Pilotti HEALTH - Havaintoja suomalaisen huippujalkapallon iskuista ja palautumisesta

Pilotti HEALTH on CoDesignSPORT-hankkeen ensimmäinen käytännön kokeilu, joka toteutettiin yhteistyössä Firstbeatin ja päähän kohdistuvia iskuja tutkivan SUCCESS-tutkimuksen kanssa. Pilotissa selvitettiin, miten jalkapallossa syntyviä päähän kohdistuvia iskuja ja niihin liittyvää palautumista voidaan seurata lajinomaisissa olosuhteissa.

Mihin tarpeeseen pilotti vastaa?

Jalkapallossa tapahtuu runsaasti sekä yksittäisiä että toistuvia, kumulatiivisia päähän kohdistuvia iskuja erityisesti puskuissa. Vaikka aivotärähdykset tunnistetaan nykyisin melko hyvin, kevyempien ja toistuvien iskujen vaikutuksista tiedetään edelleen vähän. Valmentajille ja pelaajille ei myöskään ole käytössä kenttäkelpoista mittaria, joka auttaisi arvioimaan:

• millaiset iskut voivat olla haitallisia,
• miten iskuista palaudutaan,
• milloin harjoitteluun on turvallista palata.

Miten pilotti toteutettiin?

Pilotti keräsi monipuolista dataa kolmesta Kansallisen Liigan joukkueesta kaudella 2025.

Aineistonkeruu sisälsi:

• ACT-pääpantaan perustuvan iskujen seurannan
• Firstbeat-analytiikan (sykevälivaihtelu, palautumistestit, harjoituskuormitus)
• Harjoitusten videoinnin puskutilanteiden todentamiseksi ja analysoimiseksi
• Aivomittaukset (MEG, MRI) sekä kognitiiviset testit kauden alussa ja lopussa

Kenttämittaukset tehtiin joukkueiden tavanomaisissa harjoituksissa, jotta data kuvastaa todellista lajikuormitusta.

Ensihavaintoja datasta

1. Puskemisen määrä vaihtelee huomattavasti

• Pilotissa havaittiin suurta yksilöllistä ja harjoituskohtaista vaihtelua puskemisen määrässä. Osa pelaajista ei puskenut lainkaan, osa puski vain muutaman kerran ja osa jopa kymmeniä kertoja yhden harjoituksen aikana. Joukkueharjoituksissa itsearvioitu kokonaismäärä saattoi nousta yhteensä yli 200 puskuun. Merkittävimmin puskujen kokonaismäärään vaikutti harjoituksen sisältö, sillä ohjatut harjoitteet tuottivat eniten kevyitä iskuja.
   

2. Alustavia havaintoja puskemisen ja palautumisen mahdollisesta yhteydestä

Yleisesti voidaan olettaa, että kovatehoisen harjoituksen jälkeen palautuminen on heikompaa kuin kevyen harjoituksen jälkeen, koska intensiivinen harjoitus aiheuttaa suuremman kokonaiskuormituksen elimistön fysiologisille järjestelmille ja lisää metabolista kuormitusta selvästi enemmän kuin matalatehoinen harjoitus. Pilotissa tämä oletus ei kuitenkaan toteutunut johdonmukaisesti, sillä jalkapalloharjoituksen fysiologinen kuormittavuus (liikekuorma, sykealueet, TRIMP) ja seuraavan aamun palautumistila eivät kaikissa tapauksissa olleet linjassa keskenään. Tämä herättää kysymyksen siitä, voivatko päähän kohdistuvat iskut toimia palautumiseen vaikuttavana tekijänä harjoituksen muun fysiologisen kuormituksen ohella.

Pilotissa havaittiin useita esimerkkejä, joissa:

• seuraavan aamun palautumistila (HRV ja pelaajien oma arvio) oli heikompi ylläpitäväksi luokitellun harjoituksen jälkeen kuin kehittäväksi luokitellun harjoituksen jälkeen, vaikka kevyempi fysiologinen kuormitus normaalisti ennakoisi parempaa palautumista. 

Tämä sai pohtimaan, voisiko (yksi) selittävä tekijä olla se, että ylläpitävässä harjoituksessa tapahtui jopa kaksinkertainen määrä puskuja verrattuna kehittävään harjoitukseen.

Havainnot viittaavat siihen, että päähän kohdistuvilla iskuilla voisi olla itsenäinen yhteys palautumisen heikkenemiseen riippumatta harjoituksen muusta fysiologisesta kuormittavuudesta.

Harjoituksen kuormittavuuden luokittelu perustuu Firstbeat-analytiikkaan.

3. Havaintoja iskutapahtumien mittaamisesta

• ACT-pääsensorit rekisteröivät harjoituksissa runsaasti iskutapahtumia, mikä on odotettavaa lajin liike- ja kontaktirikkaassa ympäristössä.
• Kaikki sensorin rekisteröimät tapahtumat eivät olleet pusku- tai kontaktitilanteita, joten sensoridatan ja videomateriaalin yhdistäminen osoittautui hyödylliseksi päähän kohdistuvien iskujen todentamisessa.
• Pilotin perusteella teknologian jatkokehitysmahdollisuuksia voisi löytyä pääiskujen voimakkuuksien ja erottelun tarkentamisesta.

Mitä seuraavaksi?

Aineisto etenee syventävään analyysiin, joka tuottaa:

• tutkimusartikkeleita, gradututkielmia ja väitöskirjoja (osana SUCCESS-tutkimusta)
• uusia sovellutuksia iskuihin liittyvän palautumisen seuraamiseen
• kehitysideoita yrityskumppaneille, yhteistyöverkostolle ja valmennuskäytännöille