Tutkimus: Lempimusiikki auttaa jaksamaan kovatehoista harjoittelua pidempään

Jyväskylän yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan itse valittu musiikki voi pidentää kovatehoista kestävyysharjoittelua ilman, että suoritus tuntuu raskaammalta. Kuntoilijoilla teetetyssä tutkimuksessa osallistujat jaksoivat polkea musiikin tahdissa lähes 20 prosenttia pidempään. Tuloksilla on käytännön hyötyä niin urheilijoille kuin jokapäiväisille kuntoilijoille. 
People cycling on exercise bikes at a gym
Pyöräilijät jaksoivat polkea itse valitsemiensa kappaleiden tahdissa keskimäärin lähes 6 minuuttia pidempään kuin ilman musiikkia.
Julkaistu
28.4.2026

Psychology of Sport & Exercise -lehdessä julkaistuun tutkimukseen osallistui 29 liikuntaa harrastavaa aikuista. Osallistujat suorittivat kaksi keskenään identtistä kuormittavaa pyöräilytestiä, joissa he pyöräilivät noin 80 prosentilla huipputehostaan. Toisessa testissä musiikkia ei käytetty, kun taas toisessa osallistujat saivat valita itse kuuntelemansa soittolistan.

Pyöräilijät jaksoivat polkea itse valitsemiensa kappaleiden tahdissa keskimäärin lähes 6 minuuttia pidempään kuin ilman musiikkia. Musiikin avulla suorituksen kesto oli keskimäärin 35,6 minuuttia, kun ilman musiikkia se oli 29,8 minuuttia. Tämä tarkoitti 20 prosentin parannusta.

Tutkijatohtori Andrew Danso Jyväskylän yliopiston musiikin, mielen, kehon ja aivojen tutkimuksen huippuyksiköstä kertoo tulosten käytännön vaikutuksista:

”Itse valittu musiikki ei muuta kuntotasoasi eikä saa sydäntäsi työskentelemään merkittävästi kovemmin suoritushetkellä, mutta se auttaa jaksamaan pitkäkestoista rasitusta pidempään. Tämä voi olla yksinkertainen ja käytännössä ilmainen keino pidentää liikuntasuorituksen kestoa ilman, että rasitus tuntuu lopussa suuremmalta.

“Tulostemme mukaan oikeanlainen soittolista voi tehdä haastavasta harjoittelusta helpompaa ja nautittavampaa.”

Lempimusiikki lisää laadukasta harjoitusaikaa

Vaikka osallistujat pyöräilivät pidempään ja kuluttivat enemmän energiaa, heidän sydämensykkeensä ja laktaattitasonsa loppusuoralla olivat samat molemmissa testeissä. Toisin sanoen musiikki auttoi heitä jatkamaan kovaa rasitusta pidempään ilman, että rasituksen kokemus voimistui.

Tuloksilla voi olla selkeitä käytännön hyötyjä urheilijoille, valmentajille ja kuntoilijoille.

”Monilla ihmisillä on vaikeuksia sitoutua vaativaan harjoitteluun, koska se tuntuu uuvuttavalta liian nopeasti”, sanoo Danso.

”Tutkimuksemme mukaan itse valittu musiikki voi pidentää laadukasta harjoitusaikaa. Tämä puolestaan voi parantaa kuntoa, lisätä harjoitteluohjelmien noudattamista ja mahdollisesti auttaa yhä useampia pysymään aktiivisina.”

Laajemmasta yhteiskunnallisesta näkökulmasta tarkasteltuna tutkimus osoittaa, että musiikilla voi olla merkittävä rooli liikkumattomuudesta johtuvien terveysongelmien hillitsemisessä. Pidemmät ja miellyttävämmiksi koetut liikuntaharjoitukset saattavat auttaa vähentämään heikompaan kuntoon liittyviä terveysriskejä.

Tutkimus on julkaistu Psychology of Sport and Exercise -lehdessä, ja se on avoimesti saatavilla osoitteessa: https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1469029226000579

Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Jyväskylän yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellisen ja liikuntatieteellisen tiedekunnan, Huippu-urheilun instituutti KIHU:n sekä yhdysvaltalaisen Springfield Collegen kanssa. 

Lisätietoja:

Andrew Danso, tutkijatohtori (yhteydenotot ensisijaisesti englanniksi)
andrew.a.dansoadu@jyu.fi , +358406643034 
Jyväskylän yliopisto

Simon Walker, akatemiatutkija (yhteydenotot suomeksi)
simon.walker@jyu.fi , +358408054906
Jyväskylän yliopisto

Tomi Vänttinen, TKI johtaja
tomi.vanttinen@kihu.fi, +358407584671
Huippu-urheilun instituutti KIHU