Sote-palvelurakennemuutoksen haasteet vaativat sosiaalijohdolta resilienssiä ja uudenlaista muutosjohtajuutta
YTM Tanja Penninkankaan väitöstutkimus tarkastelee sote-uudistuksen muutosjohtajuutta sosiaalihuollon näkökulmasta analysoimalla vuosien 2003–2023 tavoitteita sekä sosiaalijohdon kokemuksia toimeenpanosta.
Mitä tutkittiin?
Väitöskirjassa tutkittiin sote-uudistuksen muutosjohtajuutta ja sitä, miten valtiotason tavoitteet ja käytännön arjen johtaminen kohtasivat hyvinvointialueilla. Tutkimuksessa tarkasteltiin, millaisia sosiaalihuoltoa ja sote-integraation tavoitteita hallitusohjelmissa ilmeni vuosina 2003–2023. Lisäksi haastateltiin viidentoista hyvinvointialueen sosiaalijohtoa sen selvittämiseksi, millaista muutosjohtajuutta käytännön toimeenpanossa ilmeni uudistuksen alkuvaiheessa. Tutkimus yhdistää muutosjohtajuuden ja sosiaalihuollon johtamisen näkökulmia.
Tutkimuksen tulokset
Tutkimus osoittaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus näyttäytyi käytännön johtajille poikkeuksellisen laajana ja monitasoisena muutoksena. Poliittis-hallinnollinen tavoitteenasettelu ja käytännön toteutus asettuivat jännitteiseen suhteeseen keskeneräisessä toimintaympäristössä. Uudistuksen strateginen kokonaisohjaus näyttäytyi hajanaisena. Koska valmista sisällöllistä suunnitelmaa ei ollut ja aikataulu oli tiukka, käytännön toimeenpano rakentui alueilla pitkälti paikallisina tulkintoina ja sopeutumisena.
Suuressa muutoksessa suoraviivaiset johtamismallit eivät toimineet. Sosiaalihuollon muutosjohtajuudesta muodostui ennen kaikkea henkistä kestävyyttä vaativaa resilienssijohtajuutta, jossa korostuivat epävarmuuden hallinta, jatkuva sopeutuminen sekä kyky tasapainotella poliittisen ohjauksen, ammatillisen autonomian ja asiakkaiden tarpeiden risteyskohdissa.
Tulosten soveltaminen ja uusi tieto
Vaikka uudistus loi rakenteelliset edellytykset palvelujen yhteensovittamiselle, käytännön toimintakulttuurin muutos jäi vielä osin puuttumaan. Tutkimuksen tuomaa uutta tietoa voidaan hyödyntää hyvinvointialueiden ja sosiaalihuollon johtamisen kehittämisessä sekä tulevien julkisten organisaatiouudistusten suunnittelussa. Tulokset osoittavat, että pelkkien rakenteiden muuttaminen ei riitä, vaan onnistunut muutosjohtajuus vaatii vahvaa, ihmiset ja eri toimialat yhteensovittavaa johtamista.
Väitöstilaisuutta voi seurata verkossa.
Väitöskirja on luettavissa tästä linkistä.
