Väitös: Ihmiskeskeisyys läpäisee suomalaisen koirakulttuurin – merkkejä koirien paremmasta huomioinnista on kuitenkin näkyvissä
”Koiria voidaan ajatella elävinä kulttuurituotteina. Ne eroavat kuitenkin muista kulttuurituotteista, kuten kirjallisuudesta ja arkkitehtuurista siten, että ne ovat eläviä ja mielellisiä eläimiä, joiden olemukseen ja hyvinvointiin kulttuuri ja suhde ihmisiin vaikuttavat voimakkaasti”, Tervonen sanoo.
Tutkimus soveltaa kirjallisuuden- ja kulttuurintutkimuksen näkökulmia ja menetelmiä koirien kulttuurisuuden ja suomalaisen koirakulttuurin tarkasteluun. Se keskittyy kolmeen kulttuuriseen ilmiöön, jotka erityisesti vaikuttavat koiriin: rotukoiratuotantoon, koirankoulutukseen ja kulttuurisiin kuvastoihin, jotka tuottavat, pitävät yllä ja haastavat käsityksiä koirista, vaikuttaen siten koirasuhteisiin sekä koirien kohteluun.
”Ihmiskeskeisyys hallitsee kaikkia kolmea ilmiötä. Erityisesti rotukoirien terveysongelmat ja koirankoulutuksessa käytetty väkivalta ovat olleet viime vuosina esillä julkisessa keskustelussa. Inhimilliset halut ja mieltymykset ohittavatkin monesti koirien hyvinvoinnin, ja koirana olemisen tila on varsin ahdas”, Tervonen sanoo.
Koirien monimuotoisuus kertoo kulttuurisista kytköksistä
”Kulttuuriseen luonteeseen kuuluu myös vaihtelu. Koirat ovat ulkomuodoltaan ja käyttäytymiseltään maailman monimuotoisin eläin, mikä johtuu niiden erilaisista kulttuurisista kytköksistä. Erilaisissa kulttuurisissa yhteyksissä koiria voidaan pitää muun muassa omaisuutena, esineenä, luotettavana kumppanina, uhkana ihmisille tai tuholaisena”, Tervonen täsmentää.
Tutkimuksessa nostetaan esiin myös koirien toimijuutta: ne eivät ole vain passiivisia vallankäytön kohteita, vaan toimijoita, jotka vaikuttavat koirasuhteissa esimerkiksi koulutusmetodien valintaan. Tutkimus paljastaa myös kehitystä kohti koirakeskeisempää kulttuuria ja käytäntöjä, jotka huomioivat koirat ja niiden yksilöllisyyden paremmin.
FM Ate Tervosen kirjallisuuden väitöskirja Koirakulttuurin ihmiskeskeisyys. Rotukoiratuotannon, koirankoulutuksen ja kulttuuristen kuvastojen vaikutuksia koiriin tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa 20.12.2025 klo 12 alkaen Päärakennuksen salissa C4. Vastaväittäjinä toimivat dosentti Nora Schuurman (Turun yliopisto) ja kustoksena professori Sanna Karkulehto. Tilaisuus on avoin kaikille.
Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Väitöskirja on luettavissa JYX-arkistossa: https://jyx.jyu.fi/jyx/Record/jyx_123456789_107266
Lisätietoja: ate.j.tervonen@jyu.fi
