Väitös: Varhaiskasvatuksen opettajan katse tukee pienten lasten osallistumista vuorovaikutukseen leikin aikana (Isotalo)

Kun alle 3-vuotias lapsi ei vielä osaa pukea ajatuksiaan ja tunteitaan sanoiksi, opettaja turvautuu katseeseen. Väitöstutkimuksessaan KM Susanna Isotalo hyödynsi silmänliiketeknologiaa, jonka avulla pystytään tuottamaan tietoa opettajan katseen kohdistumisesta vuorovaikutustilanteissa leikin ja ohjatun toiminnan aikana.
Julkaistu
21.1.2026

KM Susanna Isotalon väitöstutkimus tarkastelee varhaiskasvatuksen opettajien katsekäyttäytymistä varhaiskasvatuksen opettajan ja lapsen välisessä vuorovaikutuksessa alle 3-vuotiaiden lasten ryhmissä. Tutkimuksessa hyödynnettiin silmänliiketeknologiaa, jonka avulla voidaan tuottaa tietoa siitä, mihin opettajan katse kohdistuu vuorovaikutustilanteiden aikana.

Vuorovaikutus rakentuu sekä sanallisista kuin sanattomista viesteistä. Pienten lasten kohdalla sanaton vuorovaikutus, kuten ilmeet, eleet ja kehon liikkeet, on usein ratkaisevassa roolissa, sillä lapset vasta opettelevat ilmaisemaan itseään sanallisesti.

”Tutkimalla opettajan silmänliikkeitä saadaan poikkeuksellisen tarkkaa tietoa siitä, miten he keräävät visuaalista tietoa vuorovaikutustilanteissa, joissa etenkin sanaton viestintä korostuu”, Isotalo valottaa.

Leikin aikana katseella havaitaan, tuetaan ja reagoidaan lasten aloitteisiin

Tutkimus osoittaa, että opettajan ja pienten lasten vuorovaikutus on erilaista leikin ja ohjatun toiminnan aikana. Erityisesti leikki synnyttää runsaasti lapsilähtöisiä vuorovaikutustilanteita. 

Leikin aikana opettaja ja lapset rakentavat yhdessä leikin kulkua ja molemmat osapuolet kiinnittyivät vastavuoroiseen vuorovaikutukseen.

”Leikki antaa enemmän tilaa lapsen vuorovaikutukselle, mutta kiinnittää myös opettajan huomiota lapsen vuorovaikutusaloitteisiin”, Isotalo sanoo.

Tämä näyttäytyy myös katseessa. Leikin aikana opettajan katse kohdistuu erityisesti lapsen kasvoihin ja kehoon. 

”Katse toimii välineenä, jolla opettaja tulkitsee ja vastaa lapsen sanattomiin vuorovaikutusaloitteisiin”, Isotalo kuvaa.

Ohjatussa toiminnassa katse seuraa oppimista ja motivaatiota

Ohjatun toiminnan aikana lapsen aloitteet olivat tutkimuksen mukaan harvinaisempia ja nämä tilanteet muotoutuivat pitkälti opettajajohtoisiksi. Myös opettajan katsekäyttäytyminen muuttui. 

Ohjatuissa tilanteissa opettajan katse kohdistui erityisesti lapsen kasvoihin, joista opettaja pyrki tulkitsemaan lapsen osallistumista ja motivaation vaihtelua.

Ohjaustilanteissa kokemus näkyy katseessa

Tutkimuksessa havaittiin myös eroja kokeneiden ja aloittelevien varhaiskasvatuksen opettajien katsekäyttäytymisessä. Ohjatun toiminnan aikana kokeneet varhaiskasvatuksen opettajat keskittivät katseensa lapseen, kun taas aloittelevat opettajat siirsivät katsettaan enemmän lapsen ja vuorovaikutuksessa käytettävien välineiden, kuten lelujen, välillä.

”Ohjatun toiminnan aikana kokeneilla opettajilla katse kohdistuu tiedon ydinlähteeseen eli lapseen kun taas aloittelevat opettajat hakevat informaatiota myös vuorovaikutuksessa käytettävistä välineistä. Mielenkiintoista on, että leikin aikana tällaisia eroja kokeneiden ja aloittelevien opettajien välillä ei havaittu”, Isotalo pohtii.

Katseen ymmärtämien tukee oppimista

Koska katsekäyttäytyminen on vahvasti tilannesidonnaista, Isotalon mukaan on tärkeää ymmärtää, miten vuorovaikutustilanne ja sen tavoitteet ohjaavat opettajan katsetta. Tämä tieto voi auttaa varhaiskasvatuksen opettajia tukemaan entistä paremmin pienten lasten osallistumista vuorovaikutukseen ja siten heidän oppimistaan.

”Opettajan katsekäyttäytyminen on melko uusi tutkimusalue varhaiskasvatuksessa, johon olisi syytä panostaa enemmän. Opettajan katsekäyttäytyminen ei ole pelkästään passiivista toimintaa vaan myös keskeinen pedagoginen väline – erityisesti pienten lasten ryhmissä, joissa lasten kyky ilmaista itseään sanallisesti on vielä kehittymässä”, Isotalo summaa.

Susanna Isotalon varhaiskasvatustieteen väitöskirjan ” Teachers’ Visual Gaze Behavior During Pedagogical Interaction in Under Three-Year-Old Children’s groups in Early Childhood Education and Care” tarkastustilaisuus järjestetään perjantaina 30.1.2026 klo 12 alkaen Jyväskylän yliopistossa. Väitöstilaisuutta voi seurata salissa D104 tai verkkovälitteisesti. Vastaväittäjänä toimii professori Markku Hannula (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Niina Rutanen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi. Väitöstä voi seurata osoitteessa https://r.jyu.fi/dissertation-isotalo300126 

Väitöskirja on vapaasti luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-1247-6