Väitös: Roomalaisen retoriikan oppikirjat vaikuttivat keskeisesti länsimaisen poliittisen teorian rakentumiseen (Salokas)
Länsimaisen poliittisen ajattelun ymmärtämisessä on jonkin verran vajetta ja rikkonaisuutta varsinkin pitkän keskiajan osalta. Salokas tutki väitöskirjassaan The Formation of Western Political Theory: A Rhetorical Interpretation – from Latin rhetorical sources to John of Salisbury, miten roomalaiset retoriikan oppikirjat välittivät politiikan ideaa vuosisatojen ajan.
Salokkaan mukaan roomalaiset retoriikan oppikirjat olivat luetuimpia kirjoja keskiajalla katedraalikouluissa ja sittemmin yliopistoissa. Yhtenä puheen lajina niihin sisältyi poliittisten puheiden laji (genus deliberativum), eli puheiden joita käytettiin mm. kansankokouksissa, minkä vuoksi ne välittivät poliittista ainesta. Lisäksi antiikin varsinaisia poliittisia tutkielmia tunnettiin sydänkeskiajalle saakka hyvin vähän, minkä vuoksi juuri roomalaiset retoriikan oppikirjat pääsivät vaikuttamaan siihen, miten politiikka ymmärrettiin.
Niin kutsutun 1100-luvun renessanssin aikana useat eri oppialat alkoivat eriytyä, ja tällöin muun muassa kehittyvä poliittinen teoria omaksui aineksia muista oppialoista, kuten keskeisesti retoriikan teoriasta. Salokas keskittyy väitöskirjassaan erityisesti Johannes Salisburylaiseen, jota on pidetty yhtenä eurooppalaisen poliittisen tradition luojista. Hänen kahdeksan kirjaa sisältävä teoksensa Policraticus on länsimaisen poliittisen tradition virstanpylväitä, mutta sen lisäksi hän tutkii poliittista teoriaa myös kieliaiheisessa teoksessaan Metalogicon. Kaiken kaikkiaan Salokas käy tutkimuksessaan läpi Johanneksen koko tuotannon. Salokkaan tutkimus lähestyy retoriikan vaikutusta sisällöllisiä siirtymiä tarkastelemalla, eikä siten keskity muodolliseen retoriikkaan.
Politiikka oli asiantuntijatiedettä
Salokkaan mukaan Johannes näki, että politiikka on tietoon perustuva ala; ensinnäkin se koostuu kielellisestä ulottuvuudesta, siitä miten puhutaan, ja toiseksi tiedollisesta ulottuvuudesta eli siitä että tunnetaan asiat, jotka liittyvät politiikkaan. Yhteiskunta siis rakentuu kielen ja tiedollisen viisauden varaan; toisaalta jos niiden kyvyt puuttuvat, yhteiskunta luhistuu. Politiikan määritelmän lisäksi Johannes lainasi roomalaisesta retoriikasta yhteiskuntateorian, poliittisen johtajan kuvauksen kuin myös tyranninsurmateorian.
"Johanneksen mukaan politiikka oli nimenomaan asiantuntijatiede”, Salokas kertoo.
Salokkaan tutkimus auttaa ymmärtämään länsimaista poliittista ajattelua yhden keskeisen tradition ja aikakauden osalta. Koska retorinen perinne oli kiinteässä yhteydessä käytäntöön, Salokkaan tutkimus selittää myös politiikan käytännön luonnetta. Lisäksi se lisää itsensä Johannes Salisburylaisen ymmärtämistä. Se heijastelee myös ikiaikaisia kysymyksiä kielen ja politiikan monipolvisesta suhteesta, kuten miten kieli rakentaa yhteiskuntaa, tai miten se voi toisaalta murentaa sen perustuksia.
"Johannes käsitteli tuotannossaan länsimaisen poliittisen tradition kaikista perustavimpaa laatua olevia kysymyksiä”, Salokas kiteyttää.
YTM, FM Tuomo-Paavo Salokkaan filosofian alan väitöskirja ”The Formation of Western Political Theory: A Rhetorical Interpretation – from Latin rhetorical sources to John of Salisbury” tarkastetaan Jyväskylän yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa lauantaina 16.8.2025 klo 12 Seminaarinmäellä, päärakennuksessa salissa C2. Vastaväittäjänä toimii professori Cary J. Nederman (Texas A&M University) ja kustoksena professori Mikko Yrjönsuuri (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on englanninkielinen.
Linkki väitöskirjaan: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0853-0
Väitöstutkimusta ovat rahoittaneet Emil Aaltosen Säätiö, Reinhold Ekholmin säätiö, Jenny ja Antti Wihurin rahasto ja Jyväskylän yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Wihurin apurahan aikana Salokas on tehnyt tutkimusta Roomassa Suomen Rooman-instituutissa 2022–23 ja ollut syksyllä 2023 instituutin tutkijavaihdossa Pohjois-Italian Paviassa Collegio Borromeossa.
Salokas on valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteriksi pääaineenaan filosofia vuonna 2013 ja filosofian maisteriksi pääaineenaan latinan kieli vuonna 2018.
