Vanhemmaksi tuleminen hankaloittaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamista – mutta ei estä aikomusta hankkia toista lasta

Suomen Akatemian rahoittamassa OneChild-hankkeessa tutkittiin, miten työn ja perheen yhteensovittamiseen liittyvät ajankäytön ja kuormituksen haasteet muuttuvat, kun perheeseen syntyy lapsi. Vanhempien kokemuksia kartoitettiin kahdessa vaiheessa: ensin raskauden viimeisellä kolmanneksella ja uudelleen, kun esikoislapsi oli noin puolitoistavuotias. Toisella kyselykerralla vanhemmilta kysyttiin myös heidän suunnitelmistaan hankkia toinen lapsi seuraavan kolmen vuoden aikana.

Vanhemmaksi tuleminen voimistaa työ–perheristiriitaa sekä äideillä että isillä

Tulosten mukaan sekä äidit että isät kokivat vanhemmaksi tullessaan aiempaa enemmän ristiriitaa työn ja perhe-elämän vastuiden yhteensovittamisessa, etenkin ajankäytön suhteen. Vanhemmaksi tultaessa moni vanhempi koki aiempaa vahvemmin, ettei aika riitä yhtäaikaisten, eri elämänalueisiin liittyvien velvollisuuksien ja vastuiden hoitamiseen.

– Erityisen voimakkaasti lisääntyi aikaperustainen perheestä työhön suuntautuva ristiriita. Tämä tarkoittaa, että vanhemmaksi tulon jälkeen perhevelvollisuuksiin käytetyn ajan koettiin häiritsevän enemmän  työntekoa tai estävän sellaisten toimien tekemisen, jotka voisivat edistää urakehitystä, kertoo hankkeen johtaja Sanna Moilanen Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnasta.

Ajan rajallisuuden lisäksi yhteensovittamisen haasteita aiheutti perhevelvollisuuksiin liittyvä kuormitus. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi perhe-elämään liittyvän stressin koettiin hankaloittavan työntekoa voimakkaammin vanhemmaksi tulon jälkeen kuin ennen lapsen syntymää.

Perhevelvollisuuksien jakaantuminen tasaisemmin voi tasoittaa sukupuolten välisiä eroja 

– Mielenkiintoista oli, että perheestä työhön suuntautuvien, sekä ajankäyttöön että kuormitukseen liittyvien haasteiden lisääntyminen oli yhtä voimakasta molemmilla vanhemmilla, vaikka oletimme sen korostuvan erityisesti äideillä. Tämä oletus perustui aiempiin tutkimustuloksiin, joiden mukaan äidit kantavat usein päävastuun perheestä ja lapsenhoidosta myös töihin palattuaan, Moilanen kertoo.

Tuloksia voi selittää se, että nykyisin isäksi tulevilta odotetaan – ja isät itse haluavat – osallistua aiempaa enemmän lapsen hoitoon ja kasvatukseen. Lisäksi tutkittavat edustivat varsin korkeasti koulutettuja ja hyvin toimeentulevia vanhempia.

– On mahdollista, että näiden seikkojen takia tutkimukseen osallistuneissa perheissä vanhemmuus, lapsenhoito ja kotityöt jaettiin tasaisemmin, jolloin sekä äidit että isät kokivat yhteensovittamisen haasteiden lisääntyvän lapsen syntymän myötä, Moilanen toteaa.

Tutkimuksessa havaittiin, että ainoa ero äitien ja isien kokemuksissa liittyi kuormitusperustaiseen työstä perheeseen suuntautuvaan ristiriitaan. Tämä ristiriita väheni äideillä vanhemmaksi tullessa, mutta pysyi ennallaan isillä.

Äidit siis kokivat, että työpaineet haittasivat perhe-elämää vähemmän vanhemmaksi tulon jälkeen kuin ennen lapsen syntymää. Tämä tulos voi selittyä äitien tekemillä muutoksilla työaikoihin tai -tehtäviin lapsen syntymän jälkeen, joiden avulla jotkut pienten lasten äidit pyrkivät helpottamaan työn ja perhe-elämän yhteensovittamista.

Työn ja perheen yhteensovittamisen haasteiden voimistuminen ei estä aikomusta hankkia toista lasta

Kun tutkijat tarkastelivat, miten työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen muutokset liittyvät vanhempien aikomukseen hankkia toinen lapsi, törmäsivät he yllättävään tulokseen: äidit, jotka kokivat vanhemmaksi tultuaan perhe-elämään liittyvän kuormituksen tai stressin haittaavan työntekoa huomattavasti aiempaa enemmän, suhtautuivat toisen lapsen hankintaan myönteisemmin.

– On mahdollista, että nämä äidit olivat vahvasti perheorientoituneita ja kokevat vanhemmuuden ja perhe-elämän työntekoa tärkeämmäksi. Tämä voisi selittää sekä tämäntyyppisen ristiriidan voimakkaan kasvun että sen, miksi se ei heijastu kielteisesti ajatukseen toisesta lapsesta, Moilanen kertoo.

Toinen mahdollinen selitys on, että äidit, jotka kokevat perhe-elämän yhdistämisen työvelvollisuuksiin erityisen kuormittavaksi, näkevät toisen lapsen saamisen ja siihen liittyvän verrattain pitkän perhevapaan tervetulleena hengähdystaukona. Tällä tavoin perhepolitiikan, kuten perhevapaajärjestelmän, voitaisiin nähdä tukevan perheenlisäystä ja lastenhankintaa Suomessa.

– Olisi kuitenkin tärkeää tutkia saamiamme tuloksia ja lapsenhankintaan liittyvää päätöksentekoa sekä näitä päätöksiä mahdollisesti selittäviä tekijöitä jatkossa vielä perusteellisemmin, esimerkiksi haastattelemalla esikoisvanhempia, Moilanen korostaa.

Kumppanin kokemus voi vaikuttaa isien päätöksiin

Isien kohdalla työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen muutokset eivät selittäneet heidän aikomustaan hankkia toista lasta. Moilasen mukaan myös tämä havainto vaatii lisätutkimusta.

– Kansainvälisissä tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että isien perheenlisäysaikeita selittäisivät ennemminkin kumppanin kokemat työn ja perheen yhteensovittamisen haasteet kuin heidän oma kokemuksensa. Voi siis olla, että muutokset kumppanin ristiriidan kokemuksissa vanhemmaksi tulon myötä heijastuvat isien halukkuuteen ja aikomukseen tulla toistamiseen isäksi. Tätä tulisi selvittää jatkotutkimuksissa, Moilanen ehdottaa. 

Lisäksi tutkimusta tarvitaan vanhemmista, joilla perhemuodot ja -tilanteet ovat moninaisempia ja jotka tekevät esimerkiksi vuorotyötä.

Työn ja perheen yhteensovittamisen haasteilla voi olla haitallisia vaikutuksia vanhempien hyvinvointiin, parisuhteeseen ja vanhemmuuteen, joten tuoreita vanhempia tulisi tukea yhteensovittamisessa. Yhteiskunnallinen tuki, kuten konkreettinen apu arjessa, sekä perheystävälliset ja joustavat työpaikkakäytännöt voisivat helpottaa työn ja perhe-elämän yhdistämistä.

Tutkimuksessa hyödynnetty pitkittäiskyselyaineisto on kerätty osana Suomen Akatemian rahoittamaa, jo päättynyttä CopaGloba-tutkimushanketta vuosien 2020 ja 2022 aikana, ja tähän tutkimukseen osallistui 269 kyselyihin vastannutta suomalaista vanhempaa. Tutkimus on vertaisarvioitu ja julkaistu Family Relations -lehdessä.

Artikkeli

Moilanen, S., Räikkönen, E., Malinen, K., & Rönkä, A. (2025). Work–family conflict intensifies after becoming a parent, but does it hinder second‐birth intentions in Finland? Family Relations, 74(5), 2839–2858. https://doi.org/10.1111/fare.70014