Tohtoriksi tutkimustiimissä

Soveltavan kielentutkimuksen keskuksessa on vuonna 2025 aloittanut kolme väitöskirjatutkijaa, jotka tekevät väitöstutkimustaan osana isompaa hanketta. Heidän väitöskirjarahoituksensa tulee kansallisista rahoitusohjelmista, joilla pyritään vahvistamaan korkeatasoista osaamista ja uudistamaan tohtorikoulutusta Suomessa.
Kuvassa Lotta Leinamo, Vera Vesala ja Minna Sorri
Lotta Leinamo (vas.), Vera Vesala ja Minna Sorri (kuvaaja Maija Lappalainen)
Julkaistu
9.12.2025

Soveltavan kielentutkimuksen keskuksessa (Solki) on vuoden 2025 aikana aloittanut kolme työsuhteista väitöskirjatutkijaa, joiden rekrytointi liittyy rahoitusohjelmiin, joilla pyritään vahvistamaan korkeatasoista osaamista ja uudistamaan tohtorikoulutusta Suomessa. Väitöskirjatutkija Vera Vesala tekee tutkimusta EDUCA – Koulutuksen tulevaisuus -lippulaivan EDUCA-Doc-tohtorikoulutuspilotin rahoituksella. Tohtorikoulutuspilottia rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Väitöskirjatutkijat Lotta Leinamo ja Minna Sorri puolestaan työskentelevät Suomen Akatemian rahoittamassa akatemiahankkeessa.

Tutkimukselle ja tohtorikoulutukselle valtakunnallisesti asetettujen tavoitteiden uudistaminen on näkynyt myös Solkissa, sillä väitöskirjatutkijoiden palkkaaminen työsuhteisiin ulkopuolisen rahoituksen turvin on ollut Solkissa harvinaista. Väitöskirjatutkijoiden työsuhteet ovat olleet Solkissa tähän saakka lähes yksinomaan yliopiston rahoittamia.

Kielitaidon arviointia ja kielitaitovaatimuksia

Kaikille kolmelle väitöskirjatutkijalle on yhteistä se, että he tekevät väitöskirjan tutkimushankkeeseen palkattuna tutkijana. Tämä ei ole Solkissa kovin tavallista, sillä useimmiten väitöskirjatutkijat hankkivat rahoituksen tutkimukseen itse tai tekevät tutkimusta lyhyemmissä työsuhteissa tai muun työn ohessa. Väitöstutkimukset ovat usein myös itsenäisiä hankkeita.

Vera Vesala työskentelee Dynaamis-diagnostinen arviointi – käsitteellinen ja käytännöllinen innovaatio vieraan kielen taidon arvioinnissa (DD-LANG) -hankkeessa. Vera aloitti hankkeessa muun työn ohessa jo syksyllä 2024 ja siirtyi hankkeeseen täysipäiväisesti vuoden 2025 alussa.

Hankkeessa kehitetään uudenlaista arviointiviitekehystä, jossa integroidaan dynaamisen ja diagnostisen arvioinnin periaatteet. Hankkeessa tutkijat ja lukion englannin kielen opettajat tekevät tiivistä yhteistyötä tuoden mukanaan oman osaamisensa ja ammattitaitonsa. Osana hanketta Vera tutkii, onko tutkija–opettaja-yhteistyöllä vaikutusta lukion englannin kielen opettajien käsityksiin vieraalla kielellä lukemisen oppimisesta, opettamisesta ja arvioinnista.

"Väitöskirjani keskittyy siihen, muuttuvatko opettajien käsitykset ja luokkahuonekäytänteet, kun he rakentavat ymmärrystään dynaamisen arvioinnin käsitteestä yhteistyömme aikana.” Vera Vesala

Lotta Leinamo ja Minna Sorri työskentelevät Kielitaitoehtojen ja viralliseen kielitestiin osallistumisen vaikutukset aikuisten maahanmuuttaneiden integraatioon Suomessa (IMPACT) -akatemiahankkeessa, joka käynnistyi syyskuussa 2025. Lotta tutkii väitöstutkimuksessaan maahanmuuttaneisiin kohdistuvien kielitaitovaatimusten ja kielitaitotestien lyhytaikaisia vaikutuksia aikuisiin maahanmuuttaneisiin. Hän kerää aineistoa seuraamalla Yleisten kielitutkintojen suomen ja ruotsin keskitason tutkintoon osallistuvia henkilöitä ennen ja jälkeen tutkintoon osallistumisen. 

"Kiinnitän huomiota erityisesti sosiaaliseen ja emotionaaliseen integraatioon sekä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden teemoihin.” Lotta Leinamo

Minna Sorri tutkii kanssatutkimuksen keinoin kielitaitovaatimuksia ja kielitaidon testiarviointia aikuisten maahanmuuttaneiden näkökulmasta. Tutkimuksessa aikuiset maahanmuuttaneet ovat aktiivisia kanssatutkijoita sekä tiedon tuottajina että tiedolla vaikuttajina.

“Tutkimuksen tavoitteena on luoda uudenlaisia yhteisöllisiä tutkimuksen tapoja, jotka edistävät yhdenvertaisuuden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutumista sekä purkavat perinteisiin tutkimusasetelmiin liittyviä valtaeroja.” Minna Sorri

Väitöskirjatutkija osana hanketiimiä

Sekä Vera Vesala, Lotta Leinamo että Minna Sorri pitävät isomman hankkeen jäsenenä olemisen parhaana puolena hanketiimin tarjoamaa tukea. Tutkimusta suunnitellaan ja ongelmia ratkotaan yhdessä. Lotta ja Minna ovat myös saaneet toisiltaan arvokasta vertaistukea tehdessään väitöstutkimusta samassa hankkeessa. Vera on DD-LANG-hankkeen jäsenenä jo päässyt pitämään esitelmiä ja verkostoitumaan konferensseihin sekä työskentelemään DD-LANG-hankkeen yhteistyökumppaneiden kanssa. Veralle verkostoitumismahdollisuuksia on tarjonnut myös tohtorikoulutuspilotin järjestämät tapahtumat, joissa on voinut tutustua pilotin väitöskirjatutkijoihin ja -ohjaajiin.

Kuvassa Lotta Leinamo, Vera Vesala ja Minna Sorri

Tuen lisäksi työskentely hankkeessa tuo mukanaan myös rajoitteita. Väitöskirjatutkijalla ei ole yhtä suurta vapautta ja päätösvaltaa tutkimuksensa suhteen kuin itsenäisessä väitöstyössä olisi. Molemmissa hankkeissa väitöstutkimukset ovat osa suurempaa tutkimuskokonaisuutta, jossa jokaisella osatutkimuksella on suunniteltu tehtävänsä. Myös hankkeen aikataulu ja väitöstutkimukselle myönnetty rahoitus tuovat työlle omat raaminsa. Vera mainitsee, että vaikka hankkeessa jo valmiiksi kerätty aineisto helpottaa oman tutkimuksen aloittamista, aineiston käyttäminen on myös haastavaa: aineistoon ja sen keruuseen liittyviin tekijöihin pitää tutustua huolellisesti, jotta ymmärtää, mitä muut tutkijat ovat tehneet ja miksi.

Parhaimmillaan hanketiimissä työskentely tukee kaikkia hankkeen tutkijoita ja edistää tutkimuksen valmistumista sekä vaikuttavuutta. Samalla se edellyttää avoimuutta ja jatkuvaa neuvottelua tutkijoiden rooleista.

"Uskon, että kokeneiden tutkijoiden rinnalla työskenteleminen opettaa minulle paljon ja että saan myös tarvittavan vapauden ja tilan oman itsenäisen tutkijuuteni rakentamiseksi.” Lotta Leinamo

Miten väitöskirjatutkijaksi hankkeeseen?

Kaikki kolme väitöskirjatutkijaa olivat harkinneet tohtoriopintoja jo aiemmin. Loppusysäyksen opintoihin hakeutumiseen antoivat hankkeiden tarjoamat tutkimusaiheet, jotka vastasivat heidän kiinnostuksenkohteitaan. Myös mahdollisuus keskittyä väitöstutkimukseen täysipäiväisesti sysäsi päätöstä tarttua tilaisuuteen.

”Olin pohtinut tohtoriopintoja ja oman asiantuntijuuden syventämistä jo muutaman vuoden ajan.” Minna Sorri

Vera Vesalaa kysyttiin mukaan DD-LANG-hankkeeseen, kun EDUCA-Doc-tohtorikoulutuspilotin työsuhteet tulivat avoimeen hakuun keväällä 2024. Hankkeen tutkijat osasivat lähestyä Veraa, sillä hän oli aiemmin tehnyt kielitaidon arviointiin liittyvän maisterintutkielman kieli- ja viestintätieteiden laitoksella. Vera oli yksi 22 hakijasta, jotka valittiin Jyväskylän yliopiston EDUCA-Doc-pilottiin.

IMPACT-hankkeen väitöskirjatutkijan työsuhteet olivat avoimessa haussa myönteisen Akatemia-rahoituspäätöksen jälkeen kesällä 2025. Lotta Leinamo ja Minna Sorri tulivat valituiksi mukaan hankkeeseen hakemus- ja työhaastattelukierroksen jälkeen.

”Olen nauttinut väitöskirjatutkimuksen tekemisestä todella paljon ja ollut erittäin tyytyväinen siihen, että lähdin tähän projektiin. Solki on ihana työyhteisö, ja työ on erittäin mielenkiintoista ja merkityksellistä – ja hyvin erilaista, mitä ajattelin.” Vera Vesala

Tohtorikoulutusta uudistamassa

EDUCA-Doc-tohtorikoulutuspilotissa on pyrkimyksenä uudistaa tohtorikoulutusta niin, että se vastaisi paremmin yhteiskunnan ja työmarkkinoiden tarpeisiin. Yhtenä sen konkreettisista tavoitteista on väitöspolun nopeuttaminen. Tämän vuoksi pilottiin valitut väitöskirjatutkijat tekevät tutkimustaan osana hanketta. Hanketiimin jäsenenä väitöskirjatutkijalla on mahdollisuus käyttää hankkeessa jo valmiiksi kerättyä aineistoa ja saada tukea muilta hanketiimin jäseniltä. Pilotissa väitöskirjatutkija myös saa tavallista enemmän väitöskirjaohjausta sekä tekee työelämäharjoittelun tutkimusteemaansa sopivassa organisaatiossa. Pilotin rahoitus väitöskirjatutkijalle on kolmivuotinen. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa EDUCA-Doc-pilotissa on Jyväskylän yliopistossa 22 ja valtakunnallisesti 78 väitöskirjatutkijaa. Kaiken kaikkiaan eri alojen tohtorikoulutuspiloteissa väitöskirjatutkijoita on 1000.

Suomen Akatemian hankerahoituksessa on lisätty tohtorikoulutukseen suunnattua rahoitusta ja siten vahvistettu tohtorikoulutuksen asemaa. Tämä vastaa osaltaan Suomen Akatemian tavoitteisiin korkeatasoisen osaamisen ja tulevaisuuden tutkimusosaamisen vahvistamisesta sekä tutkimuksen uudistamisesta. Osana akatemiahankkeen työryhmää väitöskirjatutkija saa tiivistä ohjausta sekä hankkeen ja työnantajan tuen. Tiiviimmän ohjauksen ja vahvemman tuen myötä hankkeessa tehdyn väitöskirjan odotetaan valmistuvan keskimääräistä nopeammin.