Wikipedialla vaikuttavuutta, vastuuta ja luotettavaa tietoa – seuraava askel yliopiston OA-työlle?
Wikipedia – maailman käytetyin avoin tietosanakirja
Wikipedia on maailmanlaajuinen avoimen lähdekoodin tietosanakirja. Se kuuluu jatkuvasti maailman 10 katsotuimman verkkosivuston joukkoon (Top Websites Ranking 12/2025). Wikipediasta on yli 300 kieliversiota ja Wikipedioista laajin, englanninkielinen Wikipedia, sisältää noin 7 miljoonaa artikkelia (Wikipedia: Statistics 27.1.2026)
Wikipedia on lähde, josta tiedonhaku usein aloitetaan. Se on helposti lähestyttävä ja hakukoneissa hyvin näkyvä kanava.
Viimeistään koronapandemia korosti avoimen tutkitun tiedon merkitystä. Terveystutkimuksen saavutettavuus korostui ja tieteellisen tutkimuksen merkitys kasvoi. Brittiläisen National Institute of Health and Care Research (NIHR) -tutkimuslaitoksen Wikipedia-tiedottaja Adam Harangozó kysyikin ”Missä meidän tulisi jakaa terveystietoa, ellei siellä, mistä ihmiset sitä hakevat?” (Harangozó 2022; ks. myös Maishman 2022).
Harangozó on NIHR-tutkimuslaitoksen ensimmäinen Wikipedia-tiedottaja (Wikipedian in Residence) eli palkattu nimenomaan edistämään tutkimusten näkyvyyttä ja torjumaan verkossa levinnyttä väärää tietoa.
Wikipedian mainetta on kyseenalaistettu, mutta laatu on tutkitusti mainettaan parempi (ks. Reliability of Wikipedia; Areia et al 2025).
Wikipedian aktiivinen päivittäjäyhteisö pyrkii nopeasti reagoimaan puutteisiin ja ylläpitää sääntöjä laadun varmistamiseksi. Haasteita tietenkin on, tarkistamista on valtavasti, mutta lähtökohtainen ajatus, avoimuus ja toiminnan läpinäkyvyys, pysyvät. Yksi keskeisin sääntö on, että sisältöjen tulee perustua luotettaviin lähteisiin ja että lähteiden on oltava tarkistettavissa.
Myös viitatuksi tulleiden tutkijoiden oma kokemus Wikipediasta on pääosin myönteinen.
Areia et al. (2025) keräsivät aineistoa tutkijoilta, joiden omiin julkaisuihin oli viitattu Wikipediassa, ja vastausten perusteella viittausten koettiin useimmiten olevan sekä relevantteja että oikeassa asiayhteydessä. Eroja toki oli, esimerkiksi tieteenalojen välillä sekä siinä, oliko kyseessä artikkeliviittaus vai kirjaviittaus, mutta kokonaisuutena tutkimus vahvisti käsitystä Wikipediasta luotettavana ja tieteellistä tutkimusta edistävänä kanavana.
Ja vaikka vinoumia on, esim. sisällölliset ja maantieteelliset katvealueet, vinoumat nimenomaisesti ovat asioita, joihin itse voimme vaikuttaa. Eli kuten Wikipedia-aktiivit sanovat: jos näet virheen, korjaa se.
Wikipedian käyttömahdollisuuksia
Wikipediaa voidaan käyttää monenlaiseen tarkoitukseen, mm:
- Tieteellisen tiedon näkyvyyden parantaminen
- Osana kurssisuoritusta (informaatiolukutaidon opetus)
- Tieteen demokratisoinnin edistäjänä
Wikipedian vaikutus tieteellisen artikkelin näkyvyyteen
Wikipedian vaikutusta tieteellisten artikkelien näkyvyyteen tutkineiden Thompson & Hanleyn (2018) mukaan artikkeliin viittaaminen Wikipediassa lisää merkittävästi alkuperäisen tutkimuksen näkyvyyttä.
Wikipediaan ei viitata, mutta Wikipedia toimii kuten katsausartikkeli eli tiivistää aiheen ja ohjaa alkuperäisiin artikkeleihin.
Erotuksella, että Wikipedian sivujen katselukerrat ovat valtavat verrattuna perinteisiin katsausartikkeleihin. (Harangozo, ks. Maishman 2022)
Selkeän positiivisen korrelaation löysivät myös Banasik-Jemielniak et al. (2021), jotka tunnistivat yhteyden Wikipedia-viittausten ja perinteisten viittausten välillä, sekä määrällisesti ja ajallisesti, ja ehdottavat, että Wikipedian viittausprosentti voisi perinteisen viittausindeksin ohella olla hyvä indikaattori työn vaikuttavuudesta (ks. myös Gutiérrez 2026).
Paitsi tehokasta, Wikipedian kautta näkyminen on myös kustannustehokasta. Thompson & Hanleyn (2018) mukaan noin 120 % kustannustehokkaampaa kuin näkyminen perinteisillä tavoin, esimerkiksi konferensseissa. Tutkimus saa näkyvyyttä ja artikkelien muokkaaminen on helppoa. Muokkaaminen tarjoaa myös mahdollisuuden luoda yhteyksiä ja verkostoja. (Goldstein 2017)
Thompson & Hanley (2018) toivovatkin, että heidän havaintonsa motivoivat tutkijoita tekemään uusia Wikipedia-artikkeleita ja täydentämään jo olemassa olevia. Julkisen politiikan ja apurahan ehtojen tulisi tähän myös kannustaa, tutkijat sanovat.
Monet yliopistot tähän myös kehottavat. Esim. Uppsala University kannustaa tutkijoitaan jakamaan tutkimustulokset Wikipedian kautta. Samoin esim. University of Edinburgh, jossa jo pitkään on ollut Wikipedia-toimintaa. (Uppsala University, 2026; McAndrew & Thomas, 2020). Erillisen Wikipedia-henkilön palkkaaminen muiden kouluttajien rinnalle on Lubbockin (2018) mukaan yliopistoille jopa kannattava sijoitus (ks. myös Pascoe 2025).
Wikipedia-artikkelit näkyvät hyvin myös hakukoneissa.
Esim. Googlessa Wikipedia-artikkelit näkyvät Safran (ks. Joorabchi & Mahdi 2018) tutkimuksen mukaan Googlen hakutulosten sivulla 60 prosentissa tietokyselyistä, ja 66 prosentissa tapauksista Wikipedia-artikkelit näkyvät tulossivun näkyvyyden kärjessä. Myös McMahon et al. (2017; ks. Joorabchi & Mahdi 2018) tutkimus osoittaa Wikipedian ja Googlen laajan ja molempia osapuolia hyödyttävän riippuvuuden.
Myös kustantajat haluavat Wikipediaan
Koska Wikipedia on niin suosittu, myös kustantajat haluavat, että heidän artikkelinsa näkyvät Wikipediassa. Jo yli 100 kustantajaa on antanut Wikipedia-toimittajille vapaan pääsyn miljooniin vertaisarvioituihin artikkeleihinsa mahdollistaakseen toimittajille paremmat mahdollisuudet lähdeviitteiden tarkistamiseen ja viittausten tekoon (Wikipedian Library 2026; ks. myös Sage Publishing 2022 & Helps 2022).
Ja jos artikkeli on avoin, näkyvyyttä on sitäkin enemmän. Jos artikkeli on OA, todennäköisyys sille, että siihen viitataan Wikipediassa, kasvaa 47 prosenttia. (Helps 2022)
Wikipedia osana tiedeviestinnän opetusta
Luotettavimmin Wikipediaa päivittävät tutkijat itse, mutta päivityksiä voidaan tehdä myös osana kurssisuoritusta. Tällöin kurssisuoritus tehdään joko 1) analysoimalla jo olemassa olevia Wikipedia-artikkeleita, 2) linkittämällä tietoja artikkeleihin, 3) kirjoittamalla kokonaan uusi Wikipedia-artikkeli kokonaan uudesta aiheesta tai uudella kielellä.
Samalla opitaan kykyä arvioida tietoa kriittisesti, kykyä ymmärtää tavat, joilla tietoa tuotetaan ja ymmärrystä oman toimijuuden merkityksestä.
Palautteen perusteella opiskelijat kokivat merkityksellisyyttä oivaltaessaan, että saattoivat itse vaikuttaa globaaliin tiedontuottamiseen.
Myös käsitys sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta avartui. Moni koki olevansa etuoikeutettu ymmärtäessään, että valtava määrä ihmisiä on estynyt pääsemästä kaikkeen siihen tietoon, mihin he itse yliopisto-opiskelijoina pääsevät.
Kaiken kaikkiaan Wikipedia-päivitysten avulla toteutetut kurssit lisäsivät opiskelijoiden informaatiolukutaitoa, vertaisarviointitaitoja ja auttoivat tunnistamaan oman ajattelun vinoumat. Lisäsivät myös laatua. Näin, koska avoin kurssisuoritus koettiin merkityksellisemmäksi kuin teksti, minkä näkee vain opettaja. (Wikipedia and Academic Libraries 2021; Soito 2017; Wikimedia in Education; Arslan & Turk 2024; Sélem-Mojica, 2025).
Toiminta koettiin lisäksi uraa edistäväksi ja se lisäsi halua tuottaa avointa tietoa myös jatkossa. Eli Wikipedian avulla voidaan kasvattaa entistä avoimempaa tutkijasukupolvea.
Wikipedian rooli tekoälyn aikakaudella? Entistä tärkeämpi
Entä tekoäly? Tarvitaanko Wikipediaa enää tekoälyn aikakaudella? (ks. esim. Reeves et al. 2024; Wagner & Jiang, 2025). Kyllä, kyllä tarvitaan.
Finney & Baletan (2025) mielestä Wikipedian rooli on nyt jopa entistä tärkeämpi. Näin, koska verkossa leviää väärää tietoa, mutta Wikipedia on kuratoitu kanava. Eli nimenomaan kuratointi tekee Wikipediasta arvokkaan. Asialle vihkiytyneet päivittäjät – nykyisin osin myös tekoälyn avustuksella - tekevät parhaansa, että sisältö on tarkistettua. Mutta parannettavaa tietenkin jää.
Onkin suurempi tarve kuin koskaan, että myös yliopistot ja tutkijat osallistuisivat Wikipedian täydentämiseen.
Finney & Baleta (2025) rohkaisevat tutkijoita viemään tutkimuksensa Wikipediaan. He korostavat, että Wikipediassa tutkittu tieto saa näkyvyyttä ja samalla rakentuu, yhdessä ja aktiivisesti, avoin ja luotettava vastavoima disinformaatiota vastaan.
Miten oma tutkimuksesi voisi Wikipediassa näkyä?
Ihmiset tarvitsevat pääsyn tutkimustuloksiin, jotta he voivat tehdä valistuneita päätöksiä. Tiedon tulee olla muodossa, jota ymmärtää, avoimesti ja mielellään useammalla kielellä. Tämä kuuluu demokratiaan. Tutkittu tieto tulisikin viedä ihmisten luo. Tähän Wikipedia voisi toimia kanavana. Se on helposti saavutettava, avoin, luotettava ja monikielinen kanava.
Voisiko tämä olla seuraava jatkumo myös JYU:n avoimen tieteen työhön?
Tiedettä todellakin kaikille.
Marja-Leena Harjuniemi
Tietoasiantuntija, Avoimen tiedon keskus
