulevat onnekkaille postin matkassa lähiaikoina.

Milloin ja mitä lapsen olisi hyvä aloittaa harrastaa?

Kysymys on yllättävän kimurantti ja sisältää monta näkökulmaa. Aiheesta kirjoitti toimittaja Sanna Huolman ja haastateltavana olivat Mikko Salasuo, Antti Pihlakoski ja Liikkuva perhe -tutkijamme Arto Laukkanen.

Yhteiskunnan sulkemiseen johtanut koronavirusepidemia romahdutti hetkellisesti lasten liikunta-aktiivisuuden

Normaalioloissa lasten liikunta-aktiivisuuden tiedetään kasvavan talvesta kesään päin siirryttäessä. Yhteiskunnan sulkemiseen johtanut koronavirusepidemia keväällä 2020 romahdutti kuitenkin lasten liikuntamäärät Pohjoismaissa. Aiheesta uutisoi Iltalehti ja haastateltavina olivat Liikkuva perhe -tutkimuksen tutkijatohtori Arto Laukkanen ja UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari.

Tutkimuksen ensimmäinen julkaisu raapaisi käyntiin yhteiskunnallisen keskustelun liikuntaa tukevasta vanhemmuudesta

Päätulokset lasten haastatteluista olivat, että lasten käsitykset vanhempien liikunnallisesta tuesta yhdistyvät tiiviisti heidän liikuntainnostukseen. Tutkimuslöydöksistä julkaistiin tiedote ja laaja blogikirjoitus. Aiheesta ovat uutisoineet ainakin HS ja Yle. Lisäksi Yle nosti aiheesta tekemänsä jutun koko maassa näkyvään Uutis-Suomi lähetykseensä, nauhoite katsottavissa kuuakuden ajan Yle Areenassa (kohdalta 08.23). Aiheesta julkaistu englanninkielinen tiedote herätti mielenkiintoa myös kansainvälisesti, aiheesta kirjoittivat mm. Psychology Today, Earth.com, The Week, Newsgram ja India.com.

Lapset kyhjöttävät nyt päivät koneen ääressä – mitä sille voi tehdä?

Armollisuutta poikkeustilanteessa liikunnan suhteen - lähiliikunta on monesta syystä toimiva ratkaisu. Aiheesta mietteitä esitti Liikkuva perhe tutkijamme Arto Laukkanen 26. maaliskuuta. https://www.hs.fi/perhe/art-2000006453321.html

Taiturit -tutkimushanke on jatkoa kahdelle aikaisemmalle tutkimukselle; Taitaville tenaville sekä Liikkuvalle perheelle.

Taitavat tenavat -tutkimushanke toteutettiin vuosina 2015–2018. Taitavat tenavat -hanke oli liikuntatieteellisen tiedekunnan pienten lasten liikkumisen tutkimus, jota rahoitti Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM). Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten 3–7-vuotiaiden päiväkotilasten motorisia perustaitoja sekä niihin yhteydessä olevia tekijöitä. Lisäksi Taitavissa tenavissa on tutkittu pienten lasten motorisia perustaitoja liikkumis-, palloilu- ja tasapainotaidoissa sekä lasten koetun motorisen pätevyyden tasoa 5–7-vuotiailla lapsilla. Lisäksi perheet ovat täyttäneet kyselylomakkeen, jossa on kartoitettu liikkumiseen yhteydessä olevia tekijöitä. Lisäksi vanhempien omasta fyysisestä aktiivisuudesta sekä lapsen temperamentista on kerätty tietoa.

Taitavat tenavat tutkimukseen osallistui lukuvuoden 2015–2016 aikana yli 1200 lapsiperhettä, 37 päiväkotia 24:ltä eri paikkakunnalta ympäri Suomen.

Vuosina 2018-2020 toteutettu Liikkuva perhe -tutkimus jatkoi Taitavat tenavat -hankkeessa vuosien 2015-2016 aikana ympäri Suomea mitattujen 950 lapsiperheen seurantaa. Seurantatutkimus jatkuu vuosien 2021-2024 aikana Taiturit-tutkimuksen kautta. Taiturit -tutkimushankkeen ja aineistonkeruun aikana seurattavat lapset ovat noin 9-12 -vuotiaita.

Liikkuva perhe -hanke on osa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan pienlapsiperheiden seurantatutkimusten sarjaa, jota rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM).

Liikkuva perhe -tutkimuksella selvitetään vanhemmuuskäytäntöjen ja -tyylien yhteyttä lasten fyysiseen aktiivisuuteen. Tutkimusajankohtana on institutionaalinen siirtymävaihe varhaiskasvatuksesta (3-6-vuotiaasta) kouluun (7-10-vuotiaaksi). Tämän siirtymävaiheen on osoitettu olevan merkittävä muutoskohta lasten liikuntakäyttäytymisessä, joko niin että liikunnan määrä jatkaa kasvuaan tai kääntyy laskusuhdanteeseen. Fyysisen aktiivisuuden määrä kääntyy tutkitusti laskuun, vaikka ohjattuihin liikuntaharrastuksiin osallistuminen vielä lisääntyy seuraavaan siirtymävaiheeseen alakoulusta yläkouluun saakka. Tällä tutkimuksella on mahdollista päästä selvittämään liikunnallisen polarisaation ja liikunnasta syrjäytymisen taustalla olevia tekijöitä varhaisessa vaiheessa. Liiikuntatottumusten muotoutumiseen vaikuttamisen mahdollisuudet ovat monelta kannalta katsottuna otollisimmat juuri varhaisessa lapsuudessa. Tutkimus selvitää lisäksi, kuinka lasten fyysinen aktiivisuus ja persoonallisuuden piirteet päiväkoti-iässä ennustavat vanhemman liikunnallisessa tuessa tapahtuvia muutoksia tämän tärkeän siirtymävaiheen aikana.

Vertaisarvioidut julkaisut

Luukkainen, N-M., Côté, J., Tolvanen, A., Sarkkinen, E., Niemistö, D., Sääkslahti, A. & Laukkanen, A. 2026. Comparison of physical activity, fitness and motor skills between profiles of sport participation and outdoor time during nine years of childhood. Medicine & Science in Sports & Exercise. DOI: 10.1249/MSS.0000000000003999

Meklin, E., Laukkanen, A., Niemistö, D., Sääkslahti, A. 2026. Early childhood physical activity parenting and sport club participation as predictors of perceived motor competence – a three-year longitudinal study. Physical Education and Sport Pedagogy 31 (3), 380-394. https://doi.org/10.1080/17408989.2024.2352823

Giuriato, M., Lovecchio, N., Tortella, P., Gao, Y. & Laukkanen, A. 2026. Comparison of Parental Support for Physical Activity in Children Aged 8 to 10 Years in Italy, Finland and China. Journal of Teaching in Physical Education. https://doi.org/10.1123/jtpe.2025-0111

Sarkkinen, E., Niemistö, D., Luukkainen, N.-M., Sääkslahti, A. & Laukkanen, A. 2025 Evaluating the Feasibility and Reliability of the Motor Creativity Instrument (MOCI) in 9-13-years olds in Finland. Journal of Motor Learning and Development 14 (1). https://doi.org/10.1123/jmld.2025-0028

Gao, Y., Li, Y., Zhao, H., Wang, D., Sääkslahti, A., Aunola, K., Korhonen, E. & Laukkanen, A. 2025. Reliability and validity evidence for the physical activity parenting questionnaire for children (PAP-C) in Chinese school-aged children. European Journal of Pediatrics 184, Article 561. https://doi.org/10.1007/s00431-025-06413-0

Luukkainen, N.M., Laukkanen, A., Niemistö, D. & Sääkslahti, A. 2025. Children’s outdoor time and multisport participation predict motor competence three years later. Journal of Sports Sciences, 1-9. https://doi.org/10.1080/02640414.2025.2460892

Luukkainen, N-M., Laukkanen, A., Niemistö, D., Kotkajuuri, J., Meklin, E. & Sääkslahti, A. 2024. Longitudinal relationship between organised and non‐organised physical activities and overall physical activity in children aged 3–11 years. European Journal of Sport Science, 24(8), 1197-1206. https://doi.org/10.1002/ejsc.12172

Kasanen, M., Laukkanen, A., Niemistö, D., Tolvanen, A., Ortega, F. & Sääkslahti, A. 2024. Bidirectional relationship over time between body mass index and fundamental movement skill domains measured by a process-oriented method in childhood: A three-year longitudinal study. Journal of Motor Learning & Development 12 (2), 347–365.

Meklin, E., Laukkanen, A., Niemistö, D., Sääkslahti, A. 2024. Early childhood physical activity parenting and sport club participation as predictors of perceived motor competence – a three-year longitudinal study. Physical Education and Sport Pedagogy, 1-15

Kasanen, M., Sääkslahti, A., Niemistö, D., Tolvanen, A., Luukkainen, N-M., Meklin, E. & Laukkanen, A. 2024. Process- and Product-Oriented Fundamental Movement Skills in Early Childhood as Predictors of Later Health-Related Fitness. Medicine & Science in Sports and Exercise 1 (56), 1722-1731. doi: 10.1249/MSS.0000000000003458.

Kasanen, M, Laukkanen, A, Niemistö, D, Kotkajuuri, J, Luukkainen, N-M., & Sääkslahti. A. (2023). Do Fundamental Movement Skill Domains in Early Childhood Predict Engagement in Physical Activity of Varied Intensities Later at School Age? A 3-Year Longitudinal Study. Journal of Motor Learning and Development 11(3), 424-443. https://doi.org/10.1123/jmld.2023-0004

Niemistö, D., Laukkanen, A. & Sääkslahti, A. 2023. Ohjatun liikunnan harrastaminen ja pysyvyys 3–11-vuotiaana – kolmen vuoden seurantatutkimus. Liikunta & Tiede 60 (5), 87-95.

Niemistö, D., Barnett, L.M., Laukkanen, A., Tolvanen, A. & Sääkslahti, A. 2023. Perceived motor competence in early childhood predicts perceived and actual motor competence in middle childhood. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports 33: 2025-2038.

Laukkanen, A., Niemistö, D., Aunola, K., Barnett, L.M. & Sääkslahti, A. 2023. Child perceived motor competence as a moderator between physical activity parenting and child objectively measured physical activity. Psychology of Sport and Exercise 67, 102444. https://doi.org/10.1016/j.psychsport.2023.102444

Cordovil, R., Mercê, C., Branco, M., Lopes, F., Catela, D., Hasanen, E., Laukkanen, A., Tortella, P., Fumagalli, G., Sá, C., Jidovtseff, B., Zeuwts, L., De Meester, A., Bardid, F., Fujikawa, R., Veldman, S., Zlatar, S., & Estevan, I. 2022. Learning to Cycle : A Cross-Cultural and Cross-Generational Comparison. Frontiers in public health, 10, Article 861390. https://doi.org/10.3389/fpubh.2022.861390

Laukkanen, A., Hasanen, E., Matilainen, P. 2021. Pyöräilytaidon oppimista selittävät yksilö-, ympäristö- ja tehtävätason tekijät 1950–2010-luvuilla. Liikunta & Tiede 58 (4), 91–98.

Sääkslahti A & Niemistö D. Outdoor activities and motor development in 2–7-year-old boys and girls. 2021. Journal of Physical Education and Sport, 21(Supp 1); 463-468. doi: 10.7752/jpes.2021.s1047

Artikkelit ammattilehdissä tai kirjoissa

Luukkainen N-M. Lapset tarvitsevat monipuolista liikuntaa ja ulkoilua. Liikunta & Tiede 2023. Blogi.

Sääkslahti A & Niemistö D. Early years - Skilled Kids: An example of research with and for children. Teoksessa: Research with children and young people in physical education and youth sport, (toim.) Fiona C. Chambers, Rachel Sandford, Oliver Hooper, Lee Schaefer. Routledge Taylor & Francis Group.

Niemistö D, Luukkainen N-M & Sääkslahti A. Erilaiset liikkujapolut huomioitava lapsilähtöisesti. Liikunta & Tiede 2022, 59 (3), 34-37.

Niemistö, D. Motorisissa taidoissa eroja Suomen eri osissa. Liikunta & Tiede 2021, 58(4), 42-44.

Tutkimusaineistot

Laukkanen, Arto; Sääkslahti, Arja; Niemistö, Donna; Aunola, Kaisa; Sarkkinen, Elina; Luukkainen, Nanne-Mari; Kasanen, Maria. (2025). Skills, support, and physical activity (TAITURIT) – dataset documentation. University of Jyväskylä. https://doi.org/10.17011/jyx/dataset/100109

Sääkslahti, Arja; Laukkanen, Arto; Niemistö, Donna; Aunola, Kaisa; Barnett, Lisa M. (2023). Active Family study data.V. 30.9.2022. University of Jyväskylä. https://doi.org/10.17011/jyx/dataset/87526

Sääkslahti A, Niemistö D, Laukkanen A, Finni Juutinen T, Lenoir M, Cantell M & Barnett LM. "Skilled Kids" study's research data. V. 31.5.2017. 10.17011/jyx/dataset/82137

Vanhemman liikunnallisen tuen kysely / Physical Activity Parenting questionnaire for children (PAP-C)

Laukkanen, Arto; Sääkslahti, Arja; Niemistö, Donna; Aunola, Kaisa; Barnett, Lisa M. Physical Activity Parenting questionnaire for Children (PAP-C). University of Jyväskylä. https://doi.org/10.17011/jyx/dataset/87523

Honkonen, S. & Lumperoinen, M. 2026. Liikunnan lukutaidon sosiaalisen ja fyysisen osa-alueen yhteydet toisiinsa – yhteyksien tarkastelu temperamenttipiirteiden mukaan. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, liikuntapedagogiikka pro gradu –tutkielma, 65 sivua, 4 liitettä. http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202606014890

Luukkainen, N-M. 2026. Omatoimisen ja ohjatun liikunnan yhteys lasten fyysisen kokonaisaktiivisuuden muutokseen ja motoriseen kehitykseen sekä fyysiseen kuntoon. Jyväskylä: University of Jyväskylä, 2026, 126 s. (JYU Dissertations, 1093 ISBN 978-952-86-1414-2).

Laird, V. 2025. Valmentajan sosiaalisen tuen ja lapsen koetun motorisen pätevyyden yhteys motorisiin taitoihin 4.–6.-luokkalaisilla. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, Terveyden edistämisen pro gradu -tutkielma, 30 s https://jyx.jyu.fi/jyx/Record/jyx_123456789_104303

Nordström, J. & Nyström, O. 2025. Iän, sukupuolen sekä perheen sosioekonomisen aseman yhteydet 3.–6.-luokkalaisten lasten omaehtoiseen liikuntaan. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma, 36s., 3 liitettä. https://jyx.jyu.fi/bitstreams/4176cf2d-ae74-4484-b4ae-36ebe8207207/down…

Kasanen, M. 2024. Aspects of early childhood fundamental movement skills in longitudinal pathways to physical activity and health-related fitness. Jyväskylä: University of Jyväskylä, 2024, 83 p. + original articles (JYU Dissertations ISSN 2489-9003; 832) ISBN 978-952-86-0320-7 (PDF)

Heinonen, M. & Taavitsainen, S. 2024. Valmentajan sosiaalisen tuen yhteys lapsen liikunnan lukutaitoon. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, Liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma, 56 s., 2 liitettä.

Hyvönen, A. 2024. Lasten motoristen taitojen yhteys opettajan antamaan liikunnalliseen tukeen. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, liikuntapedagogiikan pro gradu - tutkielma, 71 s., 2 liitettä.

Lehtinen, R. 2023. Liikuntaa tukeva vanhemmuus – 7–10-vuotiaiden lasten käsityksiä ja kokemuksia liikuntaa tukevasta vanhemmuudesta. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma, 75 s.

Ahopelto, T. & Hämäläinen, J. 2022. Vanhempien, kavereiden, liikunnanopettajan sekä valmentajan sosiaalisen tuen yhteys lasten ja nuorten liikkumismotivaatioon. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, Liikuntapedagogiikan pro gradu - tutkielma, 82 s, 7 liitettä.

Kantelus K. 2022. Henkinen hyvinvointi ja perheresilienssi pandemia-aikana – Luontoliikunnan rooli perheiden kokemana. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, Liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma. 114 s. (3 liitettä).

Jämsä, A. & Möttönen, V. 2022. Vanhempien liikunnallisen tuen yhteys 6–11-vuotiaiden lasten fyysiseen aktiivisuuteen. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto. Liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma, 51 s., 5 liitettä.

Kaitsalmi, L. & Parikka, S. 2022. Vähän ja paljon liikkuvien lasten liikuntatottumusten taustalla esiintyviä syitä. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, pro gradu -tutkielma, Liikuntapedagogiikan pro gradu - tutkielma, 50 s. 3 liitettä.

Hurskainen, T. & Hyötyläinen, K. 2022. 3–7-vuotiaiden lasten motoristen perustaitojen yhteys 6–10-vuotiaana mitattuun fyysiseen aktiivisuuteen – Kolmen vuoden seurantatutkimus. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto. Liikuntapedagogiikan pro gradu - tutkielma, 74 s, 3 liitettä.

Hartio, S. & Laaksonen, O. 2022. 7–10-vuotiaiden lasten kokemuksia fyysistä aktiivisuutta edistävistä ja estävistä tekijöistä vapaa-ajalla. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Jyväskylän yliopisto. Liikuntapedagogiikan pro gradu - tutkielma, 83 s.

Collan, E. & Suikkanen, S. 2021. Vanhempien, kavereiden ja liikunnanopettajan liikunnallisen tuen yhteys 6-11-vuotiaiden lasten fyysiseen aktiivisuuteen. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto. Pro gradu -tutkielma.

Haapala, S. & Hurtig, J. 2021. Kodin maantieteellisen sijainnin ja alueen asukastiheyden yhteys lasten motoristen taitojen tasoon ja kehitykseen. Liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Jyväskylän yliopisto. 52 sivua, 2 liitettä.

Niemistö, D. 2021. Skilled Kids around Finland: The motor competence and perceived motor competence of children in childcare and associated socioecological factors. JYU Dissertations 238. Liikuntapedagogiikan väitöskirja. Jyväskylän yliopisto. 190 sivua, 11 liitettä.

Mörsky, E. & Mönkkönen, T. 2021. Varhaiskasvatusikäisten lasten unen määrän yhteys motorisiin taitoihin ja liikkumiseen. Liikuntatieteellinen tiedekunta & Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, Liikuntapedagogiikan & Varhaiskasvatustieteen pro gradu -tutkielma. 66 s.

Huusko, S. 2021. Liikuntaharrastusten yhteydet 3-7-vuotiaiden motorisiin taitoihin. Liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Jyväskylän yliopisto. 44 sivua, 3 liitettä.

Arino, J. & Heikkilä, H. 2020.Temperamentin ja ohjatun liikunnan harrastamisen yhteys päiväkotilapsilla. Liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Jyväskylän yliopisto. 59 sivua, 3 liitettä.

Lignell, S. 2020. A comparison of two tests of fundamental movement skills among Finnish children aged five to seven years: The Körperkoordinationstest für Kinder and The Test of Gross Motor Development 3rd Edition. Master's Degree Programme in Public and Global Health pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto.

Pyykkönen, T. 2019. Vanhempien sosioekonomisen taustan yhteys lasten fyysisen aktiivisuuden toteutumiseen. Liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Jyväskylän yliopisto, 102 sivua, 3 liitettä.

Tuomi, T. & Näppilä, J. 2019. Kodin fyysisen ympäristön yhteys 5–7-vuotiaiden lasten motorisiin taitoihin. Liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Jyväskylän yliopisto, 63 sivua, 3 liitettä.

Haunia, E. 2019. Päiväkotilasten temperamentti ja motoriset taidot sekä niiden väliset yhteydet. Liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Jyväskylän yliopisto, 54 sivua, 4 liitettä.

Nevalainen, K. 2017. Päiväkotien liikuntaolosuhteet ja niiden yhteyksiä lasten motorisiin perustaitoihin. Liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Jyväskylän yliopisto, 53 sivua, 4 liitettä.

Mäntylä, E. 2017. Kotiympäristön, perhetekijöiden ja ajankäyttötapojen yhteydet 3–7-vuotiaiden lasten ulkona liikkumiseen ja leikkimiseen. Liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Jyväskylän yliopisto, 48 sivua, 4 liitettä.

Tässä tutkimuksessa kerätään tietoa kouluikäisiltä, 4.-6. luokkalaisilta, lapsilta. Tutkimuksen aikana oppilas täyttää useita kyselyitä.

Kyselyt, joita tutkimuksessa käytetään, ovat:

1. Liikunnan lukutaito

2. Liikunnan tuki

3. Liikuntamotivaation säätely

Liikunnan lukutaito –kysely on alkuperältään australialainen mittari, joka on kulttuurisesti käännetty suomeksi talvella 2021. Liikunnan tuki –mittari perustuu tutkijaryhmän kehittelemän ja validoiman Tipsu-Tapsu –mittarin muokattuun versioon. Liikuntamotivaation säätely –kysely on käännetty kulttuurisesti suomeksi vuonna 2018 ja sitä on käytetty aiemmissa tutkimushankkeissa.