Väitös: Tutkimus tarjoaa keinoja purojen ja lähteiden tehokkaampaan suojeluun (Saari)

Suomen metsissä sijaitsevat purot ja lähteet ovat monimuotoisuuden kannalta erityisen arvokkaita elinympäristöjä, mutta niiden suojelu on monin paikoin puutteellista. Tuore Jyväskylän yliopiston väitöskirja tarkastelee, miten Suomen metsälain muutokset, kartoituskäytännöt ja metsänkäsittely vaikuttavat näiden pienvesien tunnistamiseen, suojeluun ja ekologiseen tilaan.
Veera Saari
Veera Saaren väitöskirjan tarkastustilaisuus pidetään perjantaina 16.1.2026 klo 12:00 alkaen bio- ja ympäristötieteiden laitoksen salissa YAA303.
Julkaistu
12.1.2026

Metsälain §10 on tärkein monimuotoisia alueita, kuten purojen ja lähteiden välittömiä lähiympäristöjä, suojeleva laki Suomessa. Lakia tiukennettiin vuonna 2014 ja sen tulkintasuositusta muutettiin vuonna 2018, mutta näiden muutosten vaikutusta metsälakikohteisiin ei tunnettu. Tuoreen tutkimuksen mukaan vuosien 2018–2021 aikana yli 5 600 hehtaaria purojen lähiympäristöjä menetti metsälain §10 mukaisen suojelunsa. Usein syynä olivat liian kapeat tai yksipuoliset suojavyöhykkeet, vaikka suojelua olisi voitu jatkaa pienin muutoksin.

- Havainto vahvistaa tarpeen kehittää suojelukäytäntöjä niin, että pienvesien lähiympäristöjen ekologiset arvot turvataan. Vähäisetkin toimet voivat tuottaa merkittäviä hyötyjä ympäristölle, kertoo väitöskirjatutkija Veera Saari Jyväskylän yliopistolta.

Tunnistamattomia lähteitä ja puutteita suojelukohteissa

Arvioiden mukaan suurin osa Suomen lähteistä on yhä tunnistamatta. Ilman systemaattista kartoitusta arvokkaimmat kohteet voivat tuhoutua metsätaloustoimien yhteydessä. Veera Saari kehitti väitöskirjatyössään maastomenetelmän aiemmin kartoittamattomien lähteiden löytämiseksi. 

- Kehitetyn menetelmän avulla löytyi useita uusia, luonnontilaisen kaltaisia lähteitä, jotka eivät sisälly virallisiin rekistereihin. Samalla havaittiin, että moni virallisesti suojeltu lähde on voimakkaasti muokattu eikä täytä metsälain luonnontilaisuusvaatimuksia, selventää Saari. 

Ojitukset ja metsänkäsittely muokkaavat lähteiden luontoa

Lisäksi Saari tarkasteli metsänkäsittelyn ja ojitusten vaikutuksia lähteiden vedenlaatuun ja kasvillisuuteen. 

- Tulokset osoittivat, että kapeat suojavyöhykkeet ja ojien läheisyys lisäävät ravinnekuormitusta ja voivat siten muuttaa kasvilajistoa, kertoo Saari. 

Ratkaisuja pienvesien parempaan suojeluun

Tutkimus korostaa avoimien paikkatietoaineistojen, kuten kosteusindeksien (DTW), hyödyntämistä lähteiden ennakoivassa kartoituksessa, leveämpien ja kohdekohtaisesti suunniteltujen suojavyöhykkeiden käyttöönottoa sekä purojen ja lähteiden tarkastelua kokonaisina ekologisina verkostoina yksittäisten kohteiden sijaan. 

- Ennakoiva suojelu on tutkimuksen mukaan ekologisesti ja taloudellisesti tehokkaampaa kuin myöhempi ennallistaminen, täsmentää Saari. 

FM Veera Saaren väitöskirjan ”Perspectives on the Protection of Headwater Streams and Springs in Finland” tarkastustilaisuus pidetään perjantaina 16.1.2026 klo 12:00 alkaen Ylistönrinteellä salissa YAA303. Vastaväittäjänä toimii yliopistonlehtori Lenka Kuglerová (Swedish University of Agricultural Sciences) ja kustoksena yliopistonlehtori Panu Halme.

Väitöskirja ”Perspectives on the Protection of Headwater Streams and Springs in Finland” on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: https://jyx.jyu.fi/jyx/Record/jyx_123456789_107731/Details?sid=233614047

Aiheeseen liittyvä sisältö