Nessu vie, ja sen ihminen seuraa hihnanjatkeena
Perheeseeni tuli pieni kreikkalainen rescue-koira Nessu runsas vuosi sitten. Nessun myötä päiviin on tullut uusi rytmi: säällä kuin säällä lähdemme ulos. Koiran kanssa olemme kolunneet lähikortteleiden lisäksi kaupungin luontopolut ja kaukaisemmatkin luontokohteet.
Voin allekirjoittaa koiran hyvinvointivaikutukset.
Väitöskirjatutkija Aija Siiriäinen ja apulaisprofessori Hanna-Mari Ikonen liikuntatieteellisestä tiedekunnasta tutkivat koiran kanssa liikkumista yhteiskunnassa ja osana ihmisten arkea.
”Koira liikuttaa ihmistä: koiran kanssa ja koiran ansiosta koiranomistajat liikkuvat eri tavoin, järjestelevät elämäänsä ja ulkoilevat erilaisissa paikoissa ja ympäristöissä”, tutkijat toteavat.
Tutkijoita kiinnostaa nyt koiran rooli työ‑ ja etätyöarjessa, koiran kanssa liikkuminen luonnossa sekä koiran kanssa kulkeminen julkisissa tiloissa.
Koiran kanssa ehtii ihastella maisemia
Nessun myötä kotini lähikulmat ovat tulleet aivan uudella tavalla tutuiksi. Ojat, pusikot ja radanvarret, mutalikot ja roskakasat kiinnostavat koiraa. Ennen koiran tuloa taloon olin kuvitellut, että minä päätän, minne menemme ja teemme reippaita, suunniteltuja lenkkejä.
Todellisuudessa etenemme koiran kuonon ohjaamana, haahuilemme ja pysähtelemme. Nessun tahdissa ehtii ihastella vuodenaikojen vaihtumista ja turista naapureiden kanssa.
Ikonen kertoo, että kaikki koirakot eivät ole tällaisia kuljeskelijoita. Jotkut koirat ja omistajat rakastavat vauhdikkaita juoksulenkkejä tai vetohiihtoa ja liikkuvat syke korkealla.
Koira rytmittää etätyöskentelyä
Hanna-Mari Ikonen ja Aija Siiriäinen ovat haastatelleet tutkimuksessaan etätyötä tekeviä koiranomistajia.
”Työntekijöiden liikkuminen on paljon vähäisempää etätyöpäivän aikana kuin konttorilla, sillä tauot jäävät etätöissä usein pitämättä ja työmatkoja ei ole", Ikonen kertoo.
"Sen sijaan koiranomistajilla koira rytmittää työpäivää ja lisää työhyvinvointia. Etätyön joustavuus mahdollistaa ulkoilun esimerkiksi talvella valoisan aikaan.”
Näinhän se on. Minulla etätyöpäivät käynnistyvät reippaammin, kun aamusella käymme pyörähtämässä Nessun kanssa pissulenkillä.
Parasta etätyöpäivissä on kuitenkin koiran läsnäolo. Se nukkua tuuskuttaa kaverina läpi Teams-palavereiden ja tarjoaa tassuterapiaa hankalissa tilanteissa.
Mahtuuko koira kaupunkiin?
Tänä keväänä Ikonen ja Siiriäinen tekevät seuraavaa tutkimustaan varten kyselyn jyväskyläläisille koiranomistajille.
He selvittävät, millainen Jyväskylä on ympäristönä elää koiran kanssa ja millaisiksi koetaan koiralle mieluiset liikkumisen ympäristöt. Tutkimuksessa kysytään myös, mitkä ovat estäviä tekijöitä arkikulkemisessa koiran kanssa ja millä tavoin ihmiset koiransa kanssa liikkuvat.
Tutkijat haluavat laajentaa käsitystä siitä, mitä koiran kanssa liikkuminen voi olla. Pitkän linjan koiranomistajina ja koiraharrastajina tutkijat ovat huomanneet, että Jyväskylä ei välttämättä ole ihanteellinen koiraympäristö.
”Koiran kanssa pitäisi olla mahdollisuus myös monipuolisempaan liikkumiseen, kuten uintiin, hiihtoon tai tavoitteellisempaan koiraharrastamiseen, kuten tokoon (tottelevaisuuskoulutukseen)", sanoo Siiriäinen.
"Esimerkiksi kaupungin ainoa koirauimapaikka on vaikeasti saavutettava ja koiraharrastamiseen sopivien tilojen löytäminen täältä on haastavaa”, hän jatkaa.
Nessun kanssa melkein suoritimme koiran perustaitojen kurssin. Sen haastavampaan lajiin tämä koirakko ei ole uskaltautunut. Kotikaupungilta toivomme enemmän viheralueita ja koirapuistoa, joka muistuttaisi vähemmän vankilan ulkoilupihaa.
Hyvinvoiva koira tuo iloa arkeen
Tutkijat toivovat vapaampaa kulttuuria ja rennompaa asennetta kaupunkitilaan, mikä antaisi tilaa monenlaisille kulkijoille.
”Helposti on niin, että koira ei saisi näkyä kaupungissa", arvioi Siiriäinen.
"Koiran pitäisi olla heti tottelevainen, eikä koiran kouluttamista kaupunkitilassa pidetä sopivana. Olisi tärkeää voida opettaa koiralle hyvän koirakansalaisen taitoja julkisissa tiloissa, mikä edistäisi myös koirallisten ja koirattomien sopua”, hän sanoo.
Siiriäinen ja Ikonen muistuttavat, että koiralle pitäisi mahdollistaa lajityypillinen käyttäytyminen. Koiran hyvinvointi on yhteydessä omistajan hyvinvointiin, sillä hyvinvoiva koira tuo arkeen iloa, rytmiä ja herkistää huomioimaan ympäristöä.
Pieni Nessumme oli aluksi hirmuisen arka kaupungilla liikkuessa. Linkit ja lapset pelottivat sitä kovasti, samoin muut koirat. Nyt se on rohkaistunut kovasti ja saa luvalla lähestyä muita koiria.
Kohtaamisista on iloa kanssatassuttajille ja niiden ihmisille.
