Opettajasi avoimessa, Matti Nieminen: Uskalla ihmetellä

Muuttuva maailma, informaatiotulva ja valeuutiset pakottavat meidät tarkastelemaan ympäristöämme kriittisesti. Kriittinen ajattelu ei ole vain, arkikielisesti ilmaistuna, kykyä erottaa faktat fiktiosta, vaan myös taitoa kyseenalaistaa ja nähdä asioita moniulotteisemmin. Avoimen yliopiston opettaja ja yhteiskuntatieteiden oppiainevastaava Matti Nieminen kertoo blogissa kriittisyydestä ilmiönä ja kriittisestä ajattelusta taitona. Opettajasi avoimessa -blogisarjassa ääneen pääsevät avoimen yliopiston opettajat.
Matti Nieminen. Kuva: Petteri Kivimäki
Julkaistu
1.1.2025

Kriittinen, kyseenalaistava ja asioiden monitahoisuutta ja vaihtoehtoisia tulkintoja esille tuova henkilö ei välttämättä aina nauti suurinta ihailua vaikkapa työpalavereissa tai kaveritapaamisissa. Itse sain jo peruskoulussa näsäviisaan ja hieman hankalan oppilaan maineen, kun esitin oppitunnilla kysymyksiä tai pyysin opettajalta lisäselvityksiä. Hyvin pian opin, että kysymykseen: ”Onko kellään mitään kysyttävää?” toivottavin vastaus on useimmiten ”Ei”. Kiinnostukseni yhteiskuntatieteisiin ja erityisesti sosiologiaan alkoi osaksi juuri näiden kokemusten takia. Eteeni avautui maailma, jossa asioiden ihmettely ja kyseenalaistaminen olivat sallittuja ja jopa toivottuja.  

Kuka olen: Sosiologi, yhteiskuntatieteiden yliopistonopettaja 
Mitä teen avoimessa: Autan opiskelijoita oppimaan ja opiskelemaan 
Työssäni on mahtavaa: Kiva työyhteisö, kivat opiskelijat, ja etätyömahdollisuutta arvostan paljon  
Vapaa-ajallani: Juoksen erilaisten pallojen perässä, kuuntelen ja soittelen, pelaan videopelejä ja uppoudun englantilaiseen futikseen  
Pohdin: Useimmiten asioita, joista ei ole mitään välitöntä hyötyä  
Terveiset opiskelijoille: Yhteiskuntatieteet ovat sikäli antoisaa opiskeltavaa, että teillä kaikilla on jo valmiiksi paljon tietoa, kokemusta ja ajatuksia yhteiskunnasta ja sen jäsenenä toimimisesta.

Kriittinen ajattelu avaa uusia näkökulmia maailmaan

Meille on koko ajan tarjolla valtava määrä informaatiota: maailmankuvia, ”totuuksia”, uhkia ja pelkojakin. Luoviminen tässä informaation aallokossa on yhä korostuneemmin yksilön omalla vastuulla. Tuukka Tomperin sanoin: kriittisen ajattelun tarpeellisuus yksilötasolla kytkeytyy niin älylliseen itsepuolustukseen, maailmankuvan muodostamiseen kuin yhteiskunnalliseen osallistumiseenkin.  

Kriittisen ajattelun välttämättöminä edellytyksinä ovat avoimuus erilaisille näkökulmille ja näiden näkökulmien puolueeton arviointi.

Sana kriittisyys yhdistyy niin arkipuheessa kuin julkisuudessakin valitettavan usein pelkkään vastustamiseen. Maahanmuuttoon kielteisesti suhtautuvat kutsuvat itseään ”maahanmuuttokriittisiksi”, rokotteita vastustavat taas esiintyvät uutisissakin ”rokotekriittisinä”. Kriittisen ajattelun kanssa tällaisella ”kriittisyydellä” ei ole kuitenkaan mitään tekemistä. Kriittisen ajattelun välttämättöminä edellytyksinä ovat avoimuus erilaisille näkökulmille ja näiden näkökulmien puolueeton arviointi. Totuudellisuuden lisäksi arvioitavana on usein myös ajattelun eettisyys.

Tilaa oivalluksille

Yhteiskuntatieteiden ja filosofian opinnot avoimessa yliopistossa tarjoavat mainiot edellytykset kriittisen ajattelun kehittämiseen. Yhteiskuntatieteisiin on sisäänrakennettuna pyrkimys asioiden ja ilmiöiden kriittiseen tarkasteluun, ja ”toisinnäkemiseen”. Opiskelutavoissa korostuu tutkimustiedon ja teorioiden yhdistäminen omaan pohdintaan, ja kriittisen ajattelun keskeiset periaatteet omaksutaan näin luontevana osana opiskelun etenemistä.  

Yhteiskuntatieteisiin on sisäänrakennettuna pyrkimys asioiden ja ilmiöiden kriittiseen tarkasteluun, ja ”toisinnäkemiseen”.

Kriittinen ajattelu ei tietenkään välttämättä edellytä tieteellistä lähtökohtaa. Sitä voi pitää kansalaistaitona ja sitä voi toki harjoittaa ja kehittää ilman yliopisto-opintojakin. Kyse on asennoitumisesta, avoimuudesta, uteliaisuudestakin; ajattelun rehellisyydestä. Ihmettelystä: onko tämä asia tosiaankin näin vai voisiko se olla jotain muutakin? Kenen etua ajaa tämän tai tuon asian esittäminen tähän tapaan? Mitä näkökulmia silloin jää tarkastelun ulkopuolelle?