Työelämäfoorumi: Korkeakoulujen ja työelämän yhteistyötä jatkuvan oppimisen maailmassa

Korkeakoulujen ja työelämän yhteistyössä korostuvat tieto, työelämän tarpeet sekä yksilön innostaminen. Jatkuvan oppimisen näkökulmasta tulisi keskittyä laadukkaaseen työelämäpedagogiikkaan, joka ohjaa osaamisen pitkäaikaiseen kehittymiseen sekä osaamisen tunnistamiseen.
Julkaistu
30.3.2026

POIJU-hankkeen järjestämä työelämäfoorumi pidettiin maaliskuun lopulla Tampereella. Päivän keskustelunaiheina olivat aikuisten oppimisen motivointi, työelämän osaamistarpeet sekä korkeakoulujen ja työelämän yhteistyön rooli jatkuvan oppimisen kehittämisessä. Työelämäfoorumi kokosi yhteen sote-alan työelämäkumppaneita, korkeakoulujen henkilöstöä ja jatkuvan oppimisen asiantuntijoita pohtimaan, miten osaamista kehitettäisiin yhteistyössä entistä sujuvammin.  

Aikuinen oppii jatkuvasti työelämän erilaisissa tilanteissa

KT, Dos. yliopistotutkija Soila Lemmetty Itä-Suomen yliopistosta käsitteli puheenvuorossaan aikuisten oppimista muuttuvan työelämän kontekstissa. Lemmetyn mukaan jatkuva oppiminen on edellytys monilla aloilla työstä selviytymiselle, työn tekemisen helpottamiselle ja uusien innovatiivisten toimintatapojen tai palveluiden tuottamiselle.

”Itse ajattelen, että jatkuva oppiminen on aikuisen työuran aikainen oppimisprosessi, joka jatkuu erilaisten oppimistilanteiden välillä tarkoitustenmukaisten rakenteiden ja käytäntöjen edistämänä”, Lemmetty täsmensi.

Jatkuvan oppimisen näkökulmasta koulutustoimijoiden tulisi luoda suunnitelmallisesti oppimisympäristöjä, joissa teoreettinen tieto voitaisiin linkittää konkreettisiin työtehtäviin. Lisäksi tulisi tunnistaa yksilöiden erilaisia motivaatiotekijöitä ja vahvistaa työelämäyhteistyötä pitkäjänteisesti. Työelämätoimijoiden taas tulisi tarjota laajempia oppimismahdollisuuksia työympäristöissä, osallistua koulutuksen kehittämiseen strategisesti sekä huomioida työntekijöiden henkilökohtaiset oppimispolut ja osaamisen laajentamisen mahdollisuudet.

Erityispätevyydet haltuun ja näkyviksi eri aloilla

Työelämäfoorumi johdatti pohtimaan myös tulevaisuuden työelämän osaamistarpeita. Opetushallitus tunnistaa vuoteen 2035 tärkeimpinä osaamisina esimerkiksi kestävän kehityksen tuntemisen, tiedon arvioinnin taidot, digitaalisten ratkaisujen ja alustojen hyödyntämistaidot, ongelmanratkaisutaidot, oppimiskyvyn ja monikulttuurisuustaidot.

TtT, FT, Suomen Fysioterapeutit ry:n erityisasiantuntija Sanna Säteri puhui foorumissa työelämän tunnistetuista ja tunnistamattomista osaamistarpeista sekä ratkaisujen rajallisuudesta.  

Säteri esitteli osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mallia, jonka avulla fysioterapeuttien erityispätevyyttä voidaan tuoda näkyväksi sekä työyhteisölle että asiakkaalle. Osaaminen kiteytetään yhden nimikkeen alle, jolloin osaamisen todentaminen on helpompaa asiakkaalle ja organisaatiolle. Säterin mukaan erilaiset nimikkeet toimivat suorana viestinä koulutusorganisaatioille – osaamista tarvitaan työelämässä, mutta työelämässä toimimista tukevaa koulutusta ei ole tarpeeksi tarjolla. Ketterällä koulutustarjonnalla tulisi vastata tulevaisuuden vahvoihin osaamistarpeisiin.

Sujuvuutta ja osaamista työelämäyhteistyöhön POIJU-hankkeen voimin

Paneelikeskustelun aiheina oli työelämätoimijoiden opintotarpeet korkeakouluille, budjetointivalmiudet ja korkeakoulujen työelämäkumppaneiden yhteistyön syventämisen keinot. Paneelikeskustelussa Säterin lisäksi olivat mukana Toni Leander, jatkuvan oppimisen päällikkö, TAMK, Carita Lepikonmäki, henkilöstön kehittämispäällikkö, Hyvaks sekä Kati Kivistö, koulutusjohtaja, Pirha. Keskustelun tarjoamaa tietoa hyödynnetään työelämäyhteistyön kehittämisessä korkeakouluissa POIJU-hankkeessa.

Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston POIJU-hankkeen projektipäällikkö Mirva Huovinen kertoo POIJU-hankkeessa työn jatkuvan lähitulevaisuudessa työelämäyhteistyön mallin luomisella, korkeakoulujen henkilöstölle suunnatun pedagogisen työkalupakin rakentamisella sekä opintohallinnollisia prosesseja sujuvoittavien suositusten laatimisella.

”Aikuisten motivoiminen oppimaan uutta sekä organisaatioiden arjen parempi ymmärtäminen ovat edellytyksiä jatkuvalle oppimiselle ja korkeakoulujen mahdollisuudelle toimia aitona työelämän osaamisen kehittämisen kumppanina’’, Huovinen kertoo.

Tutustu POIJU-hankkeeseen