Uusi yhteistyö rakentaa entistä vaikuttavampaa oppimisen tutkimusta
Jyväskylän yliopiston pitkä perinne oppimisen tutkimuksen huipulla vahvistui, kun uusi profilointialue ULearn aloitti työnsä tänä vuonna.
Se on yhdistää Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnan sekä koulutuksen tutkimuslaitoksen tutkijat. Profilointialueen tavoitteena on rakentaa monitieteistä ymmärrystä siitä, miksi oppiminen etenee eri ihmisillä eri tavoin ja millaiset tukijärjestelmät parhaiten auttavat oppijoita siirtymävaiheissa - kuten peruskoulusta toiselle asteelle siirryttäessä.
Profilointialue nivoo yhteen kasvatustieteen, psykologian ja yhteiskuntatieteiden osaamista, sanoo profilointialuetta johtava varadekaani, professori Jarmo Hämäläinen toteaa.
”Olen todella iloinen, että voimme koota tiiviimmin yhteen yliopistomme vahvan oppimisen tutkimuksen kentän. Pääsemme vahvistamaan sitä uudella tavalla. Voimme rakentaa entistä vaikuttavampaa ja yhteiskunnallisesti merkittävämpää tutkimusta.”
Erot oppimisessa kasvavat
Oppiminen ei ole koskaan yhdenmukaista. Siinä missä toisilla oppiminen sujuu kuin itsestään, toiset tarvitsevat enemmän tukea tai erilaisia reittejä kohti ymmärrystä. Viime vuosina on havahduttu siihen, että eroja oppimisessa ilmenee kasvavassa määrin alueellisia ja sosiodemografisia eroja.
Uuden profilointialueen tavoitteena on rakentaa siltoja oppimisen tutkimuksen eri teemojen parissa työskentelevien tutkijoiden välille. Tavoitteena on myös lisätä tietoa erilaisten tutkimusmenetelmien hyödyntämisestä.
ULearn kytkeytyy osaksi yliopiston vahvaa tutkimusekosysteemiä, johon kuuluvat myös Suomen Akatemian huippututkimusyksikkö InterLearn ja lippulaivahanke EDUCA. Yhdessä nämä muodostavat kehikon Jyväskylän yliopiston tutkimukselle, jolla tähdätään konkreettisiin ratkaisuihin koulutuksen ja yhteiskunnan haasteiden tueksi.
InterLearn – oppimisen pulmat eivät mahdu lokeroihin
Oppimisen vaikeudet koskettavat monia, mutta niiden taustat ovat usein monimutkaisempia kuin yksittäinen diagnoosi.
Huippututkimusyksikkö InterLearn yhdistää oppimisen ja psykososiaalisen hyvinvoinnin tutkimukset. Yksiköllä on Suomen Akatemian rahoitus vuosina 2022–2028.
Jyväskylän ja Turun yliopistojen tutkijat selvittävät, miksi osa lapsista oppii eri tavalla ja miten heitä voidaan tukea paremmin.
”Huippututkimusyksikön tutkimuksissa luodaan uudenlaista ja kokonaisvaltaisempaa näkemystä oppimiseen ja sen haasteisiin. Huippututkimusyksikkö on myös tuonut meille mahdollisuuden tarkastella näitä ilmiöitä laboratoriotilanteiden lisäksi myös aidoissa ympäristöissä”, yksikön johtaja, psykologian professori Paavo Leppänen toteaa.
Huippuyksikössä on kerätty laajoja tutkimusaineistoja. Esimerkiksi 3. ja 4. luokkien työrauhaan liittyvän interventiotutkimuksen tuloksia julkaistaan piakkoin.
”Tulosten mukaan sekä opettajien että oppilaiden kokemaa työrauhaa luokissa parantavat varsin yksinkertaiset toimintaperiaatteet, jotka esiteltiin opettajille lyhyessä täydennyskoulutuksessa: Niitä opettavat sovelsivat tutkimusjakson aikana luokissaan", kertoo kasvatustieteiden tutkimusryhmä johtava professori Mikko Aro Jyväskylän yliopistosta.
Jatkossa tarkastelemme asioita, jotka selittävät luokkien välisiä eroja tämäntyyppisestä tuesta hyötymisessä.”
Myös käynnissä olevissa lukemisen ja matematiikan interventiotutkimuksissa erityisenä tavoitteena on tunnistaa, miksi jotkut oppijat hyötyvät opetuksellisesta tuesta paljon, ja toiset taas vähän.
”Tämän tiedon perusteella toivomme pystyvämme kehittämään yksilöllisiin tarpeisiin paremmin vastaavia oppimisen tuen keinoja", kertoo Mikko Aro.
EDUCA-lippulaiva rakentaa tiedolla tulevaisuuden koulua
InterLearnin keskittyessä tutkimaan etenkin lasten yksilöllisiä tarpeita, lippulaiva EDUCA:ssa katse on sen sijaan luokkahuoneessa ja kouluinstituutiossa.
Suomen Akatemian lippulaivahankkeessa EDUCA:ssa tuotetaan tutkimustietoon perustuvia ratkaisuja koulutuksen ongelmiin ja tarjotaan tutkimusperustaista tietoa poliittisen päätöksenteon tueksi. Verkoston hankkeissa myös kehitetään opettajien ja rehtoreiden osaamista ja edistetään koulutuksen kehittymistä monitieteisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.
Lippulaiva saa akatemian rahoitusta vuosina 2024–2028.
”Kun EDUCA aikanaan saa työnsä päätökseen, nappisuoritus olisi, että lippulaiva on tuottanut päätöksenteon tueksi tietoa, jonka avulla muun muassa oppimistulosten lasku saataisiin taittumaan ja koulupoissaolojen ja koulutuksen keskeyttäminen vähenemään", lippulaivan johtaja, professori Marja-Kristiina Lerkkanen visioi syksyllä 2024.
Jyväskylän yliopiston johtamassa lippulaivassa ovat mukana Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto ja Turun yliopisto.
Yksi EDUCA-lippulaivan keskeisistä aineistokokonaisuuksista koskee opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa kaksivuotisen esiopetuksen kokeilua, joka kesti elokuusta 2021 toukokuun loppuun 2024.
Vahvempaa tutkimuksen menetelmäosaamista ja uusia avauksia
Jotta Jyväskylän yliopiston oppimisen ja koulutuksen tutkimuksen kentän yhteistyö tiivistyisi entisestään, ULearnissa panostetaan myös tutkimusmenetelmien kehittämiseen.
Professori Jarmo Hämäläisen mukaan yksi profilointialueen keskeisistä tavoitteista on vahvistaa oppimisen tutkimuksen menetelmäosaamista. ULearniin kytkeytyvissä hankkeissa yhdistetään ja uudistetaan tutkimusmenetelmiä, joilla voidaan tarkastella oppimisen vaihtelua aina yksilöstä oppimisympäristöihin ja koulutuksen rakenteisiin.
Tavoitteena on lisätä tutkijoiden monimenetelmällistä osaamista sekä luoda tilaa uudenlaiselle yhteistyötä”, Hämäläinen sanoo.
”Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi koulutuksia ja yhteisiä aineistokehityshankkeita, jotka tuovat tutkimusperinteitä lähemmäs toisiaan.
Profilointialueelle rekrytoidaan parhaillaan kolmea uutta tenure track -apulaisprofessoria, jotka aloittavat tehtävissään viimeistään vuodenvaihteessa 2026. He keskittyvät koulutussosiologiaan, oppimisen yksilölliseen vaihteluun ja oppimisympäristöjen pedagogisiin näkökulmiin. Uusien apulaisprofessorien odotetaan tuovan tuoreita näkökulmia ja rakentavan uusia yhteyksiä oppimisen ja koulutuksen laajalle kentälle.
”ULearn tarjoaa alustan, jolla oppimisen tutkimus voi kasvaa entistä paremmin yli tieteenalarajojen ja tuottaa ratkaisuja, joilla on todellista merkitystä koulutuksen ja yhteiskunnan tulevaisuudelle”, Hämäläinen kiteyttää.
