SuomiAreenassa jaettiin hyviä käytäntöjä koulumaailmasta
"Suomalainen koulu on edelleen todella hyvä, kiitos suomalaisten opettajien ammattitaidon ja osaamisen, mutta kyllä koulutuslupausten pitämiseksi on haasteita ja täytyy joka päivä tehdä töitä", tiivisti Suomen monikulttuurisimman kunnan Vantaan koulutuksesta vastaava apulaiskaupunginjohtaja Katri Kalske.
"Emme enää pärjää moninaistuvassa koulussa samoilla eväillä mitä aiemmin. Se vaatii keskittymistä ydinasioihin ja perustaitoihin, mikä puolestaan vaatii resursseja", Kalske jatkoi.
Samoilla linjoilla oli pitkään Helsingissä lukion opettajana työskennellyt Arno Kotro.
"Kun kävelen aamuisin koulun ovesta sisään, niin kohtaan valtaosin hyvinvoivia lapsia ja nuoria. Mutta silti on nähtävissä trendejä, joita ei voi kiistää. Oppimistulokset laskevat, ja ne jotka eivät pärjää, tippuvat yhä alemmas. Kurssia pitää nyt korjata, ennen kuin on liian myöhäistä", Kotro huomautti. Hän kaipasi "vanhoja hyviä keinoja" taas käyttöön.
"Riittävän pienet ryhmäkoot ovat kaiken a ja o, eikä 'kaikki samaan pataan' -ajattelu ole mielestäni kenenkään etu", Kotro sanoi viitaten inkluusioon.
Vastavalmistuneet opettajat tarvitsevat tukea
Aapo Nikula SOOL:ista toi keskusteluun tulevaisuuden opettajakunnan terveiset. Myös hän painotti moninaistuvaan yhteiskuntaan vastaamisen tärkeyttä, jo opettajankoulutuksessa.
"Se vaatii, että tunnistetaan faktat kentältä ja valmistetaan opiskelijoita uudenlaiseen opettajuuteen."
SOOL on myös peräänkuuluttanut konkari-noviisi -tyyppistä mentorointimallia kouluihin, jotta opettajanuralle siirtyminen ei aiheuttaisi liiallista kuormitusta vastavalmistuneille.
"Opettajan työssä voi hyvinkin tulla vastaan tilanteita, joita ei ole opetusharjoittelun aikana nähnyt, ja tässä kokeneen opettajan tuki olisi todella tärkeää", Nikula huomautti.
Erilaiset kotitaustat näkyvät koulussa
Lasten ja nuorten oppimistulokset ovat heikentyneet Suomessa koko 2000-luvun niin lukutaidossa, matematiikassa kuin luonnontieteissä, ja ero hyvin pärjäävien ja huonosti suoriutuvien kesken on kasvanut. EDUCA Koulutuksen tulevaisuus -lippulaivan johtaja Marja-Kristiina Lerkkanen painotti, että tutkimusten valossa oppimistulosten eriytymiseen vaikuttaa eniten kotitausta. Näin ollen tukeakin tarvitaan moniammatillisesti, systeemisellä tasolla.
"Perheiden elämä heijastuu kouluihin, joten tarvitaan enemmän moniammatillista yhteistyötä. Toinen oppimistuloksia haastava asia on alueellinen eriytyminen, jonka äärellä ollaan nyt vahvasti."
Vantaalla paljon hyviä käytäntöjä
Apulaiskaupunginjohtaja Katri Kalske jakoi paneelikeskustelussa hyviä kokemuksia ja käytäntöjä Vantaalta. Yhteisopettajuutta ja kouluissa "partioivia" kouluvalmentajia on kokeiltu hyvällä menestyksellä, ja vieraskielisten perheiden ja koulujen välillä toimii viestinviejinä monikulttuurisuuskoordinaattoreita.
Kouluvalmentajat ovat turvallisia aikuisia, jotka tukevat oppilaiden hyvinvointia koulupäivän aikana ja vapauttavat näin opettajien voimavarat itse opetustyöhön. Monikulttuurisuuskoordinaattorit puolestaan luovat kotien ja koulun välille kulttuurienvälistä yhteisymmärrystä.
Kaikissa kodeissa tärkeää on panelistien mielestä myönteinen puhe koulusta ja koulutuksen merkityksestä. Esimerkin voima on suuri.
"Lapsille ja nuorille pitää ehdottomasti puhua positiivisesti koulusta!" Arno Kotro tiivisti viestin.
