Hyvä tiede- ja tietokirja kirkastaa ajattelua – tutkijat antavat suosituksensa
Kesällä minä sitten luen!
Jos näin tuli luvattua, hyvä juttu. Samalla voi laskeskella, tuleeko kesälukemisillaan ylittäneeksi lukemisen suomalaisen keskivertosuorituksen.
Se on tällä hetkellä 37 minuuttia vuorokaudessa.
Tieto käy ilmi Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksesta. Lukemiseen käytetyt minuutit on mitattu viimeksi vuosina 2020–21.
Valinnanvaraakin on, kun lukupäätöksen tekee. Kansallisbibliografia Fennicaan nojaten Suomessa julkaistiin viime vuonna liki 14 000 uutta painettua kirjaa.
Tässä jutussa katse kohdistuu tiede- ja tietokirjoihin. Viisi Jyväskylän yliopiston tutkijaa – Jari Haimi, Henna-Riikka Peltola, Juha Hulmi, Veikko Halttunen ja Minna Torppa – antavat omat suosituksena, mille kirjoille kesällä kannattaisi antaa aikaansa.
Tarjolla on tietoa muun muassa ihmiskehosta, uskomuksista, puista, hyönteisistä, musiikin vaikutuksista, tekoälystä, ja lukemisen muuttumisesta.
Perustieto auttaa ymmärtämään ilmiöitä ja päätöksiä. Hyvä tietokirja antaa asioille mittakaavan siinä missä kiinnostavia yksityiskohtiakin. Se näyttää, mihin tieto nojaa. Missä on vielä aukkopaikkoja?
Kyky luottaa tutkittuun tietoon on arvokas kansalaistaito kuluvalla disinformaation aikakaudella.
Luonnontuntemusta maasta puuhun
Jari Haimi on emerituksen tehtäviin siirtynyt luonnontutkija Jyväskylän yliopistosta. Haimi on erikoistunut selkärangattomiin eläimiin sekä maaperän hajotustoimintaan ja siihen vaikuttaviin tekijöihin. Syvällisimmin Haimi on tutkinut uransa aikana lieroja eli kastematoja ja niiden merkitystä.
Viime aikoina Haimi on laajentanut tutkimuksiaan yhteiskumppaniensa kanssa esimerkiksi siihen, miten mikromuovit vaikuttavat maaperän hajottajaeläimiin. Haimi vierailee säännöllisesti asiantuntijana mediassa ja suuren yleisön tiedetapahtumissa.
Jari Haimin tieto- ja tiedekirjavinkit:
1.
Teos: Elämää maan kätköissä
Tekijä: Veikko Huhta ja Eeva-Liisa Hallanaro (toim.)
Kustantaja: Gaudeamus
Miksi? "Kirja avaa monipuolisesti maaperän elämää, joka on monille luonnonystävillekin yllättävän tuntematonta. Huomattava osa luonnon monimuotoisuudesta on piilossa jalkojemme alla, ja tällä näkymättömällä maailmalla on suuri merkitys ekosysteemeille. Tätä kirjaa olen ollut myös itse kirjoittamassa."
2.
Teos: Puiden asukkaat – Suomen puiden seuralaislajit
Tekijä: Petri Keto-Tokoi ja Juha Siitonen
Kustantaja: Gaudeamus
Miksi: "Teos on tuhti tietopaketti eri-ikäisten ja erilajisten puiden eliöyhteisöistä – monimuotoisuudesta, jota ilman asiantuntevaa opastusta ei tulisi havainneeksi. Kirjan kuvitus on lisäksi ensiluokkaista."
3.
Teos: Muodonvaihdoksia ihmettelemässä
Tekijä: Sami Karjalainen
Kustantaja: Tammi
Miksi: "Kirja kertoo hyönteisten nuoruusvaiheista ja muodonvaihdoksista upeiden kuvien ja mukaansatempaavien tarinoiden kautta. Sen luettuaan oppii yhdistämään toukkavaiheita aikuisiin selkärangattomiin."
Oivalluksia urheilusta ja kriittisestä ajattelusta
Juha Hulmi on liikuntafysiologian professori Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta. Hulmi sanoo, että tutkijana hän katselee ihmistä laajasti molekyyleistä soluihin ja elimiin kuten lihaksiin ja siihen, miten keho toimii. Hulmi hyödyntää fysiologian ja biotieteiden uusimpia tutkimusmenetelmiä.
Hulmi on kirjoittanut kaksi tietokirjaa ja ollut mukana kirjoittamassa useita. Hulmi on pitänyt suosittua Lihastohtori-blogia vuodesta 2012 ja nykyään kansanomaistaa tiedettä Instagramissa ja Facebookissa.
Juha Hulmin tieto- ja tiedekirjavinkit:
1.
Teos: The Sports Gene: Inside the Science of Extraordinary Athletic Performance
Tekijä: David Epstein
Kustantaja: Penguin Group
Miksi: Kirja yhdistää urheilun, genetiikan ja huippututkimuksen vetäväksi kokonaisuudeksi. Se tarjoaa oivalluksia kaikille liikunnasta ja ihmiskehosta kiinnostuneille – myös Suomi mainitaan.
2.
Teos: The Skeptics' Guide to the Universe: How to Know What's Really Real in a World Increasingly Full of Fake
Tekijä: Steven Novella
Kustantaja: Grand Central Publishing
Miksi: Kattava ja mukaansatempaava opus, joka opettaa tunnistamaan harhaanjohtavaa tietoa ja kehittämään kriittistä ajattelua. Erittäin hyödyllinen kirja nykymaailmassa selviytymiseen.
3.
Teos: Voiko se olla totta? – Skeptisiä näkökulmia nykymenoon
Tekijä: Tiina Raevaara
Kustantaja: Ursa
Miksi: Kirja tarkastelee erilaisia uskomuksia ja ilmiöitä terävän kriittisesti mutta viihdyttävästi. Ajatuksia herättävä ja helposti lähestyttävä, edelleen ajankohtainen tietokirja.
Näkökulmia musiikin ja tunteiden historiaan
Apulaisprofessori Henna-Riikka Peltola on musiikkiin liittyvien tunnekokemusten ja musiikin hyvinvointivaikutusten asiantuntija. Hän myös tietää, mitä musiikki merkitsee ihmisen identiteetille – nuorille tai vanhemmille. Parhaillaan Peltola tutkii muun muassa sitä, miten nuoret käyttävät mobiililaitteita ja sosiaalisen median alustoja musiikin kuluttamiseen, ja mitä tämä tarkoittaa heidän arjen hyvinvointinsa kannalta.
Peltola on aktiivinen oman alansa korkeakoulutuksen kehittäjä Jyväskylän yliopiston musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitoksella. Yliopistokoulutuksen kehittäminen on yksi tärkeimmistä väylistä tutkimustiedon levittämiseen yhteiskunnan monille kentille, hän arvioi.
Henna-Riikka Peltolan tieto- ja tiedekirjavinkit:
1.
Teos: I Heard There Was a Secret Chord: Music as Medicine
Tekijä: Daniel J. Levitin
Kustantaja: W. W. Norton & Company
Miksi: Muusikko ja neurotieteilijä Daniel J. Levitin kirjoittaa yleistajuisesti ja viihdyttävästi musiikin merkityksestä ihmislajille ja sen lääkinnällisestä käytöstä. Kirja tarkastelee niin arkipäiväistä musiikin kuuntelua kuin musiikkiterapian erilaisia kuntoutuskonteksteja.
2.
Teos: Lailasta Almaan – Suomalaisten naisten populaarimusiikin historia
Tekijä: Tiina Käpylä ja Anna-Elena Pääkkölä
Kustantaja: Into
Miksi: Kirja kuvaa populaarimusiikin kentällä työskentelevien naisten asemaa ja sen muutosta 1950-luvulta nykypäivään. Naisnäkökulmasta huolimatta teos tarjoaa myös kattavan kuvan suomalaisen populaarimusiikin historiasta yleisemmin.
3.
Teos: Tunteiden historia
Tekijä: Rob Boddice
Kustantaja: Vastapaino
Miksi: Historiantutkija Rob Boddice kuvaa tunteiden kulttuurihistoriaa ja perustelee, miksi tunteet eivät ole vain yksilöpsykologisia ilmiöitä vaan kehollisia ja historiallisesti rakentuneita kokemuksia. Näkökulma on erityisen kiinnostava musiikin tunnetutkimuksen kannalta.
Läpivalaisua tekoälyyn ja uhkakuviin
Veikko Halttunen työskentelee yliopistonopettajana Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnassa. Hän opettaa ja tutkii digitaalisten järjestelmien vastuullista kehittämistä ja käyttöä. Tällä hetkellä Halttusta kiinnostaa erityisesti tekoälyn suuri energian- ja vedenkulutus, ja hän toivoo, että tieto tekoälyn vaikutuksista leviäisi laajemmalle joukolle.
Yhtä lailla tärkeitä teemoja ovat tekoälyn yksityisyys- ja tietosuojakysymykset. Halttunen perehtyy siihen, miten tekoälyä käytetään valtiollisessa valvonnassa ja ”datatalouden moottorina". Mitä uhkia tästä seuraa yksityisyydelle?
Veikko Halttusen tieto- ja tiedekirjavinkit:
1.
Teos: Pysyvästi merkitty
Tekijä: Edward Snowden
Kustantaja: WSOY
Miksi: Kirja on yksityisyyteen kohdistuvista uhkista kiinnostuneille ehdoton lukukokemus. Vaikka teos ei ole varsinainen tietokirja, sen on kirjoittanut todellinen alan asiantuntija.
2.
Teos: The Age of Surveillance Capitalism
Tekijä: Shoshana Zuboff
Kustantaja: Profile Books Ltd
Miksi: Zuboff kuvaa yksityiskohtaisesti, kuinka internetin käyttäjistä tuli valvontakapitalismin tuotteita. Tekoälyn uhkapotentiaalia ei voi ymmärtää ilman tämän kehityksen hahmottamista.
3.
Teos: Taming the Machine – Ethically Harness the Power of AI
Tekijä: Nell Watson
Kustantaja: Kogan Page
Miksi: Watson tarkastelee tekoälyä vastuullisuusnäkökulmasta ja olettaa, että ”kone on kesytettävissä”. Lähtöoletuksesta riippumatta teos on ehdottomasti lukemisen arvoinen.
Tietoa lukemisen muutoksesta ja merkityksestä
Professori Minna Torppa on oppimisen ja oppimisvaikeuksien tutkija Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksella. Torpan huomio on luku- ja kirjoitustaidon sekä matematiikan taitojen kehittymisessä. Hän tutkii muun muassa sitä, miten motivaatio ja lapsen hyvinvointi liittyvät taitojen kehittymiseen. Tutkimuskohteena ovat myös oppimiseen ja oppimisvaikeuksiin liittyvät kodin, päiväkodin, ja kouluympäristön tekijät.
Lukutaitotyö on keskeisessä osassa Minna Torpan työtä tutkijana.
Minna Torpan tieto- ja tiedekirjavinkit:
1.
Teos: Miksi lakkasimme lukemasta? Sosiologinen tulkinta lukemisen muutoksesta
Tekijä: Riie Heikkilä
Kustantaja: Gaudeamus, 2024
Miksi: Lukutaidon heikkenemisen keskeinen syy on lukemisen määrän lasku. Tarvitsemme erilaisia näkemyksiä siitä, miksi olemme lakanneet lukemasta – yksi analyyseista löytyy tästä kirjasta.
2.
Teos: Reader, Come Home: The Reading Brain in a Digital World
Tekijä: Maryanne Wolf
Kustantaja: Harper
Miksi: Digitaalisen maailman vahvistuminen näkyy ajankäytössä ja lukemisessa. Kirjassa lukemisen muutosta tarkastellaan neuropsykologisesta ja kognitiivisesta näkökulmasta.
3.
Teos: Salaliittoteorioiden ihmemaassa
Tekijä: Pasi Kivioja
Kustantaja: Docendo
Miksi: Tietoa on tarjolla runsaasti, mutta sen luotettavuus vaihtelee. Peruslukutaidon rinnalle on noussut kriittinen lukutaito – kyky arvioida tekstien luotettavuutta esimerkiksi lähteiden motiivien ja asiantuntijuuden kautta. Salaliittoteoriat tarjoavat yhden näkökulman aiheeseen.
