Tuetko puolisoasi vanhempana arjessa? Kyllä kannattaisi, sanoo tuore mobiilipäiväkirjatutkimus
Tutkimuksessa suomalaiset esikoisensa saaneet pariskunnat täyttivät mobiilipäiväkirjaa viikon ajan vastaamalla tutkijoiden muodostamiin valmiisiin kysymyksiin.
Hyvä ilmapiiri leviää, huonon päivän jälkeen tsempataan
–Tunnistimme kolme erilaista kehityskulkua vanhempien välisessä yhteistyössä: kokemusten jatkuvuus, huonon yhteistyön kompensoiminen ja ilmapiirin leviäminen, väitöskirjatutkija Emmi Lindroos kertoo.
Tutkijat tarkastelivat, miten tasapuolisesti vanhemmat jakoivat päivittäiset vanhemmuuteen kuuluvat tehtävät ja miten hyvin he pystyivät tukemaan toisiaan ja pyytämään toisiltaan apua vanhemmuudessa sekä luottamaan toisiinsa vanhempina. Yhteistyössä ilmeni jatkuvuutta: myönteinen toiminta kantoi päivästä toiseen. Toisaalta myös sen puuttumisessa oli pysyvyyttä.
– Kiinnostava havainto on, että yhteisvanhemmuuteen liittyvät jännitteet eivät näytä samalla tavalla jatkuvan päivästä toiseen. Erimielisyyksien ja ristiriitojen jälkeen vanhemmat pyrkivät sen sijaan kompensoimaan näitä kokemuksia panostamalla seuraavana päivänä yhteistyöhön tavallista enemmän, Lindroos sanoo.
Vanhempien kokemukset yhteisvanhemmuudesta näyttävät myös leviävän puolisolta toiselle. Tämä ilmeni tutkimuksessa siten, että vanhemman edellisen päivän kokemukset yhteisvanhemmuudesta ennustivat hänen puolisonsa samansuuntaisia kokemuksia seuraavana päivänä.
– Vanhempien on hyödyllistä tunnistaa tällainen yhteistyöilmapiirin leviäminen perheessä, Lindroos toteaa.
Riittämättömään puolisoiden väliseen tukeen tulisi puuttua
Puolisolta saatu tuki tai sen puute näyttää tutkimuksen mukaan synnyttävän kehän, joka voi olla joko myönteinen, ilmapiiriä kohottava, tai kielteinen, tunnelmaa ja yhteistyötä latistava.
– Perhepalveluissa, kuten neuvolassa, olisi tärkeää tunnistaa, missä määrin pareilla on käytössä myönteisiä toimintatapoja ja keinoja puuttua tilanteeseen, jossa keskinäinen tuki on riittämätöntä. Vanhempien kannattaa myös puhua keskenään siitä, minkä verran heillä on tapana tukea toisiaan, Lindroos korostaa.
Sen sijaan yksittäiset päivät, jolloin on riitoja tai erimielisyyttä vanhemmuuteen liittyen, ovat tavallisia eikä niitä kannata säikähtää.
– Yleensä tällaisten päivien jälkeen vanhemmat pystyvät kääntämään suunnan ylöspäin kohti paremmin toimivaa yhteisvanhemmuutta, Lindroos rohkaisee.
– Perhepalveluissa on tietenkin tärkeä tunnistaa perheet, joilla näyttää pysyvästi olevan enemmän yhteisvanhemmuuteen liittyviä haasteita ja riitoja arjessa, ja tarjota niihin tukea.
Testaa tietosi yhteisvanhemmuudesta
Myönteisen vanhempien välisen yhteistyön tueksi Jyväskylän yliopisto on tuottanut yhdessä Keski-Suomen hyvinvointialueen kanssa tutkimustyöhön pohjaten tärppejä toimivasta yhteisvanhemmuudesta lasta odottaville ja pienten lasten vanhemmille.
– Tärpit auttavat vanhempia tunnistamaan myönteisiä yhteisvanhemmuuden toimintatapoja. Vanhemmat voivat myös testata, kuinka hyvin yhteisvanhemmuuden hyödyt ovat tiedossa, sekä kokeilla erilaisia harjoituksia, Lindroos vinkkaa.
Tärppeihin voi tutustua Tärppejä toimivaan tiimiin -hankkeen sivuilta. Tärpit tuodaan vanhempien tutustuttavaksi myös 8.5. käynnistyvässä somekampanjassa, ja ne näkyvät myös neuvoloissa ja perhekeskuksissa.
Väitöstutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa kansainvälistä Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun CopaGloba-konsortiotutkimushanketta. Tutkimukseen osallistui 144 suomalaista pariskuntaa, joiden esikoinen oli noin puolivuotias. Tärppejä toimivaan tiimiin -hankkeessa on ollut yhteistyökumppaneina mukana myös JAMK ja THL.
Julkaisutiedot
Lindroos, E., Räikkönen, E., Malinen, K., & Rönkä, A. K. (Hyväksytty) Circular Causality in Daily Coparenting Processes among First-Time Parents. Journal of Family Psychology. DOI: 10.1037/fam0001227
