Syvä intohimo ja rakkaus luontoon on ohjannut Jari Haimin uraa

Jyväskylän yliopisto on mahdollistanut dosentti, yliopistonlehtori Jari Haimille sen, mistä hän on aina ollut kiinnostunut eli luonnon tutkimisen. Vaikka Haimi jää eläkkeelle vuoden vaihteessa, jatkuu luonnon havainnointi edelleen niin luonnossa liikkuessa kuin yliopistolla tutkimuksenkin parissa.
Jari Haimi
Julkaistu
18.12.2024

Teksti: Elina Leskinen | Kuvat: Petteri Kivimäki, Niko Kauppinen

Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen vanhempi yliopistonlehtori, dosentti Jari Haimi varttui Voikkaalla, Kuusankosken maisemissa, monimuotoisen luonnon äärellä. Pienestä lapsesta asti hän tarkkaili lintuja, tutki kaikenlaisia ötököitä ja imi itseensä tietoa luonnosta. Varhaisteininä Haimin harrastukseksi tulivat mukaan perhoset. Hän keräsi perhosia, opetteli tunnistamaan niitä, ja tutkijan tapaan dokumentoi tarkasti niiden elinolot ja löytöpaikat. Jo tällöin hän tiesi, että hänestä tulee hyönteistutkija.  

Minulle oli aina selvää, että haluan olla luonnontutkija."

"Haaveilin jo nuorena toiveammatista, jossa keräisin kesät hyönteisiä ympäri maata ja talvet tutkisin niitä mikroskoopin äärellä”, naurahtaa Jari Haimi. 

Lukion jälkeen biologian opiskelu oli luonnollinen valinta Haimille. Jyväskylän yliopisto valikoitui mielenkiintoisimmaksi opiskelupaikaksi, sillä Jyväskylän yliopistossa pystyi opiskelemaan ekologiaa ja luonnonhoitoa sekä hydrobiologiaa perinteisten eläin- ja kasvitieteiden sijaan.  

”Päivääkään en ole katunut Jyväskylään muuttoa enkä kyseenalaistanut omaa ammatinvalintaani. Olen saanut elää ja kokea täällä luonnon syvän viisauden ohjaamana yhdessä samanlaisten intohimoisten kollegoiden ja opiskelijoiden kanssa, kertoo Haimi.  

"Luontoviisaat" ryhmäkuvassa Jyväsjärven rannalla. Panu Halme (vas.), Heikki Helle, Elisa Vallius, Antti Eloranta ja JAri Haimi olivat Jyväskylän yliopiston luontoillan asiantuntijoita vuonna 2022.
Jari Haimi on uransa varrella päässyt vastaamaan lukemattomia kertoja yleisön kysymyksiin. Vuonna 2022 hän oli mukana kollegoidensa Panu Halmeen (vas.) Heikki Helteen, Elisa Valliuksen ja Antti Elorannan kanssa Jyväskylän yliopiston tiedeillassa.

Uran kohokohtia on tulosten saattaminen muiden tietoisuuteen 

Ekologia kiehtoi Haimia jo ennen opiskelujen alkamista. Lierot ja muut maaperän hajottajat tulivat tutuksi pro gradu -tutkielman teon aikana. Uppoutuminen lierojen salaperäiseen maailmaan syveni väitöskirjatyössä, jonka tekeminen ja itse väittely olivat myös Haimin uran kohokohtia. Muita uran kohokohtia ovat olleet muun muassa ohjattavien väitöstilaisuudet.  

”Sain sekä pro gradu -tutkielmassa että väitöstyössä suunnitella, tehdä ja toteuttaa erilaisia kokeita sekä lopulta kertoa tuloksista muille, myös medialle ja yleisölle. Parasta antia työssäni onkin aina ollut raportointi ja tulosten jakaminen muiden tietoisuuteen”, kertoo Haimi.   

Haimille on aina ollut tärkeää saattaa erilaisia luonnonilmiöitä, erityisesti hyönteisiin liittyen, kaikkien kansalaisten tietoisuuteen. Haimin ”ötökkäasiantuntijuus” tunnetaan: kaikenlaiset selkärangattomat eläimet tuntevana tutkijana hän on kysytty asiantuntija mediassa niin luontopalstoilla kuin luontoaiheisten uutisten taustoittajana. Syvällisintä osaamista on matkan varrella kertynyt lieroista, sanoo Haimi.

Kun ihmiset kysyvät luonnosta, koen velvollisuudeksi vastata niihin mahdollisimman pian ja perusteellisesti, sillä kansa arvostaa pikaisia ja asiantuntevia vastauksia. Samalla voin antaa ympäristökasvatusta ja vahvistaa ihmisten rakkautta luontoa kohtaan”, kertoo Haimi. 

Viime aikoina Haimin tutkimus on keskittynyt ihmistoiminnan, kuten mikromuovien, vaikutuksiin, maaperän hajottajaeläinten monimuotoisuuteen, ekologiaan ja toimintaan.  

Jari Haimi oppilaineen ekologian kenttäkurssilla Ladunjoella Konnevedellä 2010.
Ekologian opettamisen kenttäkurssi vei Jari Haimin oppilaineen Konneveden Ladunjoelle perehtymään suo- ja rantakasvillisuuteen vuonna 2010. Kuva: Niko Kauppinen

Opetuksen kehittämisestä tuli Haimille tärkeää

Haimin mielestä tutkijan tärkeimmät ominaisuudet ovat intohimo ja systemaattinen tarkkaavaisuus.  

”Ihan aina, missä tahansa, täytyy olla koko ajan tarkkaavainen. Biologian alan tutkijalla täytyy olla periksiantamaton kiinnostus luontoa kohtaan. Olinpa sitten tutkimusta tekemässä maastossa, konferenssimatkalla ulkomailla tai vapaa-ajalla suunnistamassa, tarkkailen koko ajan luontoa, sanoo Haimi.   

Opettaminen tuli mukaan kuvioihin hieman yllättäen väitöstyön ohella. Ensimmäiset kokemukset opettamisesta ja ohjaamisesta eivät olleet kovin ruusuiset, sillä pedagogista osaamista ei ollut kertynyt eikä sitä opetettu nuorelle tutkijalle. Haimille opettamisesta tuli kuitenkin omaa ajattelua kehittävää. 

Lisäksi kohtaamiset opiskelijoiden kanssa ovat aina olleet tärkeitä. Haimi arvioi, että monet opettajat eivät välttämättä ymmärrä, miten paljon he voivat vaikuttaa nuorten elämään.  

Opin nopeasti, että oman pohjattoman kiinnostuksen näyttäminen ja sen jakaminen on tärkeintä, sillä intohimo tarttuu opiskelijoihin." 

"Opettaminen on uusien asioiden oppimista ja oivaltamista yhdessä opiskelijoiden kanssa. Olen aina halunnut kehittää omaa opetustani ja olenkin ollut ensimmäisenä valmiina osallistumaan opetuksen kehittämishankkeisiin", kertoo Haimi.  

Eläkkeelle jäädessään Haimi tuleekin eniten kaipaamaan opiskelijoita ja vuorovaikutusta heidän kanssaan. 

”Ilmiöiden havainnointi luonnossa ja niiden tarkka dokumentointi ovat aina olleet osa opetustani, ja on suunnaton ilo nähdä, että myös kollegat ja kouluttamani biologianopettajat vievät opiskelijoita pois luentosalissa luontoon havainnoimaan ja tekemään kokeita maastossa, iloitsee Haimi.     

Luonnon havainnointi ja kysymyksiin vastaaminen jatkuu emerituksena 

Tutkimus ja luonnon havainnointi ovat osa Haimin elämää työuran jälkeenkin. Haimi jatkaa edelleen Jyväskylän yliopistossa emerituksena saattaen loppuun pro gradu -työt ja väitöstutkimukset. Jatkossa hän keskittyy enemmän hyönteisten havainnointiin ja dokumentointiin.  

”Jatkan myös edelleen luontoasiantuntijana ja vastailen ihmisten luontokysymyksiin. Myös Keskisuomalaisen Luonnossa-palsta jatkuu entiseen tapaan", kertoo Haimi. 

Aiheeseen liittyvä sisältö