Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos

Nykykulttuuri-julkaisusarjan uutuudet

NK120 Elämykset kulttuurina ja kulttuuri elämyksinä.

120. Elämykset kulttuurina ja kulttuuri elämyksinä. Toim. Sanna Karkulehto & Tuuli Lähdesmäki & Juhana Venäläinen. (390 s.)

Elämyksellisyydestä on viime vuosikymmenten aikana tullut markkinoinnille keino erottautua ja houkutella kuluttajia. Elämyksellisyys kietoutuu talouden logiikkaan. Tätä yhteen kietoutumista on kuvattu sekä tieteessä että taloudessa elämystalouden käsitteellä.

Elämykset kulttuurina ja kulttuuri elämyksinä -teos ottaa kriittiseen tarkasteluunsa elämystalouden osana kulttuuria – ja kulttuurin osana elämysteollisuutta. Kirjan keskeisiä kysymyksiä ovat: Miten kulttuuria tuotteistettiin jo ennen elämystalouden käsitettä? Kuinka sitä tuotteistetaan niin kutsutussa globaalissa kilpailukyky-yhteiskunnassa? Miten elämystalouden logiikan piirissä luodut kulttuuriset sisällöt, tuotteet, konseptit ja palvelut tuottavat nykykulttuuria ja muokkaavat sen merkityksiä?

”Empiiristen esimerkkien avulla teoksessa osoitetaan, miten kulttuuri, taide, elämyksellisyys, talous, imagot, julkisuus ja media kytkeytyvät vuorovaikutteisesti toisiinsa.

Sisällys

Hinta 30 € + posti- ja toimituskulut. Tilauksen voi tehdä julkaisusarjan tilauslomakkeella.



NK119 Sari Östman: 'Millasen päivityksen tästä sais?'

119. Sari Östman: ”Millasen päivityksen tästä sais?” Elämäjulkaisijuuden kulttuurinen omaksuminen. (308 s.)

Yhä useammat meistä napsivat kuvia lapsistaan, lomistaan ja lemmikeistään sosiaaliseen mediaan. Facebook tai oma blogi on avoinna pitkin päivää, ja huomaamme ajattelevamme keskellä elämän tohinaa: ”Millasen päivityksen tästä sais?” Ajatus ei ole edes kovin tietoinen, kun jo alamme sommitella elämän tapahtumia verkossa jaettaviksi mediateksteiksi.

Elämäjulkaiseminen on yleistynyt Suomessa 1990-luvun puolivälistä lähtien. Se on kulkenut käsi kädessä internetin laajenemisen ja yhtä helppokäyttöisemmäksi käyvän teknologian kanssa. Samalla olemme omaksuneet elämäjulkaisemisen kulttuurisesti. Sari Östmanin tutkimus tarkastelee tätä kehitystä Mikael Hårdin ja Andrew Jamisonin teknologian kulttuurisen omaksumisen teoriaa hyödyntäen. Tutkimuksessa osoitetaan kuinka elämäjulkaisijuuden henkilökohtainen omaksumisprosessi tapahtuu kolmessa vaiheessa. Alustavaa omaksumista seuraa syvenevä omaksuminen, jolloin toimijat laativat elämäjulkaisijuudelle sääntöjä ja oppivat ylläpitämään intiimiä tunnelmaa kertomatta itsestään kuitenkaan liikaa. Syväomaksumisessa elämäjulkaisijuus sisäistetään. Peter Bergerin ja Thomas Luckmannin sosialisaatioteorian mukaisesti toimijatyyppi sisäistetään rooliksi, ja rooli edelleen osaidentiteetiksi. Mutta elämäjulkaisijan identiteetti – minuutemme päivitys – kurkistelee maailmaa muidenkin osaidentiteettien vuorolla.

”Millasen päivityksen tästä sais?” on ensimmäinen teos tekijän elämäjulkaisemiseksi nimeämästä ilmiöstä, jolla on niin merkittävä asema arjessamme, että se on alkanut muuttaa identiteettiämme.

Hinta 30 € + posti- ja toimituskulut. Tilauksen voi tehdä julkaisusarjan tilauslomakkeella.



Prekarisaatio ja affekti. Toim. Eeva Jokinen & Juhana Venäläinen.

118. Prekarisaatio ja affekti. Toim. Eeva Jokinen & Juhana Venäläinen. (230 s.)

Prekarisaatio ja affekti tutkii nykyisyyden tunnesävyjä ja aistimuksia. Osana poikkitieteistä tutkimushanketta se tarkastelee prekaaria kokemusta kahdeksan toisiinsa lomittuvan pienoistutkimuksen kautta. Kirjan tavoitteena on luoda sanastoa ja käsitteitä tilanteille, joissa modernia elämää kannatelleet instituutiot, kuten palkkatyö ja ydinperhe, eivät enää tarjoa elämälle ehdotonta perustaa.

Aikaamme leimaa levottomuus ja tulevaisuuden näkymiä epävarmuus. Työn, hoivan ja koulutuksen rajat ovat hälventyneet. Epäonni on yksilöllistynyt. Millaisia ovat ne uudet käytännöt ja taktiikat, joilla ihmiset tekevät elämäänsä elettäväksi ja joilla usko tulevaan kaapataan takaisin taloudellisen arvon lähteeksi?

Sisällys.

Hinta 30 € + posti- ja toimituskulut. Tilauksen voi tehdä julkaisusarjan tilauslomakkeella.



NK117. Liisa Avelin: Kåren Kellari

117. Liisa Avelin: Kåren Kellari. Karhulalaisdisko ja sen yhteisöt 1969-1979. (628 s.)

Karhulassa (nykyisin osa Kotkaa) toimi vuosina 1969–1979 Kåren Kellari, yksi maamme ensimmäisistä diskoista. Tässä kirjassa luodaan katse diskon historiaan, tarkastellaan diskokulttuurin saapumista Suomeen ja dokumentoidaan paikallisen tason nuorisokulttuuria.

Legendaarinen Kåren Kellari ei ollut poikkeus: samantyyppisiä nuorisopaikkoja syntyi 1960–1970 -luvuilla kautta maan. Suomalaisessa diskossa yhdistyi seurantalojen, nurkkatanssien, ohjelmallisten iltamien, tanssilavakulttuurin, koulutanssien ja popkonserttien perinne mannermaisten jazzklubien ja diskojen globaaliin esikuvaan. Kåren Kellarin tapauksessa oli erityistä, että disko syntyi suhteellisen pienelle paikkakunnalle, joka ei sijainnut maamme suurten kaupunkien vaikutuspiirissä, ja osoitti silti – tai juuri siksi – elinvoimansa.

Disko muodostui merkittäväksi vapaa-ajanviettopaikaksi ensin poppareille ja hipeille, ja 1970 luvun puolivälistä myös punkkareille ja diskohileille. Nuorten tarve luoda ympäristö omista lähtökohdistaan mahdollistui myös Kåren Kellarissa, josta tuli erilaisten nuorisokulttuurien kohtaamispaikka. Diskon pimeys, tungos, tupakansavu ja musiikin pauhu yhdistivät nuoria asiakkaita ja häivyttivät eroja heidän välillään.

Liisa Avelinin tutkimus tarjoaa uuden näkökulman suurten ikäluokkien nuoruuteen ja osallistuu lisäksi keskusteluun rocknostalgian ilmentymistä 2000-luvulla.

Kirjan kuvituksena on runsaasti aiemmin julkaisematonta materiaalia.

Hinta 30 € + posti- ja toimituskulut. Tilauksen voi tehdä julkaisusarjan tilauslomakkeella.