Selkokirjat toimivat opetuksen eriyttämisen apuna yläkoulussa

Selkopolku-hanke lahjoitti kaikkiin Suomen yläkouluihin yhteensä noin 85 000 selkokirjaa ja helppolukuista nuortenkirjaa vuonna 2024. Hankkeen toteutti Lastenkirjainstituutti Suomen Kulttuurirahaston rahoituksella. Jyväskylän yliopisto arvioi hanketta 2024–2025. Arviointitutkimuksessa tarkasteltiin kirjojen lukemisen yhteyksiä nuorten lukemisen määrään ja lukuintoon, kirjojen käyttöä opetuksessa ja nuorten kokemuksia kirjoista.
Julkaistu
11.2.2026

Selkopolku-hankkeen arviointitutkimuksen seuranta-aineisto koostui yhdeksäsluokkalaisten ja heidän opettajiensa täyttämistä kyselyistä kolmena eri ajankohtana, sekä nuorten ja opettajien haastatteluista. Lisäksi kerättiin täydentävä kertaluonteinen kyselyaineisto 7.–9.-luokkalaisilta ja heidän opettajiltaan eri puolilta Suomea.

Opettajien arviot kirjalahjoituksen merkityksestä nuorten lukuintoon ja lukutaitoon olivat johdonmukaisesti myönteisiä. Loppukyselyssä yli 80 prosenttia opettajista arvioi lahjoitettujen kirjojen tukeneen nuorten lukuintoa ja lukutaitoa ainakin jonkin verran. Aineenopettajien, erityisopettajien ja S2-opettajien arviot olivat samansuuntaisia, eikä näkemyksissä havaittu merkittäviä muutoksia hankkeen aikana.

Valtaosalla opettajista oli kokemusta selkokirjojen käytöstä jo ennen hanketta, mutta kirjalahjoituksen koettiin lisänneen kirjojen käyttöä ja opettajat kertoivat aikovansa hyödyntää niitä jatkossakin. Kirjoja käytettiin opetuksessa monipuolisesti, erityisesti opetuksen eriyttämisen tukena. Tyypillisesti kirjoja lukivat oppilaat, joilla oli haasteita lukemisessa tai oppimisessa, mutta osa opettajista hyödynsi kirjoja myös koko luokan opetuksessa. Useimmat opettajat kokivat kirjojen soveltuvan kaikille luokka-asteille. Tulosten perusteella kirjalahjoitus otettiin ilolla vastaan ja kirjojen käyttö lisääntynee edelleen tulevina vuosina, kun opettajilla on ollut enemmän aikaa integroida kirjoja opetukseen.

Selkokirjat avaavat nuorille uusia reittejä lukemiseen

Nuorten näkemys selkokirjoista oli pääosin positiivinen. Erityisesti nuoret jotka arvioivat lukemisensa hitaaksi, lukivat lahjoitettuja kirjoja muita useammin ja kokivat ne kiinnostavammiksi kuin keskimäärin. Tämä viittaisi siihen, että selko- ja helppolukuiset kirjat vastasivat erityisesti niiden nuorten tarpeisiin, joille lukeminen on hidasta ja siksi haastavaa. Tytöt olivat hieman poikia kiinnostuneempia lahjoitetuista kirjoista, mutta luettujen kirjojen määrässä ei havaittu sukupuolieroja. Kirjat tavoittivat lähes saman verran niin suomea kuin muita kieliä äidinkielenään puhuvia nuoria. Haastatteluissa nuoret kuvasivat selkokirjat toimivaksi vaihtoehdoksi ja mielekkääksi täydennykseksi muun lukemisen rinnalle.

Arviointitutkimuksen alustavien tulosten perusteella voidaan todeta, että selkokirjat ja helppolukuiset nuortenkirjat rikastuttavat yläkoulujen opetusta. Kirjat tarjoavat nuorille erilaisia reittejä lukemisen pariin ja opettajille materiaalia opetuksen tueksi oppilaiden lukutaidon  ja lukuinnon vaihdellessa.

Selkopolku-hankkeen aineistoa tullaan hyödyntämään useissa tulevissa artikkeleissa ja väitöstutkimuksissa.

Lue lisää:

Selkopolku – selkokirjoja yläkouluihin -hankkeen arviointitutkimus

Lukemo: Selkopolku - selkokirjoja yläkouluihin

Aiheeseen liittyvä sisältö