Psykologinen joustavuus ja vertaisten tuki auttavat elämäntapamuutoksissa

Tutkimuksessa havaittiin, että hyväksymis- ja omistautumisterapiaan perustuvaan elämäntapainterventioon osallistuneiden psykologinen joustavuus lisääntyi, sekä koettu terveys ja elämänlaatu paranivat. Aiemman tutkimustiedon pohjalta rakennettu kaksivuotinen Muutosmatka -elämäntapainterventio toteutettiin Keski-Suomen alueella osana terveydenhuollon palveluita vuosina 2015-18. Osallistujien muutospyrkimyksiä tukivat vertaiset, jotka olivat saaneet koulutuksen vertaistutorin tehtäväänsä.
Mari Petäjä
Julkaistu
13.2.2026

Mari Petäjä tarkasteli väitöskirjassaan psykologista joustavuutta ja sen yhteyttä hyvinvointiin elämäntapainterventiossa, joka toteutettiin osana terveydenhuollon palveluita. 

Tutkimukseen osallistui 177 terveyskeskusten asiakasta. Elämäntapainterventio sisälsi ryhmätapaamisia, hyväksymis- ja omistautumisterapiaan (HOT) perustuvia verkkotehtäviä ja vertaistukihenkilöiden puhelinsoittoja. Tutkimuksessa käytettiin määrällisiä mittareita, joiden avulla osallistujien muutosprosessien etenemistä seurattiin yhteensä neljä kertaa kaksivuotisen elämäntapaintervention aikana. 

Psykologisen joustavuuden lisääntyminen oli yhteydessä koetun terveyden paranemiseen. Toisin sanoen, silloin kun psykologinen joustavuus lisääntyi, oli todennäköistä, että myös koettu terveys parani. Tämä korostui erityisesti osallistujilla, joiden koettu terveys oli lähtötilanteessa keskitasoinen tai huono. Lisäksi heillä parani masentuneisuuteen liittyvä elämänlaatu, mikä oli myös yhteydessä psykologisen joustavuuden lisääntymiseen. Tutkimuksessa havaittiin myös, että vähän liikuntaa harrastaneiden liikunta lisääntyi elämäntapaintervention aikana.

”Psykologinen joustavuus on omien arvojen tunnistamista ja arvojen mukaisia tekoja, kykyä havainnoida omia ajatuksia ja tunteita, sekä taitoa olla läsnä ja tarkastella asioita myös uusista näkökulmista. Itse arvioitu koettu terveys puolestaan ennustaa yksilön toimintakykyä tulevina vuosina. Tämän vuoksi tulos psykologisen joustavuuden ja koetun terveyden muutosten yhteydestä kahden vuoden seurannassa on merkittävä”, Petäjä kertoo.

Uutta tietoa pitkän aikavälin muutoksista

Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet psykologisen joustavuuden harjoittelun hyödyllisyyden monissa terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä elämäntilanteissa, sekä useissa eri väestöryhmissä. Väitöstutkimus tuo uutta tietoa erityisesti pitkäkestoisten elämäntapamuutosten tukemisesta ja osoittaa, että HOT-perustainen elämäntapainterventio toimii myös verkkoympäristössä. Merkittävimpiä muutoksia saavutettiin ensimmäisen vuoden aikana, jolloin vertaistutorin tuki muutosprosessiin oli tiiviimpää kuin toisena vuotena.

”Tutkimus korostaa psykologisen joustavuuden harjoittelun pitkän aikavälin hyötyjä elämäntapamuutoksissa."

"Lisäksi tulokset viittaavat siihen, että vertaisten kouluttamista tukihenkilöiksi elämäntapamuutoksia tekeville kannattaa jatkaa julkisissa hyvinvointipalveluissa”, Petäjä jatkaa.

Lisää tukea muutosten tekoon

Elämäntapamuutoksiin on hyödyllistä tarjota tukea itse muutosprosessiin nykyistä enemmän. ”Tukea voidaan tarvita esimerkiksi muutosten esteiden tunnistamiseen omassa arjessa, sekä ylipäätään haastavien ajanjaksojen aikana. Usein myös kokemus omien tarpeiden huomioimisesta sekä mahdollisuus jakaa onnistumisia muiden kanssa on merkityksellistä. Psykologisen joustavuuden harjoittelu on varteenotettava keino tarjota yksilöllistä tukea ja keinoja elämäntapamuutosprosessin aikana. Sitä voidaan toteuttaa myös osana hyvinvointipalveluita”, Petäjä painottaa.

Mari Petäjän terveyden edistämisen väitöskirja “The Psychological Flexibility in Lifestyle Change: Results of a Peer-Tutored Acceptance and Commitment–Based Two-Year Lifestyle Intervention” tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa 20.2.2026 klo 12 alkaen päärakennuksen salissa C1. Vastaväittäjänä toimii professori Tiina Laatikainen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Sami Kokko (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi. Väitöstä voi seurata myös verkkovälitteisesti.

Julkaisutiedot

Väitöskirja on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa.

Mari Petäjä on terveystieteiden maisteri pääaineenaan terveyskasvatus ja sairaanhoitaja. Hän on työskennellyt Jyväskylän ammattikorkeakoulussa vuodesta 2009 alkaen, ensin hoitotyön ja terveyden edistämisen lehtorina, ja vuodesta 2021 lähtien ammatillisessa opettajakorkeakoulussa lehtorina ja opettajankouluttajana. Väitöskirjatutkimuksen aikana hän työskenteli Jyväskylän yliopiston Liikuntatieteellisessä tiedekunnassa väitöskirjatutkijan tehtävässä yhteensä kahden vuoden ajan.

Lisätietoja: 

Mari Petäjä
mari.petaja@jamk.fi, +358400226025