Mitä tutkit?
Tutkin kuutta Laura Ruohosen näytelmää tämän päivän aatedraamoina. Tutkin yhtäältä näytelmien keskeisiä teemoja tai ”aatteita”, ja toisaalta myös näytelmien rakenteellisia piirteitä. Tutkimukseni kohteena olevat näytelmät on kirjoitettu kolmenkymmenen vuoden aikana, joten ne rakentavat kuvaa myös Ruohosen kirjailijapoetiikasta.
Mitkä olivat tutkimuksesi tulokset tai mikä sen päätulos on?
Aatedraama on kytköksissä kirjoittamisajankohtansa todellisuuteen. Sukupuoleen liittyvät kysymykset, kuten valtaa, tasa-arvoa, seksuaalisuutta ja toiseutta koskettavat teemat, ovat edelleen ajankohtaisia, mikä kertoo, että sukupuolten välinen tasa-arvo ei ole täysin toteutunut. Uusina painopisteinä ovat kysymykset sukupuolen moninaisuudesta ja sukupuolittuneesta väkivallasta, kuten misogyniasta ja naisiin kohdistuvasta vihapuheesta.
Ihmisen ja luonnon problemaattinen suhde on toinen keskeinen teema Ruohosen tuotannossa. Alkuvuosien draamojen huoli luonnon saastumisesta ja eläinpopulaatioiden vähenemisestä on kasvanut uudemmissa näytelmissä koko maapallon tulevaisuutta koskevaksi uhaksi. Ruohonen haastaa käsityksen ihmisestä luomakunnan kruununa: ihminen on yksi eläin muiden joukossa. Onnellisuus rakentuu ihmisen ja luonnon tasapainoisesta suhteesta.
Ruohosen kirjailijapoetiikkaa kuvaavat edellä mainittujen teemojen lisäksi muun muassa naispäähenkilöiden aktiivinen toimijuus, leikillinen dramaturgia, historiallinen etäännyttäminen, erilaiset kärjistykset ja huumori.
Miten tuloksia voidaan soveltaa? Mitä uutta tietoa tutkimus toi aiheesta?
Tutkimuksen tuloksia voi soveltaa esimerkiksi ajankohtaisen ja keskustelua herättävän draaman rakentamisessa. Jotta draama vaikuttaisi tunnetasolla, on draaman muodolla ja tyylillä suuri merkitys: realistinen esitystapa ei välttämättä riitä nostamaan esille nykyajan monimuotoisia yhteiskunnallisia ongelmia. Tutkimus laajentaa käsitystä aatedraaman tendenssimäisestä ja vakavasta luonteesta: sisällöt ovat kiinni ajassa, mutta tyyli on vapaa.
FM, KM Jarmo Lintusen kirjallisuuden väitöskirja ”Nykypäivän aatedraamaa? Sukupuoli, luonto ja politiikka Laura Ruohosen näytelmissä” tarkastetaan lauantaina 30.5.2026 klo 12 yliopiston vanhassa juhlasalissa S212. Vastaväittäjänä toimii professori (ma.) Kukku Melkas (Turun yliopisto) ja kustoksena professori Sanna Karkulehto (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Väitöskirja on luettavissa JYX-arkistossa.
