Tutkijat suosittelevat varmennustestiä nuorten maksimaalisen hapenottokyvyn mittaamiseen

Maksimaalinen hapenottokyky kertoo kestävyyskunnosta ja terveydestä

Maksimaalinen hapenottokyky (V̇O2max) kertoo hengitys- ja verenkiertoelimistön kyvystä kuljettaa happea liikunnan aikana työskenteleville lihaksille ja näiden lihasten kyvystä käyttää happea energiantuotannossa. Se heijastaa sydämen, keuhkojen ja lihasten kokonaisvaltaista kuntoa ja sitä pidetään parhaana kestävyyskunnon mittarina ja keskeisenä terveyden kuvaajana. 

Tarkkaa hapenottokyvyn mittaamista tarvitaan muun muassa liikunnan vaikutusten ja väestön kuntotason seurannassa ja terveysriskien tunnistamisessa.

Nuorten hapenottokyvyn mittaaminen on aikuisia haastavampaa

Nuorten kohdalla hapenottokyvyn mittaaminen on kuitenkin hankalampaa kuin aikuisilla. Aikuisilla hapenkulutus yleensä tasaantuu testin lopussa, mikä kertoo siitä, että maksimaalinen hapenottokyky on saavutettu. Nuorilla näin ei usein käy, vaikka he tekevät testin loppuun asti. Tällöin voi jäädä epäselväksi, mitattiinko todellinen maksimaalinen hapenottokyky vai ei.

Tässä tutkimuksessa selvitettiin, voidaanko nuorten maksimaalisen hapenottokyvyn mittaustulos vahvistaa lyhyellä ja hyvin raskaalla varmennustestillä.  Lisäksi tutkijat selvittivät, vaikuttaako tapa, jolla mittaustuloksia keskiarvoistetaan lopulliseen hapenottokyvyn tulokseen.

Varmennustesti paransi nuorten aerobisen kunnon arvioinnin tarkkuutta 

Varmennustesti vahvisti maksimaalisen hapenottokyvyn suurimmalla osalla nuorista.  Neljä nuorta saavutti kuitenkin merkittävästi suuremman hapenoton varmennustestin aikana, mikä tarkoittaa, että heidän ensimmäinen tuloksensa olisi muuten aliarvioinut kestävyyskuntoa. 

”Tuloksemme korostavat, että nuorten maksimaalinen hapenottokyky kannattaa varmistaa erillisellä varmennustestillä”, kertoo Jyväskylän yliopiston väitöskirjatutkija ja Helsingin urheilulääkäriaseman liikuntafysiologi Petri Jalanko.

Analyysitapa vaikutti mitattuun hapenottokykyyn

Lisäksi tutkijat huomasivat, että mittaustulosten keskiarvoistamisen menetelmä vaikutti nuorten maksimaalisen hapenottokyvyn tuloksiin.  Erot olivat keskimäärin pieniä, mutta joillakin nuorilla yllättävän suuria. 

“Yhdellä nuorella hapenottokyky näytti lähes seitsemän prosenttia paremmalta pelkästään siksi, että tulos keskiarvoistettiin eri tavalla”, Jalanko kertoo.

“Tämä osoittaa, että mittaustulosten keskiarvoistusmenetelmä voi vaikuttaa siihen, millaiseksi nuoren kestävyyskunto arvioidaan. Siksi on tärkeää kertoa selkeästi, millaista menetelmää on käytetty.”

Tutkimus tuo uutta tietoa siitä, miten nuorten kestävyyskuntoa voidaan mitata mahdollisimman luotettavasti. Väitöskirjatutkija Jalanko kuitenkin painottaa, että aiheesta tarvitaan vielä lisää tutkimusta erilaisilla testimenetelmillä, kuten juoksutesteillä.

VERNA-tutkimus tuo tietoa lasten ja nuorten terveydestä

Tulokset saatiin lasten ja nuorten aivo- ja valtimoterveyttä käsittelevästä VERNA-tutkimuksesta, jota johtaa tutkimusjohtaja, dosentti Eero Haapala Itä-Suomen yliopiston biolääketieteen yksiköstä. Tutkimukseen osallistui yhteensä 27, iältään 12–14-vuotiasta, jyväskyläläistä nuorta, joista 17 oli tyttöjä. Maksimaalinen hapenottokyky mitattiin suorassa uupumukseen saakka tehdyssä polkupyöräergometritestissä. Varmennustesti suoritettiin 15 minuutin palautumisen jälkeen 105 %:lla ensimmäisessä testissä saavutetusta työkuormasta. Maksimaalinen hapenottokyky analysoitiin 15 sekunnin aikajaksotettuina ja liukuvina keskiarvoina. Tulokset julkaistiin arvostetussa European Journal of Applied Physiology -lehdessä.

Alkuperäinen julkaisu:

Jalanko, P., Laitinen, E., Vlachopoulos, D., Gao, Y., Nurmi, T., Barker, A.R., Bond, B., Lee, E., Haapala, E.A. (2025). Measuring V̇O2max in adolescents: verification phase and impact of time averaging strategies. European Journal of Applied Physiology. (2026). https://doi.org/10.1007/s00421-025-06117-1 

Lisätietoja:

Väitöskirjatutkija Petri Jalanko 
LitM (liikuntafysiologia), FM (neurotiede) 
Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto 
petri.t.jalanko@student.jyu.fi

Tutkimusjohtaja Eero Haapala, FT, dosentti (lasten ja nuorten liikuntafysiologia), Biolääketieteen yksikkö, Itä-Suomen yliopisto 
eero.haapala@uef.fi