Peruskouluvisio 2045 antaa pohjan merkitykselliselle elämälle

kirjoittaja: Nina Lahtinen, koulutuspolitiikan johtaja, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

 

Visio perustuu laajan joukon näkemyksiin

Peruskoululle julkaistiin helmikuussa uusi visio. Perusopetuksen visio 2045 luo suuntaa sille, millaista peruskoulua kohti Suomi haluaa kulkea. Se määrittää visiona määränpään – ei keinoja, koska se ei ole toimenpideohjelma. Vision tarkoitus on toimia poliittisille päättäjille mittapuuna, jonka perusteella valitaan ratkaisuja, jotka vievät kohti visiossa kuvattua määränpäätä. 

Visiota oli tekemässä noin 50 asiantuntijan neuvottelukunta ja 5 000 muuta ihmistä opettajista ja opetusalan muista ammattilaisista aina lapsiin ja nuoriin erilaisissa työpajoissa, dialogeissa, verkkofoorumeissa tai vastaamassa erilasiin kyselyihin. Lisäksi työssä oli mukana parlamentaarinen eduskuntapuolueista koostuva seurantaryhmä. 

Kaikkea ei tarvitse keksiä uudelleen

Visio tunnistaa peruskoulun vahvuudet ja lähtee siitä, että tulevaisuutta rakennetaan sille pohjalle, mikä jo toimii. Peruskoulu on jatkossakin julkisesti rahoitettu, maksuton sivistyksellinen perusoikeus, jossa lähikoulu ja pätevä opettaja ovat keskiössä. Vahvat perustaidot, yleissivistys ja muut elämässä tarvittavat tiedot ja taidot sekä taide- ja taitoaineet muodostavat kivijalan, jota täydennetään tulevaisuudessa tarvittavilla tiedoilla ja taidoilla.

Visio peräänkuuluttaa resursseja, parasta osaamista sekä merkityksellisyyttä 

Vision tavoite on kunnianhimoinen: peruskoulu tuottaa maailman parasta osaamista ja hyvinvointia koko ikäluokalle. Se toimii tietoisena vastavoimana eriytymiselle ja polarisaatiolle vahvistamalla yhteisöllisyyttä, demokratiaa ja luottamusta. Yhdenvertaisuus ei tarkoita odotusten madaltamista, vaan päinvastoin: odotukset pidetään korkealla ja tuki mitoitetaan oppilaiden tarpeiden mukaan. Näin kavennetaan oppimiseroja ja varmistetaan, että jokainen oppilas yltää täyteen potentiaaliinsa.  

Tämä ei ole mahdollista ilman riittäviä resursseja. Rahoitus ei ole itseisarvo, vaan väline, jolla turvataan koulun perustehtävän laadukas toteuttaminen ja koulutuksellinen yhdenvertaisuus sekä tasa-arvo eri puolilla Suomea. 

"Jotta paras mahdollinen peruskoulu voi toteutua, koulun resursoinnin on oltava riittävä, ja yllettävä vähintään läheisten vertailumaiden tasolle. 
Kun resurssit ovat riittävät ja peruskoulua kehitetään suunnitelmallisesti laajassa yhteistyössä, peruskoulumme on tulevaisuudessa paras mahdollinen koulu…"

"Tasa-arvon toteuttamisessa on näin keskeistä, että koulujen taloudelliset tai sosiaaliset resurssit eivät eriydy alueiden eriytyessä esimerkiksi kuntien erilaistuvien voimavarojen tai naapurustojen segregaation tuottamien yhteisöresurssien erojen myötä. 
Keskeinen keino varmistaa koulujen institutionaalinen tasa-arvo alueellisen eriytymisen oloissa on lisätä kansallisten yhteisten ratkaisujen sekä kansallisten resurssien roolia."

Visiossa peruskoulu nähdään Suomen tärkeimpänä tulevaisuusinstituutiona. Sen tehtävä ei ole vain valmistaa lapsia ja nuoria muutoksiin, vaan antaa heille valmiudet toimia, vaikuttaa ja uudistaa maailmaa. Kyse on koulusta elämää varten – merkityksellistä elämää, elämää yhdessä ja elämää maapallolla. Merkityksellisyys syntyy kuulumisen kokemuksesta, omien vahvuuksien löytämisestä ja mahdollisuudesta vaikuttaa ja toimia yhdessä. Tämä suuntavektori on erityisen tärkeä aikana, jolloin tulevaisuutta on yhä vaikeampi ennustaa ja yhteiskunnalliset kriisit limittyvät toisiinsa.

Hyvinvointi on vision ytimessä. Se on sekä oppimisen edellytys että sen seuraus. Koulussa rakennetaan psyykkistä, sosiaalista ja fyysistä hyvinvointia oppilaille sekä rehtoreille, opettajien ja muulle henkilöstölle.  

Rehtoreilla ja opettajilla on keskeinen rooli tulevaisuudessakin

Visiossa opettajan ja rehtorin työ on vetovoimainen ja kelpoisuuksista pidetään kiinni. Laadukas, ajassa elävä rehtoreiden ja opettajien peruskoulutus sekä säännöllinen ja systemaattinen täydennyskoulutus ovat edellytys sille, että he voivat vastata muuttuvan maailman haasteisiin ja hyödyntää uusia pedagogisia ja teknologisia mahdollisuuksia. Visio korostaa johtajien johtamisosaamisen vahvistamista ja jaettua johtamista sekä opettajan autonomiaa ja pedagogista vapautta. 
Oleellista on myös työn resurssit, kiireettömyys ja vaikuttavuus. 

Vision mukaan ”Merkityksellisen opettajan työn toteuttaminen vaatii riittäviä resursseja koulun toimintaan, jotta työtä on mahdollista tehdä hyvin ja riittävän kiireettömästi. Vision koulussa on aikaa työn luovaan kehittämiseen ja sen vaikuttavaan tekemiseen yhdessä koko kouluyhteisön kanssa…” 

”Koulujen johtamiseen kohdennetaan riittävät resurssit, jossa on huomioitu koulujen erilaiset koot ja laajentunut erilaisissa verkostoissa tehtävä yhteistyö. ”

Oppilaiden vahvat perustaidot ja yleissivistys on kaiken perusta

Visiossa vahvat perustaidot ja yleissivistys eivät ole vastakohta tulevaisuustaidoille – ne ovat niiden edellytys. Luku- ja kirjoitustaito, matemaattiset taidot, yleistieto sekä taide- ja taitoaineet muodostavat perustan, jonka varaan oppiminen, ajattelu ja toimijuus ja kaikki uusi rakentuvat. Peruskoulun tehtävä on varmistaa, että jokainen oppilas saa nämä taidot, taustasta tai asuinpaikasta riippumatta. Oppimisen keskiössä ovat ajattelun taidot: kriittinen ja luova ajattelu, ongelmanratkaisukyky, tiedonhallinta ja oman oppimisen ohjaaminen. Oppilas oppii oppimaan yhdessä muiden kanssa, opettajan vahvassa pedagogisessa ohjauksessa.

Oppimaan oppiminen ei ole irrallinen taito, vaan se kytkeytyy vahvasti perustaitoihin, hyvinvointiin ja merkityksellisyyden kokemukseen. Peruskoulu luo perustan elinikäiselle oppimiselle ja jatkuvalle sivistykselle. Yleissivistys nähdään visiossa muun muassa kyvykkyytenä jäsentää maailmaa ja tietoa, arvioida tiedon luotettavuutta sekä toimia eettisesti viisaasti muuttuvissa tilanteissa.

Visio korostaa sitä, että ” Peruskoulun rooli koulutuksen ketjussa on perustaitojen opettamisen lisäksi laaja-alaisen sivistyksen, inhimillisen kasvun ja hyvin voinnin pohjan luominen sekä oppilaiden kasvattaminen osaksi muutokseen kykeneviä yhteisöjä ja yhteiskuntaa…”

Teknologiaa opitaan käyttämään viisaasti 

Visiossa teknologia nähdään koulussa kolmessa roolissa: oppimisen tukena, oppimisen kohteena sekä opetuksen järjestämisen välineenä. 

” Koulu suuntaa jatkuvasti kehittyvää teknologiaa palvelemaan ihmisyyden kasvua. Käytettävän teknologian valinta ja soveltaminen koulussa on pedagogisesti arvioitua ja perusteltua. Teknologiaa sovelletaan syventämään inhimillistä kohtaamista, sekä mahdollistamaan oppilaan erityispiirteet huomioivaa ohjausta, tasa- arvoisempaa oppimista ja parempaa tiedon hyödyntämistä koulun toiminnassa. Perustietojen ja -taitojen harjoitteleminen toimivat tärkeänä pohjana tekoälyn ja teknologian harkitulle käyttämiselle ajattelun kehittämisen tukena.”

Teknologia ja tekoäly ovat ihmisen ja oppimisen tukena, eivät itseisarvoina. Teknologia muun muassa vapauttaa opettajan aikaa kohtaamiseen, tukee oppimista ja hyvinvointia sekä auttaa ymmärtämään maailmaa ja itseä. Samalla koulu opettaa kriittistä ja eettistä suhtautumista teknologiaan sekä kykyä säädellä omaa suhdetta digitaalisuuteen. Oppilas voi omassa lähikoulussaan saada opetusta myös etäyhteyksien välityksellä.  

Opimme rakentamaan ekologisesti kestävää yhteiskuntaa

Ekologinen kestävyys on visiossa koko koulun toimintakulttuuria läpileikkaava periaate. Koulu opettaa elämään maapallon rajojen puitteissa ja ymmärtämään ihmisen osana ekosysteemiä. Oppilas ei opi vain tietoa ympäristöstä, vaan kykyä kuvitella ja rakentaa parempia tulevaisuuksia yhdessä muiden kanssa. 

Visio toteaa, että ”Peruskoulu rakentaa sivistystä, jolla luodaan ekologisesti kestävää yhteiskuntaa. Perustana on ekologinen, kulttuurinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys, joka näkyy opittavassa sisällössä sekä kokonaisvaltaisesti koulun arjen toiminnassa.” 

Perusopetuksen visio 2045 osoittaa suunnan ja korostaa, että vahva peruskoulu on paras vastaus tulevaisuuden epävarmuuteen. Kun perustaidot, yleissivistys, hyvinvointi ja yhteisöllisyys ovat kunnossa, voidaan rakentaa kestävää, toiveikasta ja inhimillistä tulevaisuutta. Koulu, sen henkilöstö ja oppilaat eivät vain reagoi muutoksiin, vaan ovat mukana luomassa sitä tulevaisuutta, jonka haluamme nähdä.