Väitöstutkimus osoittaa musiikin rytmihavainnon ja rytmitaitojen harjoittelun merkityksen kognitiivisessa kehityksessä
Ahokas keskittyy musiikkikasvatuksen väitöskirjassaan musiikin rytmin vaikutuksiin ja käsittelee väitöskirjansa aihetta monitieteisesti, päätieteenaloina (musiikki)kasvatustiede, kognitiivinen musiikkitiede ja psykologia.
Rytmitaitojen kehittyminen on sidoksissa meidän motorisiin taitoihimme. Ahokas lähestyykin rytmiharjoittelun mahdollisia kognitiivisia vaikutuksia ihmiskehon liikkeen näkökulmasta. Lukemaan opetteleville lapsille suunnitellut motivoivat rytmiikkaan painottuneet musiikkiliikuntainterventiot tukevat varsinkin niiden oppilaiden lukemaan oppimista, joilla on haasteita lukemaan opettelussa. Tulokset vahvistavat myös aikaisempaa tutkimusta muistitoimintojen, kuten lyhytkestoisen muistin ja työmuistin yhteydestä niin rytminhahmotukseen, rytmitaitojen harjoitteluun kuin lukivalmiuksiinkin.
”Rytmitaitojen, sekä rytminhahmotuksen, että fyysisten rytmitaitojen, on osoitettu ennakoivan lukivalmiuksia, ja tätä voisi hyvin hyödyntää jo 5–6-vuotiaiden esi- ja alkuopetuksen kontekstissa. Ja mahdollisesti vielä jatkaa tukien niitä oppilaita musiikki-interventioilla, joilla näissä taidoissa näyttäisi olevan haasteita. Yksi hyvin miellyttävä tapa kehittää rytmitaitoja on tanssi, ja aikaisempi tutkimus aiheesta ikääntyvien populaatioiden kohdalla osoittaakin tämän harrastuksen/aktivaation hyödyt kognitiivisten kykyjen ylläpidolle. Musiikillisia rytmitaitoja voi siis kehittää monella eri tavalla, ja tästä on hyötyä kaikille, ikään katsomatta.”
Ahokas pohtii myös mahdollisia juurisyitä siihen, miksi klassiseen musiikinteoriaan vahvasti pohjaavan musiikintutkimuksen alalla ei juurikaan keskitytä rytmiin. Lisäksi hän painottaa rytmikoulutuksen asiantuntijoiden - muusikoiden, musiikinopettajien ja tanssipedagogien suuremman osallistamisen tärkeyttä osana monitieteisiä tutkimussuunnitelmia.
”Rytmiteorioiden kehittäminen voisi tukea tämän tutkimusalan kehittymistä myös musiikin tutkimuksen puolella. Jostain syystä rytmi on ikään kuin se välttämätön, jopa hieman paheellinen renki, johon ei jostain syystä haluta keskittyä, ainakaan yhtä innokkaasti kuin tonaliteettiin tai harmoniaan. Toisaalta myös alan opettajien ja musiikin ammattilaisten asiantuntijuus siitä, miten näitä taitoja kaikkein tehokkaimmin opetetaan, on vielä melko hyödyntämätöntä rytmiin liittyvässä vaikuttavuustutkimuksessa. Traditio näiden taitojen opettamisesta on hyvin vankalla pohjalla näissä tanssin ja musiikin asiantuntijaryhmissä. “
FM Riikka Ahokkaan musiikkikasvatuksen väitöskirjan ”Body as Cognition; Rhythm, Sensorimotor Activation and Executive Function” tarkastustilaisuus pidetään 4. joulukuuta 2025 Jyväskylän yliopiston Seminariumin vanhassa juhlasalissa (S212). Vastaväittäjänä toimii FT, tutkija Franziska Degé (Max Planck Institute for Empirical Aesthetics, Saksa) ja kustoksena professori Suvi Saarikallio.
Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Tilaisuutta voi seurata etäyhteydellä Moniviestimessä.
