Tyypin 2 diabeteksen verensokeritasapainoa voi parantaa lihasaktivoinnilla jopa istuen

TtM Suvi Lambergin väitöstutkimus osoittaa, että pitkäaikaisen istumisen keskeyttäminen dynaamisella lihastyöllä — tapahtuipa se istuen tai pystyasennossa — vähentää aterianjälkeisiä glukoosi- ja insuliinivasteita noin 22 %. Suurin vaikutus havaittiin etureiden lihasten aktivoinnilla.
Suvi Lamberg
Tutkimus osoitti, että pelkkä seisominen ei ole riittävän tehokas keino verensokerin parantamiseen.
Julkaistu
11.5.2026

Tutkimuksessa selvitettiin, miten reisi- ja pakaralihasten aktivointi pitkäaikaisen istumisen aikana vaikuttaa glukoosi- ja insuliinivasteisiin tyypin 2 diabetesta sairastavilla aikuisilla. Tutkimukseen osallistuvat tauottivat päätetyöskentelyä kolmen päivän ajan satunnaistetussa järjestyksessä joko seisomalla, polkemalla istuen työpöydän alla olevaa polkulaitetta ja tehden istumasta seisomaannousuja. Lisäksi mitattiin osallistujien normaalin päivittäisen elämän lihasaktiivisuutta.

Etureiden aktivointi auttaa istumatyössä

Tutkimuksen mukaan istumisen haitallisia vaikutuksia voidaan vähentää tehokkaasti jopa istuma-asennossa, kunhan lihasaktivisuus tapahtuu riittävällä intensiteetillä.

Tutkimuksessa pitkäaikaisen istumisen keskeyttäminen dynaamisella lihastyöllä vähensi aterianjälkeisiä glukoosi- ja insuliinivasteita noin 22 %. Etureiden lihasten aktiivisuudella havaittiin olevan suurin vaikutus.

“Tulosta voidaan pitää merkittävänä, varsinkin kun se saavutettiin jo muutaman minuutin mittaisilla tauoilla ja kätevästi työpöydän ääressä istualtaan polkien tai istumasta seisomaannousuja tehden", väitöskirjatutkija Suvi Lamberg sanoo.

Seisominen ei parantanut verensokeria

Tutkimus osoitti lisäksi, että pelkkä seisominen ei ole riittävän tehokas keino verensokerin parantamiseen, huolimatta samasta kokonaisaktiivisuuden määrästä.

“Lyhyet ja tehokkaat aktiivisuusjaksot – vain muutama minuutti kerrallaan – olivat vaikuttavampia kuin pitkäkestoinen, matalatehoinen aktiivisuus, kuten seisominen.” 

Reisi- ja pakaralihakset vähällä käytöllä

Tulokset osoittivat myös, että reisi- ja pakaralihakset olivat aktiivisina arjessa vain noin 3 % maksimaalisesta kapasiteetista. Lisäksi yksilöiden välinen vaihtelu seisomisen ja kävelyn lihasaktiivisuudessa oli suurta. Tämä voi selittää sitä miksi seisomisen hyödyistä on saatu ristiriitaista näyttöä.

Tutkimus oli osa Arto Pesolan johtamaa Suomen Akatemian rahoittamaa Optimus-tutkimusta, joka toteutettiin Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Terveyden edistämisen tutkimusyksikössä. Väitöskirjan viimeistelyvaihetta tuki Etelä-Savon kulttuurirahasto.

TtM Suvi Lambergin liikuntafysiologian väitöskirja ” Interrupting Sedentary Behaviour: Insights from Wearable Electromyography in Type 2 Diabetes ” tarkastetaan tiistaina 19.5.2026 klo 12.00 Jyväskylän yliopiston päärakennuksen juhlasalissa C4. Vastaväittäjä: professori Thomas Yates (University of Leicester, Yhdistyneet Kuningaskunnat). Kustos: professori Taija Juutinen (Jyväskylän yliopisto). Ohjaajina toimivat lisäksi: tohtori Arto Pesola (Xamk) sekä Christian Brakenridge (Swinburne University). Väitöskieli: englanti.

Lisätietoja: suvi.lamberg@xamk.fi, +358443347583