Väitös: Ikääntyneet oppivat digitaitoja parhaiten vertaisiltaan, ei kiireessä läheisten opastamana (Korpela)

FM Viivi Korpela tarkastelee yhteiskuntapolitiikan väitöskirjassaan ikääntyneiden digiosallisuutta, arjen digitaitojen oppimista ja Keski-Suomen hyvinvointialueen digipalveluita. Tulosten mukaan läheisten antama digituki ei aina johda oppimiseen, kun taas vertaisohjauksessa taidot ja osallisuuden tunne vahvistuvat. Lisäksi tutkimus osoittaa, että Keski-Suomen hyvinvointialueen digipalvelut jäävät usein irrallisiksi ikääntyneiden käyttäjien arjesta. Tutkimus haastaa pohtimaan, kenen ehdoilla digitaalista yhteiskuntaa rakennetaan.
Viivi Korpela
Vaikka digipalvelut voivat helpottaa arkea, moni ikäihminen kokee, että terveysasioissa kasvokkainen kohtaaminen on edelleen korvaamatonta, toteaa Viivi Korpela väitöskirjassaan.
Julkaistu
6.11.2025

Läheisten apu on välttämätöntä, mutta se ei aina johda oppimiseen

Tutkimuksen haastatteluissa korostuu arjen digituen ristiriitaisuus. Läheisten apu on monelle välttämätöntä, mutta samalla siihen liittyy häpeää, turhautumista ja yliauttamista: asiat hoituvat, mutta taidot eivät kehity. Korpelan mukaan tämä paljastaa laajemman ongelman, sillä vastuu digituen antamisesta on usein perheellä.

”Usein läheisten kanssa oppiminen tapahtuu kiireessä ja yksisuuntaisesti: toinen tekee, toinen seuraa, ja tunnelma voi olla kireä. Tutkimuksessa vertaisopastus osoittautui toimivaksi digituen muodoksi, joka vahvistaa digitaitoja, rohkaisee kokeilemaan ja lisää luottamusta omaan osaamiseen. Samalla se tekee näkyväksi ikääntyneiden oman asiantuntemuksen ja aktiivisen roolin digitalisoituvan yhteiskunnan rakentamisessa”, Korpela kertoo.

Digipalvelut ovat teoriassa käteviä, käytännössä kaukana ikääntyneiden arjesta

Vaikka digipalvelut voivat helpottaa arkea, moni ikäihminen kokee, että terveysasioissa kasvokkainen kohtaaminen on edelleen korvaamatonta.

”Eräs haastateltava vertasi hyvinvointialueen digipalveluja joulupukin lahjalistaan ja totesi, että kehitettävää on niin paljon, ettei lapsikaan osaisi pyytää yhtä paljon joulupukilta. Se kiteyttää hyvin sen, kuinka monin tavoin digipalveluiden käytettävyys ja ikääntyneiden tarpeet eivät vielä kohtaa”, Korpela huomauttaa.

Ikääntyneiden joukko on kuitenkin moninainen. Digipalvelut otetaan käyttöön toisinaan sujuvasti, toisinaan pakosta, ja joskus jättäen kokonaan väliin. Digitaalinen osallisuus ei kuitenkaan synny pelkästään uusilla palveluilla, vaan kuuntelemalla ihmisiä, joita niiden on tarkoitus palvella. 

”Digitaalinen osallisuus ei ole yksiselitteinen tila, vaan jatkuvaa tasapainoilua omien tarpeiden, mahdollisuuksien ja yhteiskunnan odotusten välillä. Siksi haastan politiikkaa ja palveluiden kehittämistä näkemään ikääntyneet aktiivisina toimijoina, ei passiivisina digitaalisten teknologioiden vastaanottajina”, Korpela painottaa.

FM Viivi Korpelan yhteiskuntapolitiikan väitöskirja "Signing in to society: Reflections on digital skills, support, and inclusion in later life" tarkastetaan lauantaina 15. marraskuuta klo 12 salissa C4. Vastaväittäjänä toimii professori, PhD Loredana Ivan (National University of Political Studies and Public Administration, Bucharest, Romania) ja kustoksena professori Sakari Taipale.

Väitöstilaisuuden kieli on englanti. 

Linkki livelähetykseen: https://moniviestin.jyu.fi/fi/ohjelmat/yfi-vaitostilaisuudet/suora-lahetys-vaitostilaisuus-viivi-korpela