Mitä tutkit?
Opettajankoulutus katsotaan yleisesti yhdeksi tärkeimmistä tekijöistä koulutuksen laadun taustalla. Sekä Suomi että Kiina ovat herättäneet kansainvälistä huomiota vahvoilla tuloksillaan kansainvälisissä arvioinneissa, kuten PISA-tutkimuksessa. Näistä yhtäläisyyksistä huolimatta maat järjestävät opettajankoulutuksen hyvin eri tavoin.
Tässä väitöskirjassa tarkastellaan, miten opettajankoulutusjärjestelmät toimivat eri tavoin Suomessa ja Kiinassa ja miksi molemmat tuottavat hyviä tuloksia. Tutkimuksessa analysoidaan kansallisia opettajankoulutuspolitiikkoja, koulutusohjelmien asiakirjoja sekä haastatteluja opettajankouluttajien kanssa molemmissa maissa. Tarkastelen tutkimuksessani, miten kulttuuriset perinteet, institutionaaliset rakenteet ja opettajankouluttajien ammatillinen toimijuus vaikuttavat opettajankoulutuksen muotoutumiseen.
Mitkä olivat tutkimuksesi tulokset?
Tulokset osoittavat, että menestyksekäs opettajankoulutus ei noudata yhtä universaalia mallia. Suomessa hajautettu hallinto ja Bildung–Didaktik-koulutusperinne tukevat opettajien kouluttajien korkeaa ammatillista autonomiaa. Heitä kannustetaan pohdintaan, tutkimukseen ja innovaatioihin, mikä antaa heille mahdollisuuden mukauttaa opetuskäytäntöjä muuttuviin koulutustarpeisiin.
Kiinassa opettajankoulutus toimii keskitetymmässä ja koordinoidummassa järjestelmässä, jota ohjaavat kansalliset standardit ja pitkään vallinneet konfutselaiset arvot, joissa korostetaan moraalista vastuuta ja yhteistä ponnistelua. Tässä kehyksessä opettajankouluttajilla on tärkeä rooli opettajaopiskelijoiden ohjaamisessa ja opettajan ammatin eettisten perustusten vahvistamisessa.
Vaikka järjestelmät eroavat toisistaan hallinnon ja koulutustraditioiden osalta, molemmat ovat menestyneet, koska opettajankouluttajat yhdistävät ammatillisen pohdinnan vahvaan sosiaaliseen vastuuntuntoon.
Mitä uutta tietoa tutkimus toi aiheesta?
Tutkimus viittaa siihen, että tehokas opettajankoulutus voi syntyä erilaisissa institutionaalisissa järjestelyissä, kun näitä keskeisiä taustamekanismeja tuetaan.
Tutkimus korostaa myös, että opettajien osaaminen muotoutuu kulttuuristen ja institutionaalisten kontekstien kautta eikä ole yleisesti siirrettävissä. Nämä havainnot tarjoavat uusia näkemyksiä päätöksentekijöille ja kouluttajille osoittamalla, että koulutusreformien tulisi ottaa huomioon paikalliset perinteet, arvot ja institutionaaliset olosuhteet sen sijaan, että kopioitaisiin yksinkertaisesti muiden maiden käytäntöjä.
Kasvatustieteen maisteri Yan Wangin kasvatustieteen (opettajankoulutuslaitos) väitöskirjan ”Understanding Teacher Education Through a Critical Realist Lens: A Comparative Study on the Interplay of Culture, Structure, and Agency” tarkastustilaisuus järjestetään keskiviikkona 29.4.2026 kello 12 alkaen. Vastaväittäjänä toimii professori Leon Tikly (Bristol University) ja kustoksena tutkimusprofessori Terhi Nokkala (Jyväskylän yliopisto). Tilaisuus pidetään englanniksi. Väitöskirja on luettavissa verkossa osoitteessa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-1451-7.
Lisätietoja
Yan Wang
yanwangfinland@gmail.com
+358 41 313 4874
