Tutkimus: Epätasa-arvoinen vanhemmuus lisää riskiä äitien uupumukselle

Mitä paremmin vanhemmat jakavat vastuita, tukevat toisiaan ja toimivat yhdessä lapsiperheen arjessa, sitä vähemmän äidit raportoivat vanhemmuusuupumusta. Jyväskylän yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan hyvä yhteistyö ja emotionaalista tukea tarjoava puoliso voi suojata äitejä uupumukselta erityisesti vauva-aikana. Epätasa-arvoinen ja eripurainen yhteisvanhemmuus puolestaan lisää äitien riskiä uupumukselle.
Reilu työnjako, keskinäinen tuki ja hyvä ilmapiiri ennaltaehkäisevät uupumusta.
Julkaistu
16.11.2026

Arvioiden mukaan noin 6 prosenttia suomalaisista vanhemmista kärsii vanhemmuusuupumuksesta. Uupunut vanhempi kokee jatkuvaa väsymystä, menettää vanhemmuuteen liittyvää iloa ja voi etääntyä sekä vanhemman roolistaan että suhteestaan lapseen.

Jyväskylän yliopiston tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin ensimmäistä kertaa Suomessa vanhemmuusuupumuksen ja yhteisvanhemmuuden välistä yhteyttä. Yhteisvanhemmuudella tarkoitetaan sitä, miten vanhemmat jakavat vastuuta lapsen hoidosta ja kasvatuksesta, tukevat toisiaan sekä ratkaisevat arjen haasteita yhdessä.

”Havaitsimme selvän yhteyden näiden ilmiöiden välillä. Mitä paremmin yhteisvanhemmuus äidin mielestä sujui, sitä vähemmän hän koki vanhemmuusuupumusta. Toisaalta huonosti toimiva, epätasa-arvoinen ja riitainen yhteisvanhemmuus oli yhteydessä äidin korkeampaan uupumukseen”, kasvatustieteen professori Anna Rönkä kertoo.

Tutkimuksen perusteella yhteisvanhemmuuden merkitys korostuu erityisesti silloin, kun perheessä on vauva. Toimiva yhteispeli puolison kanssa näyttää suojaavan äitejä uupumukselta juuri siinä elämänvaiheessa, jossa kuormitus on usein suurimmillaan. 

”Vauva-vaihe voi olla stressaavaa ja uuvuttavaa aikaa univajeineen, ja etenkin äidit voivat kokea uupumusta, jos eivät saa tukea. Jos tehtävät puolison kanssa kuitenkin jakautuvat reilusti, puoliso tukee ja ilmapiiri on hyvä, riski äidin uupumiseen vähenee merkitsevästi”, Rönkä toteaa.

Yllättävä havainto: yhteistyö sujui parhaiten vauvaperheissä

Tutkimuksessa mukana olleilla äideillä oli eri ikäisiä lapsia. Mielenkiintoinen löydös oli, että yhteisvanhemmuus toimi paremmin perheissä, joissa oli vauvaikäinen lapsi kuin perheissä, joissa oli vain isompia lapsia.

”Vauva tuo perheeseen monenlaisia vastuita ja hoitotarpeita, mikä kannustaa vanhempia toimimaan tiiminä, vuorottelemaan, jakamaan vastuuta ja tukemaan toisiaan.

Tulos voi kertoa myös siitä, että suomalaisessa yhteiskunnassa vanhemmuuden ja hoivan tasa-arvoinen jakautuminen perheissä alkaa toteutua vauva-aikana”, Rönkä pohtii. 

Vanhemmuuden haasteiden taustalla heikko taloudellinen tilanne ja lasten erityishaasteita

Sekä vanhemmuusuupumuksen että huonosti toimivassa yhteisvanhemmuuden taustalla havaittiin samankaltaisia kuormittavia tekijöitä: perheen taloudelliset vaikeudet ja lapsen erityishaasteet. Taloushuolet sekä lapseen liittyvät haasteet lisäävät helposti vanhempien kuormitusta, vaikeuttaen heidän välistään yhteistyötä.

Sen sijaan perhemuoto ei ollut yhteydessä yhteisvanhemmuuden toimivuuteen tai äidin uupumukseen. Ydin- ja uusperheet eivät siis eronneet toisistaan näiden tekijöiden osalta.

Isän roolin vahvistaminen tärkeää uupumukseen puuttumisessa

Kun uupunutta äitiä halutaan auttaa, on tärkeää selvittää, miten vanhempien yhteistyö toimii.

”Työnjaon tasapuolisuuden lisäksi on olennaista kysyä, saako äiti tukea kumppaniltaan tai muilta lähiaikuisilta ja missä määrin yhteisvanhemmuudessa esiintyy riitoja. Lisäksi äitien hyvinvoinnin tukemisessa on tärkeää kiinnittää huomiota vanhempien ja perheiden koko elämäntilanteeseen ja sitä mahdollisesti kuormittaviin tekijöihin”, Rönkä painottaa.

Lisätietoja tutkimuksesta

Tutkimus toteutettiin osana Vanhemmuuden voimavara- ja kuormitustekijät (VoiKu)- tutkimushanketta. Vuosina 2023–2024 kerättyyn kyselyaineistoon vastasi 675 suomalaista äitiä. Äidit edustavat eri perhemuotoja (ydin- tai uusperhe), koulutustaustoja ja heillä oli eri ikäisiä lapsia.  Tutkittavat vastasivat osana verkkokyselyä vanhemmuusuupumusta, yhteisvanhemmuutta sekä taustatietoja koskeviin kysymyksiin.

Artikkeli: Rönkä, A., Moilanen, S., & Aunola, K. (2026). Coparenting and Parental Burnout among Finnish Mothers: Risk Factors and Moderating Mechanisms. Journal of Child and Family Studies (painossa).

Aiheeseen liittyvä sisältö