Avoin julkaiseminen onnistuu helposti ilman julkaisumaksuja
Vuonna 2025 leijonanosa, yli 90 %, vertaisarvioitujen avointen julkaisujen maksuista katettiin transformatiivisten eli read & publish -sopimusten kautta. Tällaisessa sopimuksessa yliopisto maksaa tiedelehtikustantajalle lehtitilausmaksujen lisäksi tutkijoidensa oikeudesta julkaista avoimia artikkeleita kustantajan lehdissä ilman erillistä julkaisumaksua. Vuonna 2025 transformatiiviset sopimukset maksoivat yliopistolle kokonaisuudessaan 1,8 miljoonaa euroa, ja laskut maksettiin kirjaston aineistonhankintavaroista. Sopimusten ulkopuoliset julkaisumaksut, yhteensä 354 000 euroa, jäivät yksiköiden maksettaviksi.
Nämä ovat valtavia summia, joita meidän ei tarvitsisi maksaa. Kaupallisten kustantajien perimiin julkaisumaksuihin ja nykyiseen tieteellisen julkaisemisen kulttuuriin liittyy merkittäviä periaatteellisia ongelmia. Lehden mainetta käytetään oikopolkuna tutkimusartikkelin laadun arviointiin (ks. DORA-julistus), ja julkisin varoin rahoitettuja tutkimusjulkaisuja tarjotaan alalla arvostettuihin kaupallisten kustantajien lehtiin, joille maksetaan mukisematta sekä tilaus- että julkaisumaksuja. Toisin sanoen tutkijat suostuvat maksamaan siitä, että saavat tehdä omaa työtään ja pääsevät lukemaan artikkeleita, jotka ovat itse kirjoittaneet.
"Tieteellinen julkaiseminen on alkanut näyttäytyä täysin järjettömältä. Maailman paras bisnesidea, jossa saat tavaran ilmaiseksi, ja myyt sen sitten tavaran tekijälle takaisin kalliiseen hintaan, käy ja kukkuu. Tiedeyhteisöllä ei näytä olevan mitään halua eikä ratkaisuja löytää ulospääsyä siitä häkistä, minkä se itse on itselleen rakentanut." (Ylönen 2024.)
Meidän ei tarvitse suostua tähän, sillä kestävämpiäkin ratkaisuja on.
Timanttisin vaihtoehto: diamond open access
Avoimen tiedejulkaisemisen muotoa, jossa julkaisu on maksuton sekä lukijalle että kirjoittajalle, kutsutaan timantti-OA-malliksi (diamond open access). Timantti-OA-julkaisusarjojen rahoitus ei perustu tilaus- eikä julkaisumaksuihin, vaan niitä tuottavat tyypillisesti ei-kaupalliset toimijat, kuten yliopistot ja tieteelliset seurat.
Julkaisu- eli APC-maksuista elävät kaupalliset mallit palvelevat ennen kaikkea niitä tutkimusorganisaatioita, joilla on halua ja varaa maksaa 100–10 000 euroa (!) yksittäisen artikkelin julkaisemisesta sekä niitä tieteenaloja, joilla julkaisukieli on englanti ja kohdeyleisö kansainvälinen.
Valitessaan timanttisen julkaisukanavan tutkija tukee kestävää avoimuutta. Diamond open access -mallin tavoitteena ei ole voittojen kasvattaminen, vaan aito halu edistää tieteen avoimuutta. Timantti-OA-lehdet rikastavat tiedelehtien kielivalikoimaa sekä lisäävät tiedejulkaisemisen saavutettavuutta ja taloudellista tasa-arvoa.
Maksuttomia avoimia tiedelehtiä voi etsiä vaivattomasti esimerkiksi Open Journal Finder-, Cabells- ja Directory of Open Access Journals (DOAJ) -palveluista.
Valtaosa Jyväskylän yliopiston tutkijoiden timanttimallilla julkaistuista artikkeleista on fysiikan alalta. Viisi maksutonta julkaisusarjaa, joissa tutkijamme ovat viimeisten kymmenen vuoden aikana julkaisseet eniten, ovat
- Physics Letters B (205 kpl),
- Journal of High Energy Physics (136 kpl),
- European Physical Journal C (118 kpl),
- EPJ Web of Conferences (76 kpl) ja
- Journal of Physics: Conference Series (73 kpl).
Kolmen ensimmäisen lehden julkaisemisen kustannukset kattaa CERNin alaisuudessa toimiva SCOAP³‑konsortio. Avoimen tiedon keskus on mukana rahoittamassa SCOAP³-hanketta.
Kymmenen suosituimman timanttilehden kärjessä korostuvat luonnontieteiden ja tekniikan alan lehdet. Niiden joukosta erottuu kuitenkin kotimainen Ennen ja nyt: Historian tietosanomat, jossa Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat julkaisseet 13 artikkelia kuluneen kymmenen vuoden aikana. Avoimen tiedon keskus tukee myös humanististen alojen timanttista avointa julkaisemista maksamalla voittoa tavoittelemattomalle Open Library of Humanities ‑kustantajalle jäsenmaksuja. Lisäksi timanttimallia tuetaan tieteellisessä kirjajulkaisemisessa: Open Book Publishers (OBP) julkaisee vertaisarvioituja avoimia kirjoja ilman julkaisumaksuja, ja Avoimen tiedon keskus on OBP:n kannattajajäsen. Yliopiston omassa vertaisarvioidussa JYU Studies -sarjassa julkaistaan avoimia kokoomateoksia ja monografioita ilman kirjoittajilta perittäviä maksuja.
Mutkat suoriksi rinnakkaistallentaen
Kaikkein yksinkertaisin ja kirjoittajalle eniten vapauksia antava avoimen julkaisemisen tapa on rinnakkaistallentaminen. Jyväskylän yliopistossa se on erityisen mutkatonta: julkaise missä haluat ja toimita vertaisarvioitu käsikirjoitus Avoimen tiedon keskukseen. Lehdessä tai kirjassa maksumuurin takana julkaistu artikkeli avataan välittömästi CC-lisenssillä yliopiston omassa julkaisuarkistossa. Samalla säilytät tekijänoikeuden omaan julkaisuusi ja varmistat sen pitkäaikaisen säilymisen maailman myrskyjen keskellä.
Jyväskylän yliopiston tutkijoilla on rinnakkaistallennusoikeus omiin vertaisarvioituihin artikkelikäsikirjoituksiinsa. Esilisensointimallin (Rights Retention Strategy, RRS) ansiosta artikkeli tulee JYX-julkaisuarkistoon avoimesti saataville heti ilmestyttyään. Malli koskee kaikkia 1.3.2026 tai sen jälkeen arvioitavaksi lähetettyjä tieteellisten artikkelien käsikirjoituksia.
Esilisensointimalli antaa tutkijoille paljon liikkumavaraa julkaisukanavan valinnassa, sillä sen turvin julkaisun välitön avoin saatavuus – jota useat tutkimusrahoittajat edellyttävät – voidaan toteuttaa myös tilanteissa, joissa julkaisumaksun maksaminen ns. hybridilehdelle ei ole vaihtoehto tai kustantajan ehdot rajoittavat kirjoittajan oikeutta rinnakkaistallentamiseen. Lue lisää: Jyväskylän yliopiston esilisensointimalli (RRS).
Muista säilyttää artikkelin hyväksytty käsikirjoitusversio (accepted manuscript, AM) ja lähettää se rinnakkaistallennusta varten osoitteeseen jyx@jyu.fi, jos julkaisu ei ole avoin kustantajan alustalla.
Miksi maksamme, vaikka ei ole pakko?
Molemmat edellä kuvatut julkaisumaksuttomat vaihtoehdot täyttävät tutkimusrahoittajien avoimen tieteen vaatimukset, tukevat nykyistä kestävämpää tiedejulkaisemisen mallia ja säästävät pitkän pennin. Tämän valossa herääkin kysymys, miksi kirjoittajat silti valitsevat maksullisen vaihtoehdon. Syitä on varmasti monia – tarkastellaan lopuksi yleisimpiä perusteluja.
➤ Helppoudestaan ja maksuttomuudestaan huolimatta avoimuus rinnakkaistallentamisen kautta ei houkuttele, sillä artikkeli ei näy avoimena kustantajan sivuilla, vaikka on avoimesti saatavana julkaisuarkistossa.
Näkyvyys kustantajan omalla alustalla koetaan usein tärkeäksi, ja tämä lienee yleisin syy suosia artikkelin avaamista julkaisumaksun maksamalla.
Julkaisun näkyvyys ja saatavuus eivät kuitenkaan riipu yksin siitä, onko julkaisu avoimena kustantajan sivuilla. Laajemman näkyvyyden ja löydettävyyden kannalta rinnakkaistallentaminen on lyömätön vaihtoehto: julkaisuarkistoon tallennetut artikkelit löytyvät erinomaisesti hakukoneilla ja ohjaavat lukijan pysyvästi saatavilla olevaan versioon.
➤ Oman alan julkaisukulttuuri ohjaa valintoja, eikä maksuttomia vaihtoehtoja tunneta.
On inhimillistä kulkea tuttuja ja vakiintuneita julkaisemisen polkuja. Tiedejulkaisemisen kenttä on monimuotoinen ja muutoksessa, sillä julkaisumaksuihin perustuvan julkaisemisen vaihtoehdoksi etsitään jatkuvasti uusia rahoitusmalleja.
Tutkijan on silti hyvä pysähtyä tarkastelemaan vaihtoehtojaan. Ennen käsikirjoituksen lähettämistä kirjoittajan on tärkeää selvittää, onko julkaiseminen maksullista, ja jos on, kuka kustannuksista vastaa.
Open Journal Finderin avulla on helppo etsiä kokonaan maksuttomia lehtiä. Avoimen tiedon keskuksen asiantuntijat neuvovat kaikissa julkaisukanavan valintaan ja maksuihin liittyvissä kysymyksissä: Julkaisemisen palvelut, Avoimen tiedon keskus
➤ Omalla alalla ei ole maksuttomia, Julkaisufoorumissa korkealle arvioituja timantti-OA-lehtiä tai -kirjakustantajia.
Lehden tai kustantajan maine, arvostus ja laatu voivat vaikuttaa julkaisukanavan valintaan. Vaikka timanttimallilla toimivia vaihtoehtoja olisi, ne eivät välttämättä ole laajalti tunnettuja tai niitä ei ole arvioitu Jufossa korkealle.
Tällaisessa tapauksessa voi julkaista ei‑avoimessa lehdessä tai kokoomateoksessa ilman julkaisumaksua ja toteuttaa avoimuuden maksuttomasti rinnakkaistallentamalla.
➤ Hybridilehden APC-maksun maksaminen koetaan helpoksi ratkaisuksi, ja kustantaja ehdottaa sitä.
Tarjoukseen ei ole pakko tarttua. Rinnakkaistallentaminen on vähintään yhtä helppoa ja aina ilmaista.
➤ Transformatiivisten sopimusten vuoksi avoimen julkaisemisen kustannukset ovat kirjoittajille näkymättömiä.
Jyväskylän yliopistossa valtaosa avointen artikkelien maksuista katetaan transformatiivisten sopimustemme kautta. Tämän vuoksi maksullisen avoimen julkaisemisen kokonaiskustannuksia voi olla vaikea hahmottaa.
Julkaisemisen maksullisuuteen havahdutaan usein vasta tilanteissa, kun sopimus ei enää katakaan julkaisumaksua. Näin voi käydä esimerkiksi silloin, kun sopimuskausi päättyy kesken julkaisuprosessin, kustantaja muuttaa sopimuksen lehtilistaa tai maksuttomien artikkelien kiintiö täyttyy. Yksittäiset kirjoittajat tekevät valintoja saatavilla olevien vaihtoehtojen puitteissa, mutta nykyiset julkaisemisen rakenteet voivat hämärtää avoimen julkaisemisen kokonaiskustannuksia tutkijan arjessa.
➤ Rinnakkaistallennettu artikkeli ei näytä yhtä viimeistellyltä kuin julkaistu PDF.
On totta, että rinnakkaistallennettu käsikirjoitus on ulkoasultaan usein vaatimattomampi kuin kustantajan taittama lopullinen versio, ja maksullinen avoimuus kustantajan alustalla koetaan mielekkäämmäksi.
Tutkimuksen vaikuttavuuden ja julkaisun saatavuuden näkökulmasta ratkaisevaa ei kuitenkaan ole julkaisun ulkoasu, vaan sisältö, helppo löydettävyys ja maksuttomuus. Rinnakkaistallentaminen varmistaa, että tutkimustulokset ovat aidosti avoimia, helposti löydettävissä ja pitkäaikaisesti saatavilla ilman kustannuksia. Vastuullisen tutkijanarvioinnin mukaisesti tutkimuksen arvo on sisällössä, ei julkaisun ulkomuodossa, kustantajan arvovallassa tai julkaisualustassa.
