Väitös: Flow-tila voi kääntyä myös kuormitukseksi – ohjelmistokehittäjät toivovat työpaikoilla enemmän keskustelua työntekijöiden tarpeista

Flow-tila on keskeinen ilmiö ohjelmistokehittäjien työhyvinvoinnille ja tehokkuudelle. Toisaalta on tärkeää, ettei syvä keskittyminen johda vastoin tarkoitustaan lisääntyneeseen kuormitukseen.
Saima Ritonummen väitöskirja tarkastelee flow-kokemuksia ohjelmistokehittäjien työssä. Kuva: Jussi Väätäinen
Julkaistu
16.9.2025

KTM Saima Ritonummi tutki väitöskirjassaan ohjelmistokehittäjien kokemia flow-tiloja eli syvän keskittymisen hetkiä, joiden aikana ihminen on niin keskittyneessä tilassa, että ei huomaa ajan kulumista. Tutkimus keskittyi niin yksin kuin yhdessä koettuihin flow-kokemuksiin sekä siihen, ovatko niiden vaikutukset aina myönteisiä, kuten usein oletetaan.

Tutkimusaineisto kerättiin ensin kansainvälisellä laadullisella kyselyllä, johon vastasi 696 ohjelmistoalan ammattilaista, joista 401 oli ohjelmistokehittäjiä. Tämän jälkeen haastateltiin 25 Suomessa työskentelevää ohjelmistokehittäjää.

Tutkimuksessa huomattiin, että flow voi olla kaksiteräinen miekka. Ohjelmistokehittäjät kokivat flow’n pääasiassa palkitsevaksi ja tavoiteltavaksi tilaksi, mutta intensiivisen tai pitkäkestoisen kokemuksen koettiin toisinaan myös johtavan liialliseen uppoutumiseen ja kuormittumiseen, jotka voivat heikentää suorituskykyä niin hetkellisesti flow-kokemuksen jälkeen kuin pidemmälläkin tähtäimellä kuormituksen pitkittyessä.

”Vaikka uppoutuminen työhön on lähtökohtaisesti hyvä asia, flow-tilassa se voi joskus mennä liiallisuuksiin, jolloin esimerkiksi itsehillintä ja kyky sopeuttaa oma toiminta muihin työtehtäviin- ja velvollisuuksiin heikkenee”, Ritonummi kertoo.

Flow-tila voi toisinaan olla myös ristiriidassa työympäristön odotusten kanssa, esimerkiksi ajoituksen tai tiimityön tarpeiden kanssa. Vaikka flow yleensä hyödyttää yhteisten tavoitteiden saavuttamista, intensiivinen flow voi haitata yhteistyön sujuvuutta esimerkiksi tilanteissa, joissa on tärkeää olla muiden tavoitettavissa.

Keskeytykset voivat myös tukea flow’ta

Keskeytykset koetaan usein keskittymistä häiritsevinä, mutta tutkimus paljasti että ne voivat toisinaan myös tukea flow’ta, jos ne edistävät työn etenemistä. Näin voi käydä esimerkiksi tilanteessa, jossa työskennellään itsenäisesti saman projektin parissa ja keskeytys – kuten aiheeseen liittyvä viesti – saattaa hetkeksi siirtää huomion pois ensisijaisesta tehtävästä, mutta samalla tarjota ajankohtaista palautetta jonka avulla työ edistyy ja flow-tila pysyy yllä.

Sen sijaan yksin koetut flow-tilat kärsivät erityisesti keskeytyksistä. Ohjelmistokehittäjät toivoivatkin työpaikoille enemmän keskustelua siitä, miten erilaiset tarpeet voidaan sovittaa yhteen ja miten häiriötekijöitä voitaisiin vähentää.

Monet pyrkivät myös itse edistämään flow’ta esimerkiksi teknologian avulla, kuten hyödyntämällä laitteiden älä häiritse -tiloja. Toisaalta jotkut kokivat valitsemiensa keskittymistä vaalivien työtapojen olevan ristiriidassa tiimin tai organisaation odotusten kanssa tavoitettavuuden suhteen.

Kolme vinkkiä flow’n tukemiseen työssä

Tutkimuksen tulosten pohjalta flow’n kannalta keskeistä on erityisesti:

  1.  Tunnista rajasi: Flow on palkitsevaa, mutta liian pitkäkestoisena se voi kuormittaa.
  2. Huomioi niin yksilön kuin tiimin tarpeet: Keskustele avoimesti työpaikalla siitä, milloin keskittymisrauha on tärkeintä ja milloin tavoitettavuus korostuu.
  3. Hyödynnä keskeytyksiä rakentavasti: Kaikki häiriöt eivät ole haitallisia; osa niistä voi tarjota työn alla olevan tehtävän kannalta arvokasta palautetta ja tukea työn etenemistä.

Vinkit pohjautuvat väitöskirjan havaintoihin, jotka auttavat niin työntekijöitä kuin työnantajia tunnistamaan flow’ta edistäviä ja estäviä tekijöitä sekä hyödyntämään yksilö- ja ryhmätason flow-kokemusten mahdollisuuksia edistää työn sujuvuutta ja työhyvinvointia.

Tutkimusta on rahoittanut Liikesivistysrahasto.

Väitöstilaisuus

Saima Ritonummen väitöskirjan Harder, Better, Faster, Stronger: Experiencing flow in Software Development tarkastustilaisuus järjestetään perjantaina 19.9.2025 klo 12 Jyväskylän yliopistossa, C1 (päärakennus).

Vastaväittäjänä toimii professori Netta Iivari (Oulun Yliopisto) ja kustoksena professori Markus Salo (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Väitöstilaisuutta voi seurata myös verkkovälitteisesti osoitteessa https://r.jyu.fi/vaitos-ritonummi190925