Pohdintoja: Mitä voimme oppia eurooppalaisista ammatillisen koulutuksen käytännöistä ja osaamista koskevista toimintamalleista?

Jyväskylän ja Leicesterin yliopisto järjestivät 18. kesäkuuta 2025 ajankohtaisen työpajan otsikolla"Mitä voimme oppia eurooppalaisista ammatillisen koulutuksen käytännöistä ja osaamista koskevista toimintamalleista?". Tilaisuus oli osa Euroopan unionin osarahoittamaa Skills2Capabilities-tutkimushanketta.

Ammatillinen koulutus murroksessa: yhteisiä teemoja eri puolilta Eurooppaa

Työpajassa esiteltiin tapaustutkimuksia Itävallasta, Bulgariasta, Virosta, Suomesta, Saksasta, Norjasta ja Iso-Britanniasta. Vaikka maiden lähtökohdat ja ratkaisut eroavat toisistaan, esiin piirtyi kuva ammatillisen koulutuksen kehittämisestä, joka on moninaista, mutta monilta osin yhtenevää:

• Virossa oppivelvollisuus laajennetaan 18 ikävuoteen, maassa kehitetään joustavia opintopolkuja, digitaalisia palveluja sekä uraohjausta.
• Bulgariassa panostetaan oppisopimusmalliin, jossa ammatilliset oppilaitokset tekevät tiivistä yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa tarjoten opiskelijoille työelämälähtöistä kokemusta.
• Itävallan "Vienna Weeks" -ohjelma tuo koulutuksen ja ohjauksen suoraan paikallisyhteisöihin madaltaen osallistumisen esteitä.
• Saksassa vahvistetaan paikallisia nuorisotyöllisyyttä tukevia palveluita sekä hyödynnetään vertaisohjausta ja nuoria ”ammatillisen koulutuksen lähettiläitä” uraohjaustietoisuuden lisäämiseksi.
• Suomessa Ohjaamot tarjoavat nuorille yhden luukun periaatteella toimivia matalan kynnyksen palveluja työhön, koulutukseen ja arkeen liittyvissä asioissa.
• Norja ja Iso-Britannia pilotoivat moniammatillisia yhteistyömalleja sekä modulaarista, juuri oikeaan aikaan tapahtuvaa koulutusta, kuten Skills Bootcamp -koulutuksia (UK), jotka vastaavat nopeasti muuttuvan työelämän tarpeisiin.

Vaikka maiden tilanteet ja ratkaisut eroavat, työpajassa nousi esiin useita yhteisiä teemoja: työnantajien sitoutuminen, monialainen yhteistyö ja henkilökohtainen, helposti saatavilla oleva, uraohjaus ovat tärkeitä.
 

Rakenteiden ja strategioiden lisäksi

Professori Terence Hogarthin toi kommenttipuheenvuorossaan keskusteluun tärkeitä näkökulmia. Hän nosti esiin viisi keskeistä näkökohtaa, joita tulisi tarkastella jatkossakin:

Osaamisekosysteemit eivät ole pikaratkaisu
Työnantajien, koulutuksen tarjoajien ja viranomaisten yhteistyö voi olla muutosvoimainen – kuten Flanderin tekstiilialan elpyminen osoittaa – mutta se edellyttää pitkäjänteistä luottamusta, rahoitusta ja selkeitä rooleja. On tärkeä huomioida, että oppijan ääni puuttuu usein näistä verkostoista.

Epävarmuus on uusi normaali
Tekoälyn, ilmastonmuutoksen ja geopoliittisten jännitteiden muokatessa työelämää osaamistarpeiden ennakointi käy entistä haastavammaksi. Hogarthin mukaan järjestelmien tulisi painottaa entistä enemmän laaja-alaista osaamista ja sopeutumiskykyä kapeiden ja lyhyen aikavälin taitojen sijaan.

Täsmäkoulutus - nopeaa, mutta hajanaista
Lyhyet, kohdennetut koulutusmuodot, kuten bootcampit ja mikrotutkinnot, yleistyvät. Mutta onko jatkuva osaamisen päivittäminen kestävää yksilöille? Minkälainen vaikutus sillä on ihmisten ammatti-identiteettiin ja pitkäjänteiseen kehittymiseen?

Jatkuva ammatillinen koulutus – järjestelmän heikoin lenkki?
Ammatillinen peruskoulutus (IVET) on monissa maissa hyvin organisoitua, mutta jatkokoulutus (CVET) on usein hajanaista ja aliresursoitua – samalla, kun elinikäinen oppiminen on tärkeämpää kuin koskaan. 

Työsuhteiden muutos vaikuttaa osaamisen kehittämiseen
Työmarkkinoiden joustavuuden lisääntyessä ja työsuhteiden muuttuessa epävarmemmiksi työnantajat investoivat vähemmän työntekijöidensä koulutukseen. Tämä siirtää vastuun osaamisen kehittämisestä julkiselle sektorille – herättäen vaikeita kysymyksiä siitä, kenen pitäisi maksaa tulevaisuuden osaamisen kehittämisestä. 

Päältelmä: Pelkkien reformien sijaan tarvitaan kokonaisvaltaista ajattelua

Työpaja teki selväksi, että ammatilliset koulutusjärjestelmät eri puolilla Eurooppaa ovat jatkuvassa muutoksessa ja kehittävät aktiivisesti uusia toimintatapoja. Samalla on kuitenkin tunnustettava, että järjestelmien on mukauduttava syvempiin yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin muutoksiin. Kattavien uraohjauspalveluiden toteuttaminen, yhteistyötä painottavien ekosysteemien luominen sekä esteettömän ja osallistavan koulutuksen varmistaminen ovat avainasemassa..

Ilman aitoa paneutumista yhteiskunnalliseen epävarmuuteen, rahoitukseen ja oppijoiden arjen todellisuuteen vaarana on, että uudistukset jäävät pinnallisiksi. Todellinen haaste ei ole vain kouluttaa tämän päivän työtehtäviin, vaan antaa ihmisille itsevarmuutta ja valmiuksia kohdata huomisen tuntemattomat haasteet.

Tutustu hankkeen tuloksiin ja tapaustutkimuksiin osoitteessa: skills2capabilities.eu.

Vocational Education and Training systems in practice:
Country Case Studies (PDF, englanniksi)

Tulossa syksyllä: Vertaileva raportti käytännöistä ja politiikkasuosituksista.