Mitä tutkit?
Tutkin uhriuden kielellistä rakentumista saksalaisissa terrorismikeskusteluissa. Sekä vuonna 2011 paljastunut uusnatsisolu NSU (Nationalsozialistischer Untergrund) että ISISin terrori-isku Berliinin Breitscheidplatzin joulumarkkinoille vuonna 2016 aiheuttivat molemmat kiivasta keskustelua uhreihin liittyen. Tarkastelin näihin kahteen tapaukseen liittyviä parlamentaarisia debattipuheita, päivittäislehtiä sekä sosiaalisen median tviittejä.
Mitkä olivat tutkimuksesi tulokset tai mikä sen päätulos on?
Uhriuden kielellinen tuottaminen osoittautui strategiseksi, myös (puolue)poliittisia tarkoitusperiä palvelevaksi ilmiöksi. Sen avulla mm. puolustettiin virheitä tehneitä viranomaisia ja rakennettiin todellisuutta, jossa terrorismi yllätti yhteiskunnan. Sosiaalisessa mediassa suremisenarvoisuus osoittautui taistelluksi resurssiksi, mikä näkyi erityisesti pyrkimyksenä korvata NSU:n uhrien muisto Berliinin iskun uhrien muistamisella. Lehdistössä Berliinin ääri-islamistisen iskun uhrit saivat monipuolisemmat mahdollisuudet kertoa traumaattisista kokemuksistaan, kun taas äärioikeistoterrorismin uhrien traumat kaikuivat muiden toimijoiden äänen taustalla. Lisäksi traumatisoituneiden ensiauttajien osuus aineistossa on marginaalinen, vaikka tutkimuskirjallisuus tunnistaa heidät yhtenä uhriryhmänä.
Miten tuloksia voidaan soveltaa? Mitä uutta tietoa tutkimus toi aiheesta?
Tulosten merkitys kytkeytyy erityisesti muistamisen kulttuuriin eli siihen, ketkä yhteiskuntana näemme uhreina. Kuten syyskuun terrori-iskujen jälkeisessä keskustelussa, tutkimukseni osoitti uhriuden olevan vallan väline myös Saksassa. Erityisesti tutkijoiden, toimittajien ja poliitikkojen on syytä tarkastella uhriutta kriittisesti sen monitahoisten vaikutusten vuoksi. Tässä myös monilukutaidon merkitys korostuu, sillä sen avulla kehitetään kriittistä (media)lukutaitoa.
Tutkimusta ovat rahoittaneet Emil Öhmannin säätiö, Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiö, Alfred Kordelinin säätiö, Suomen Kulttuurirahasto, Suomen Kulttuurirahaston Keski-Suomen rahasto sekä Jyväskylän yliopiston kieli- ja viestintätieteiden laitos.
FM Anna-Maija Ylä-Mattilan saksan kielen ja kulttuurin väitöskirja "Im Kampf um Trauer und gegen den Terror: Extremistischer Terrorismus und die diskursive Konstruktion von Opferschaft in gesellschaftlichen Debatten in Deutschland" tarkastetaan lauantaina 2.5.2026 klo 12.00 Jyväskylän yliopiston Seminarium‑rakennuksen salissa S212.
Vastaväittäjä: professori Derya Gür-Şeker (University of Applied Sciences Bonn-Rhein-Sieg)
Kustos: apulaisprofessori Johanna Ennser-Kananen (Jyväskylän yliopisto)
Väitöskieli: saksa
