Tuhkatutkimus tukee metsälannoituksen kehittämistä ja kiertotaloutta
Tuhkalannoituksella voidaan merkittävästi lisätä puiden kasvua, edistää metsien terveyttä ja vähentää soiden kunnostusojitustarpeita. Valtakunnallisena tavoitteena on tuhkalannoituksen määrän kolminkertaistaminen 30 000 hehtaariin vuotta kohden.
- Tuhkalannoitus tarjoaa kustannustehokkaan ja kiertotaloutta tukevan ratkaisun, joka lisää metsien taloudellista ja ekologista arvoa sekä parantaa hiilinielujen muodostumista, kertoo yliopistonlehtori Rose Matilainen Jyväskylän yliopistosta.
Ravinteet ja metallit tarkassa analyysissä yliopiston kehittämillä menetelmillä
Vihreään siirtymään ratkaisuja tuhkan hyötykäytön ja tuhkalannoituksen lisäämisellä -hanke (Heleä) on Jyväskylän ammattikorkeakoulun koordinoima. Hankkeessa on mukana Jyväskylän yliopiston lisäksi myös Suomen metsäkeskus.
- Jyväskylän yliopisto vastaa hankkeessa tuhkan laadun tutkimuksesta. Analysoimme tuhkan sisältämät ravinteet ja arvokkaat metallit yliopistolla kehitettyjen ja optimoitujen menetelmien avulla, kertoo tutkijatohtori Emilia Virtanen Jyväskylän yliopistolta.
Jyväskylän yliopisto analysoi yhteensä 26 tuhkanäytettä 20 laitokselta Keski-Suomesta. Näytteet sisälsivät sekä pohja- että lentotuhkaa.
- Tuloksemme osoittivat, että puutuhkissa on keskimäärin enemmän ravinteita esimerkiksi fosforia ja kaliumia ja vähemmän haitallisia aineita kuten arseenia, kadmiumia, nikkeliä, kuparia ja kromia, selventää Virtanen.
Vaikka suurin osa analysoiduista tuhkista soveltuu sellaisenaan metsälannoitteeksi, voi puu- ja turvetuhkien käyttöä rajoittaa niiden korkeat haitta-ainepitoisuudet, erityisesti arseenin ja kadmiumin osalta.
- Kehittämässämme vihreässä menetelmässä tuhkaa käsitellään orgaanisella hapolla, joka mahdollistaa arseenin ja kadmiumin poistamisen tuhkasta ilman että tuhkan ravinnepitoisuus metsille tärkeiden kaliumin ja fosforin osalta merkittävästi laskee, selventää Virtanen.
Kehitetty menetelmä mahdollistaa sen, että aiemmin korkean haitta-ainepitoisuuden vuoksi lannoitukseen kelpaamaton tuhka täyttää nyt lakisääteiset vaatimukset ja sitä voidaan hyödyntää metsälannoitteena.
Teollisuuden sivuvirrat ja poltto-olosuhteet vaikuttavat tuhkaan
Turvetuhkissa haitallisten aineiden pitoisuudet olivat matalammat lyijyn, sinkin ja kadmiumin osalta.
- Tuloksissa on kuitenkin otettava huomioon poltto-olosuhteet. Myös esimerkiksi kattilamateriaalit voivat vaikuttaa syntyvien tuhkien metallipitoisuuksiin. Myös teollisuuden sivuvirtoja poltettaessa mahdolliset naulat tai muut metalliosat voivat vaikuttaa tuhkan laatuun, selventää Virtanen.
Heleä-hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja kuuluu oikeudenmukaisen siirtymän (JTF) rahoitusohjelmaan. Hanketta rahoittavat myös Alva Oy, Finsilva Oy, Keuruun Energia Oy, Loimua Oy, Puulaakson Energia Oy, Saarijärven kaupunki, Yara Suomi sekä MHY Karstula-Kyyjärvi ja MHY Keski-Suomi.
