Mitä tutkin tänään? Kolme kulmaa yhteiskunnan kehittämiseen
Teknologiamarkkinoiden tutkija seuraa tarkasti valtion panostuksia kvanttiteknologiaan
Näinä aikoina moni valtio suosii kotimaista teollisuutta ja rajoittaa ulkomaisia investointeja strategisilla aloillaan. Ekonominen nationalismi on nousussa, käy ilmi maailmanpolitiikkaa seuraamalla ja jo tutkimuksistakin.
”Valtiot ovat aiempaa aktiivisemmin mukana muokkaamassa markkinoita uusille teknologioille. Ne pyrkivät vahvistamaan strategisesti tärkeitä toimialoja ohjaamalla kysyntää ja muodostamalla markkinoita”, sanoo liiketaloustieteen tutkija, tutkijatohtori Olli Tyrväinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta.
Valtiot tarttuvat toimeen jo hyvissä ajoin: ne investoivat ennen kuin teknologiat tarjoavat selkeää kilpailuetua.
Toimilla haetaan kansallista kilpailukykyä muuttuvassa toimintaympäristössä – ja tähän liittyvät ilmiöt ovat Tyrväisen mielenkiinnon kohteena. Erinomaisen tutkimuskentän tarjoaa kiivaana käyvä kvanttilaskennan ja -teknologian kehittäminen. Niiden ympärille rakentuu lukuisia kansallisen kilpailukyvyn kehittymisen kannalta kiinnostavia tutkimuskysymyksiä.
Uutta tietoa markkinoinnin ja innovaatiopolitiikan rajapinnasta
Suomessa rakennetaan jo kvanttitietokoneita ja tehdään kansainvälisesti arvostettua alan tutkimusta.
”Valtiot ovat sitoutuneet rahoittamaan teknologian kehitystä valtavilla panostuksilla, vaikka konkreettisia hyötyjä tuova teknologia on vasta kehitysvaiheessa. Tällä hetkellä esimerkiksi kansallisen kvanttiteknologian kruununjalokivemme, kvanttitietokoneita valmistavan IQM:n asiakaskanta muodostuu suurelta osin vielä julkisen sektorin asiakkuuksista”, Tyrväinen kuvailee.
Tyrväinen listaa vastauksia odottavia kysymyksiä:
Millaisia jännitteitä ekosysteemin toimijoiden välillä esiintyy ja miten ne vaikuttavat ekosysteemin rakentumiseen? Miten julkinen kysyntä synnyttää uusia markkinoita? Miksi menestys kumuloituu tietyille toimijoille ja miten tämä keskittyminen voi rajoittaa uusien, potentiaalisesti parempien innovaatioiden syntyä?”
Tulossa on uutta tutkimustietoa, joka asettuu markkinoinnin ja innovaatiopolitiikan ”rajapintaan”.
”Kotimaassa ei käsittääkseni ryhmämme ulkopuolella tässä kontekstissa juuri tutkimusta tehdä, mutta globaalilla tasolla aiheitta tutkitaan kovasti. Kvanttiteknologian kohdalla puhutaan kansallisen kilpailukyvyn kannalta niin merkittävästä tutkimusaiheesta, että luonnollisesti myös rahoittajat suuntaavat resursseja tähän”, kertoo Tyrväinen.
Mitä teit tutkimuksesi hyväksi juuri tänään?
”Tänään olen pyrkinyt mallintamaan sitä, miksi yritysten menestys julkisen sektorin hankinnoissa kumuloituu. Tässä kyseisessä tutkimuksessa hyödynnän määrällistä hankintadataa ilmiön olemassaolon osoittamiseksi, ja laadullista haastatteluaineistoa sen mekanismien ymmärtämiseksi”, kertoo Olli Tyrväinen.
Tyrväinen arvioi, että tutkimus tuottaa myös päätöksentekijöille hyödynnettävää tietoa.
”Esimerkiksi ekosysteemiin liittyvä tutkimuksemme tuottaa hyvin käytännönläheisiä havaintoja, jotka ovat varmasti avuksi ekosysteemin kehittämisessä.”
Lyhyesti: Olli Tyrväinen |
|
| Kuka | KTT, tutkijatohtori Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa |
| Tutkii | Teknologiamarkkinoiden muodostumista |
| Kuuluu | Digital Marketing and Communication (DMC) -tutkimusryhmässä |
| Rahoitus | Suomen Akatemian Suomen kvanttilippulaiva -ohjelma |
Filosofin työnä on tarkentaa demokratiakasvatuksen taustaoletuksia
Euroopassa demokratiakasvatus kuuluu monessa maassa koulutuksen tavoitteisiin jo alakoulusta alkaen. Tavat toteuttaa sitä ovat moninaiset. Suomessa opetussuunnitelmissa demokratiakasvatus mainitaan kansalaiskasvatuksen, ihmisoikeuskasvatuksen ja yhteiskuntaopin oppisisällöissä. Demokratiakasvatuksella halutaan kasvattaa aktiivisia ja vastuullisia kansalaisia, jotka osallistuvat yhteiskunnan toimintaan.
Kasvatusta tarvitaan entistä enemmän, sillä moni mittari kertoo demokratiatilanteen heikentymisestä maailmalla, korostaa demokratiakasvatusta tutkiva filosofi Sari Hietamäki Jyväskylän yliopistosta.
”Demokratian toimivuuden kannalta on tärkeää, että jokaisella kansalaisella on yhteiskunnassa tarvittavat tiedot ja taidot. Tarvitsemme yksilöiden autonomiaa ja kriittistä ajattelua, mutta yhtä lailla yhteisöllisyyttä ja solidaarisuutta, siis yhdessä toimimista", hän sanoo.
Tutkija vietti satoja tunteja lukioissa opetusta seuraten
Hietamäki väitteli viime marraskuussa ranskalaisfilosofi Jacques Rancièren ajattelun merkityksestä demokratiakasvatukselle. Hietamäki myös tutki demokratiakasvatuksen toteutumista käytännössä lukio-opetuksessa.
Sitä varten hän vietti satoja tunteja lukiotunneilla tarkkailemassa opetusta ja vuorovaikutusta. Tutkimus lukeutuu kouluetnografioihin, joita on julkaistu viime vuosina kasvavassa määrin.
”Useat tutkijat ovat viettäneet pitkiä aikoja peruskoulun ja amiksen arjessa, mistä olen erityisen ilahtunut. Keskustelua käydään kasvatuksen eriarvoisuudesta ja koulutuspolitiikasta. Vaikka vapautta ja tasa-arvoa sivutaan tutkimuksissa, eivät ne ole ennen olleet tutkimuksen kohteina demokratiakasvatuksen näkökulmasta”, sanoo Hietamäki.
Hietamäen oma tutkimus tuotti myös opettajankoulutukseen uudistusehdotuksia, joilla voidaan tukea demokraattista opettajuutta käytännössä:
Demokratian kannalta on keskeistä, että opettaja tukee tasa-arvon toteutumista, eikä latista sitä omalla toiminnallaan. Opiskelijoiden osallisuuden tukemiseksi opettajan on tärkeää tunnistaa demokratian hetket."
Miten tutkimuksesi tarkensi demokratiakasvatuksen taustaoletuksia?
”Tutkimukseni valotti, kuinka demokratiakasvatus nojaa usein edustuksellisen demokratian ideaan sekä konsensukseen. Rancièren teorian keskiössä on sen sijaan konflikti, joka haastaa etsimään demokratiaa arjen tapahtumista”, sanoo Hietamäki.
Kansainvälisellä tutkimuskentällä demokratiakasvatus on suosittu tutkimusaihe. Siitä käytetään usein myös kriittisen pedagogiikan, poliittisen kasvatuksen ja kriittisen ajattelun käsitteitä.
Mitä teit tutkimuksesi hyväksi juuri tänään?
”Tänään olen kirjoittanut yhdessä kollegani Ville Mäen kanssa abstrakteja tuleviin konferensseihin. Suomessa käydään aktiivista keskustelua demokratiakasvatuksesta, minkä lisäksi tutkimme filosofian didaktiikkaa. Olemme Villen kanssa miettineet tulevia tutkimuskohteita. Pureudumme seuraavaksi keskustelun ja puntaroinnin haasteisiin feministisestä näkökulmasta”, Hietamäki kertoo.
Lyhyesti: Sari Hietamäki |
|
| Kuka | Projektisuunnittelija yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella, väitteli 25.11.2025 Jyväskylän yliopistossa |
| Tutkii | Kasvatuksen yhteiskunnallisia ja filosofisia kysymyksiä, demokratiakasvatusta |
| Mukana | Utopian arkkitehdit -hankkeessa, joka yhdistää tiedekasvatusta ja lasten kanssa filosofointia |
| Rahoitus | Hanketta rahoittaa Suomen kulttuurirahasto |
Tutkija etsii keinoja, joilla jokainen lapsi hyötyisi oppimisen tuesta
Monissa tutkimuksissa on osoitettu, että osa lapsista ei hyödy riittävästi matematiikan tai lukemisen perustaitojen oppimiseen saamastaan tuesta. Näy käy, vaikka oppimisen tuen keinot on osoitettu hyvin toimiviksi ryhmätasolla.
Tuen toimimattomuus askarruttaa tutkijatohtori Pilvi Peuraa hyvästä syystä.
Jos lasta pystyttäisiin tukemaan paremmin perustaitojen oppimisessa, sillä olisi kauaskantoisia merkityksiä lapsille ja yhteiskunnalle.
”Luku- ja laskutaito muodostavat perustan muulle oppimisella. Nämä taidot ennustavat myös myöhempää kouluttautumista. Vaikeudet lukemisessa ja laskemisessa näyttävät olevan yhteydessä myös myöhempään hyvinvointiin, kuten mielenterveysoireiluun ja työllistymiseen”, sanoo Peura, joka työskentelee tutkijatohtorina Oppimisen dynamiikan ja interventiotutkimuksen huippuyksikössä Jyväskylän yliopistossa.
Huippuyksikössä tuen toimimattomuuden syiden etsiminen on yksi tärkeistä tutkimusteemoista: miksi toiset hyötyvät enemmän ja toiset vähemmän opetuksellista tuesta?
Peura lähestyy aihetta toistaiseksi vähän tutkitusta näkökulmasta: Miten tuesta hyötymiseen vaikuttaa se, millainen käsitys lapsella on itsestään oppijana? Miten lapsen oppimistilanteessa saamat onnistumisen ja epäonnistumisen kokemukset vaikuttavat? Millainen merkitys on opettajan kannustuksella?
Koululuokissa harvoin tehdään laajoja kokeellisia tutkimuksia
Toistaiseksi on vain vähän tutkimusta siitä, ketkä opetuksellisesta tuesta hyötyvät ja ketkä eivät – samoin edellä kuvattujen lasten pystyvyysuskomusten ja sosioemotionaalisten tekijöidenmerkityksestä.
Tiedon avulla voimme kehittää opetuksellisia tukimuotoja, jotka yhä paremmin tukevat jokaisen lapsen perustaitojen oppimista”, Peura arvioi.
Kansainvälisesti luku- ja laskutaidon oppimista ja oppimista tukevia keinoja tutkitaan paljon. Vähemmän on tutkimuksia, joissa pureudutaan monipuolisesti oppimisympäristön, perheen, sosioemotionaalisten ja motivaatioon liittyvien tekijöiden merkitykseen tuesta hyötymisessä. Interventiotutkimusten toteuttaminen on työlästä, ja tutkimuksiin tarvitaan paljon kouluja, opettajia ja oppilaita.
”Siksi onkin hienoa, että huippuyksikössä pystymme tekemään tällaista”, Peura sanoo.
Mitä teit tutkimuksesi hyväksi juuri tänään?
”Tänään selvitin aiempaa tutkimusnäyttöä liittyen käynnissä olevassa matematiikan interventiotutkimuksessamme. Selvitin sitä, millaisia lasten ajatuksia ja uskomuksia omista taidoistaan meidän olisi tärkeä tutkia ja miten. Kirjoitin myös kollegoiden kanssa käsikirjaa opettajille ja suunnittelin harjoittelussa käytettäviä matematiikan tehtäviä ensi keväälle. Tutkimusryhmän kanssa tarkastelimme tutkimukseen mukaan lähteneiden lasten matematiikan osaamisen lähtötasoa ja tuen tarvetta.”
Lyhyesti: Pilvi Peura |
|
| Kuka | KT, tutkijatohtori Oppimisen dynamiikan ja interventiotutkimuksen huippuyksikössä (Interlearn) Jyväskylän yliopistossa |
| Tutkii | Oppimisen, erityisesti lukemisen ja matematiikan taitojen, tukemisen keinoja |
| Mukana | Interlearnin interventiotutkimuksissa, jotka kohdentuvat luokkien työrauhan sekä lukemisen ja matematiikan pulmien tukemiseen sekä pitkittäistutkimuksissa |
| Rahoitus | Interlearn-huippuyksikköä rahoittaa Suomen Akatemia |
