Yläkoululaiset disinformaation keskellä – tutkimuksessa selvitetään, kuka tunnistaa harhaanjohtavan tiedon ja miksi
Jyväskylän yläkouluissa kerätään parhaillaan tutkimusaineistoa nuorten kyvyistä tunnistaa disinformaatiota eli tarkoituksellisesti harhaanjohtavaa tietoa. Jyväskylän yliopiston tutkimushankkeessa selvitetään, mitkä ajatteluun, tunteisiin ja aivotoimintaan liittyvät tekijät ovat yhteydessä disinformaation tunnistamisen taitoihin. Hanketta rahoittaa Suomen Akatemia.
”Tarkastelemme, miten nuoret tunnistavat virheellistä tietoa ja miksi osa onnistuu siinä paremmin kuin toiset. Tutkimuksessa selvitetään esimerkiksi argumentointitaitojen, tunneälyn, tieteellisen maailmankuvan ja tekoälyn merkitystä disinformaation tunnistamisessa”, kertoo hankkeen johtaja, professori Miika Marttunen.
Tutkimukseen osallistuu valtaosa Jyväskylän kaupungin yläkoululaisista. Oppilaat vastaavat verkkokyselyihin kahden oppitunnin aikana, ja osa oppilaista osallistuu vapaaehtoisesti jatkotutkimuksiin Jyväskylän yliopiston aivotutkimuskeskuksen tiloissa. Silmänliike- ja aivotutkimuksen avulla voidaan tarkastella, miten nuoret käsittelevät harhaanjohtavaa tietoa reaaliajassa ja mitkä tekijät altistavat sen vaikutuksille.
Tutkimustulosten pohjalta hankkeessa kehitetään opetusmateriaaleja, joiden avulla disinformaation tunnistamisen taitoja voidaan vahvistaa perusopetuksessa.
DETECT pähkinänkuoressa
Hankkeen nimi: Oppiminen disinformaation havaitsemiseen ja prosessoimiseen (DETECT)
Kesto: 9/2024–8/2028
Hankkeen johto:
professori Miika Marttunen, vastuullinen johtaja, Jyväskylän yliopisto
professori Paavo Leppänen, Jyväskylän yliopisto
Rahoittaja: Suomen Akatemia