Ruusupuisto ja kasvatustieteiden laitos juhlivat pyöreitä vuosia sekä koulutuksen perintöä ja tulevaisuutta Jyväskylässä
Vuonna 2015 osaksi Seminaarinmäen kampuskokonaisuutta avattu Ruusupuisto on vakiinnuttanut paikkansa kasvatustieteiden ja koulutuksen tutkimuksen sydämenä. Rakennuksen puiset katsomoportaat toimivat paitsi opiskelu- ja luentotilana, myös tapahtumapaikkana niin talon omalle väelle kuin suurelle yleisölle. Luonnonvaloa tulvivassa rakennuksessa myös taide on vahvasti läsnä.
Ruusupuistossa toimivat kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, koulutuksen tutkimuslaitos sekä Avoin yliopisto.
”Olemme kokeneet tärkeänä, että Ruusupuisto säilyy avoimena ja yhteisöllisenä tilana niin opiskelijoillemme ja henkilökunnallemme kuin vieraileville yliopistoyhteisön jäsenille”, totesi kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnan dekaani Anna-Maija Poikkeus juhlan avauspuheessaan.
Avoimuus näkyy myös kuukausittain järjestettävissä, kaikille avoimissa Ruusupuisto tutkii ja keskustelee -tilaisuuksissa, joissa on vuosien varrella käsitelty laajaa kirjoa koulutuksen ja kasvatuksen teemoja. Samankaltaisissa pohdinnoissa viivyttiin myös juhlaseminaarin paneelikeskustelussa, jossa tulevaisuuden koulutusta ja sivistystä tarkasteltiin monesta näkökulmasta.
Paneelissa keskustelivat professori emeritus Jouni Välijärvi, vararehtori Marja-Leena Laakso, professori emerita Helena Rasku-Puttonen sekä Jyväskylän Kesän festivaalijohtaja Kyösti Ylikulju. Keskustelussa pohdittiin muun muassa, osataanko Suomessa jatkossakin arvostaa sitä tietämystä ja asiantuntemusta, jota kasvatustieteet yhteiskunnalle tarjoavat. Juontajina toimivat dekaani Anna-Maija Poikkeus, Avoimen yliopiston johtaja Jukka Lerkkanen ja koulutuksen tutkimuslaitoksen johtaja Taina Saarinen.
Kasvatustieteiden laitos juhlisti 80-vuotista historiaansa
Iltapäivän ohjelmassa juhlistettiin kasvatustieteiden laitoksen 80-vuotista taipaletta, johon on mahtunut paljon.
Suomen ensimmäinen kasvatustieteen laitos perustettiin vuonna 1945 sekä opetustoimintaa että alan tutkimusta kehittämään. Moninaisten vaiheiden jälkeen laitos sai nykyisen muotonsa vuonna 2007, kun kasvatustieteen, varhaiskasvatuksen ja erityispedagogiikan laitokset yhdistyivät. Tieteenaloja nykyisellä laitoksella ovat kasvatustiede, aikuiskasvatustiede, erityispedagogiikka, varhaiskasvatustiede sekä koulutusjohtaminen ja tutkimustoiminta on monitieteistä ja kansainvälisesti verkottunutta.
Laitosjohtaja Tarja Ladonlahti ja varajohtajat Susanna Paloniemi ja Niina Rutanen toivottivat juhlaväen tervetulleeksi muistelemaan ja katselemaan tulevaisuteen.
Koulutuksen rintamalla uutta on S2-väylä varhaiskasvatukseen sekä syksyllä 2027 alkavaksi suunniteltu englanninkielinen varhaiskasvatuksen ohjelma.
Tutkimusta laitoksella tehdään osana useita yliopiston profilointialueita sekä laajoissa tutkimusyhteisöissä, kuten huippututkimusyksikkö InterLearnissa ja Koulutuksen tulevaisuus -lippulaivahankkeessa (EDUCA). Paikkansa on myös pienemmillä tutkimusyhteisöillä.
”Matalan kynnyksen tutkimusyhteisöt tuovat tukea ja horisonttia laitoksen moninaiselle tutkimukselle”, toivoo tutkimuksesta vastaava varajohtaja, professori Niina Rutanen.
Kasvatustieteiden tarina jatkuu
Tapahtumassa kuultiin myös laitoksen historiasta ja toimintavaiheista. Emerituslehtori Jouko Huttunen johdatti yleisön muistelumatkalle laitoksen historiaan, ja yliopistonopettaja Panu Forsman puolestaan kuvasi tuoreempia vuosia tarinallistavalla otteella.
Selvää on, että sekä kasvatustieteiden laitoksella että Ruusupuistossa jatketaan myös tulevina vuosina työtä oppimisen, tutkimuksen ja koulutuksen tulvaisuuden rakentamiseksi.
“Kasvatustieteet ovat muuntuneet aikojen saatossa. Saamme olla äärimmäisen ylpeitä kasvatustieteistä ja sen monialaisesta kentästä”, totesi vararehtori Marja-Leena Laakso juhlan päätteeksi.
