Uudet professorit esittäytyivät juhlaluennoilla 6.5.2026 päärakennuksessa

Ilkka Pölönen: Näkökulmia tekoälyn nykyhetkeen ja tulevaisuuteen

Ilkka Pölönen tarkasteli esityksessään tekoälyä myyttien ja vastakkainasettelujen tuolta puolen. Sen sijaan, että tekoäly nähtäisiin joko älykkäänä tai pelkkänä tilastollisena temppuna, esityksessä tekoälyä hahmotettiin informaation rakenteiden oppimisena. Esityksessä edettiin geometrisesta näkökulmasta, jossa malli jakaa havaintoavaruutta eri alueisiin, kohti modernimpaa tapaa ymmärtää tekoälyä jakaumien ja representaatioiden oppimisena. Kielimallien kohdalla tämä tarkoittaa, että ne eivät pelkästään ennusta seuraavaa sanaa, vaan rakentavat sisäisiä esityksiä asiayhteyksistä, suhteista ja kielen rakenteesta. Samalla Pölönen pohti, mitä tämä paljastaa ihmisestä.

Marjo Siltaoja: Johtamistutkimus moniäänisessä ja monimaailmaisessa kestävyydessä

Marjo Siltaoja pohti vastuullisuus‑ ja kestävyystutkimuksen muutosta johtamistutkimuksen ja erityisesti sidosryhmäteoreettisen keskustelun näkökulmasta. Lähtökohtana oli havainto siitä, miten perinteinen johtamistutkimus on korostanut tehokkuutta ja tuloksellisuutta usein ihmisten ja yhteiskunnallisten seurausten kustannuksella. Puheessa kuvattiin tutkimuspolkua, joka on erilaisia konteksteja tarkastelemalla pyrkinyt haastamaan yleistetyn sidosryhmäteorian näkemyksiä ja määrittelemään uudelleen siihen liitettyjä normatiivisia oletuksia.

Siltaoja korosti moniäänisen ja monilajisen tutkimuksen merkitystä kestävyyden nykypäivän ymmärtämisessä sekä sitä, miten huomioida erilaisia ryhmiä, joiden panos on välttämätöntä toiminnan jatkuvuudelle.

Markus Miettinen: Digitaalinen turvallisuus tekoälyn ja teknologiajättien puristuksessa

Markus Miettinen muistutti luennossaan, kuinka tekoälyn käyttö on viime vuosina lisääntynyt huimasti. Kyberturvallisuuden kannalta tämä on haasteellista, koska tekoälymallit ovat täysin riippuvaisia datasta, joilla niitä koulutetaan ja käytetään. Dataa manipuloimalla voi tekoälymallin saada antamaan täysin vääriä vastauksia tai tuottamaan ennalta-arvaamattomia tuloksia. Järjestelmien turvallisuuden kannalta onkin tärkeää löytää menetelmiä, joiden avulla manipulaatiot voidaan havaita ja niiden vaikutukset neutraloida.

Toisaalta tekoälyä voidaan käyttää myös järjestelmien kyberturvallisuuden parantamiseen. Edistyksellisimmät ns. generatiiviset tekoälymallit löytävät hyvin tehokkaasti virheitä ja haavoittuvuuksia ohjelmistotuotteista, jotta ne voidaan korjata. Valitettavasti myös hyökkääjät käyttävät tekoälyä haavoittuvuuksien etsimiseen olemassa olevista järjestelmistä. Hyökkääjien ja puolustajien ikiaikainen Kissa ja hiiri -leikki onkin hyvää vauhtia siirtymässä myös tekoälyn maailmaan.

Tiina Onkila: Kestävyysmurros liiketoiminnassa - nykyisiä ja tulevia suuntauksia

Tiina Onkila tarkasteli luennossaan liiketoiminnan kestävyysmurroksen tutkimuksen kehitystä. Yritysten toiminnan vaikutusten on tunnistettu olevan aikamme kestävyyshaasteiden, kuten ilmastonmuutoksen ja luontokadon, taustalla. Globaalisti kasvanut huomio näihin haasteisiin sekä niiden kytköksiin on kiihdyttänyt muutoksia yritystoiminnassa. Kestävyysmurroksen tutkimus ja yrityskäytännöt ovatkin kasvussa.

Liiketoiminnan kestävyysmurroksen tutkimuksessa on useita monitieteisiä suuntauksia, ulottuen esimerkiksi systeemisten vaikutusten ymmärtämisestä yritys- ja johtamiskäytänteiden tarkasteluun. Onkilan tutkimuksessa kestävyysmurros näyttäytyy toimijuuden kysymyksenä. Hän on tarkastellut sekä johtajien että työntekijöiden toimijuuden muotoja ja merkityksiä, mutta myös niihin liittyviä rajoitteita. Onkila painotti, että tutkimusala kehittyy edelleen voimakkaasti, ja liiketoiminnan kestävyysmurros tulee tulevaisuudessa olemaan entistä kattavammin liiketoiminnan tutkimuksen agendalla.

Markus Kortelainen: Atomiytimen rakenteen mallinnus

Markus Kortelainen kuvasi juhlaluennossaan atomiytimen rakenteen teoreettista mallinnusta ja ydinfysiikan kytköksiä erilaisiin astrofysikaalisiin prosesseihin sekä uuden fysiikan etsimiseen. Nämä yhteydet muihin fysiikan ja astrofysiikan aloihin korostavat ennustevoimaisten ja systemaattisten ydinrakennemallien kehittämisen keskeistä merkitystä.

Kortelainen on kehittänyt uusia teoreettisia malleja atomin ytimen rakenteen kuvaamiseen ja soveltanut niitä moninaisten ydinfysikaalisten ilmiöiden tutkimukseen. Nämä mallit pohjaavat ytimen tiheysfunktionaaliteoriaan, jonka etuna on sen sovellettavuus koko ydinkartan alueella kevyistä ytimistä aina kaikkein raskaimpiin ytimiin asti. Uusimmat tutkimushankkeet tähtäävät ydinfysiikan roolin parempaan ymmärtämiseen neutronitähdissä ja raskaiden alkuaineiden nukleosynteesissä, sekä sellaisten ytimien mallintamiseen, joiden protoni- ja neutroniluku ovat keskenään lähellä toisiaan.

Monika von Bonsdorff: Elämänkulku ja työurasiirtymät johtamistutkimuksessa

Monika von Bonsdorff tarkasteli luennossaan inhimillistä toimintaa muuttuvan työelämän ja organisoitumisen monitieteisestä näkökulmasta. Esimerkkinä mainittiin erityisesti yksilöiden kehityskaaret ja urasiirtymät sekä niitä ohjailevat yhteiskunnalliset mekanismit. Inhimillistä toimintaa organisaatioissa voidaan tarkastella ajallisuuden, prosessuaalisuuden ja kontekstuaalisuuden käsitteiden avulla. Kehityskulku sekä erilaiset rytmit määrittävät pitkälti urasiirtymiä ja kytkeytyvät tiiviisti työelämän keskeisiin tulemiin. Pitkittäistutkimusten avulla voidaan yhtäältä tarkastella esimerkiksi eläkkeelle siirtymistä monivaiheisena prosessina, jota toisaalta tulee ymmärtää historiallisessa ja yhteiskunnallisessa kontekstissa.

Von Bonsdorff korosti kriittisen monitieteisen johtamistutkimuksen merkitystä yhteiskunnassa. Esimerkkinä hän nosti esiin elämänkulun näkökulman, joka auttaa ymmärtämään haavoittuvassa asemassa oleviin kohdistuvan organisatorisen väkivallan rakentumista ja vaikutuksia.