Avoin oppiminen tukee oppijaa, opettajaa ja tutkijaa

Tämä blogikirjoitus on osa avoimen oppimisen kansainvälistä teemaviikkoa 2026. #OEWeek 

Avoin oppiminen laajentaa oppimista ja osallisuutta tutkimuksesta suurelle yleisölle (Avoimen oppimisen koordinaatio, Tieteellisten seurain valtuuskunta 2022, 8). Samalla se sisältää monia näkökulmia, joilla voi tukea oppimista ja opetustyötään yliopistossa.

Avoimet oppimateriaalit ovat jo monelle tuttuja, sillä niitä löytää helposti mm. yliopiston kirjaston JYKDOK-tietokannasta. Ne tuovat opettajien ja tutkijoiden työtä esiin, ja muut voivat hyödyntää niitä usein julkaisumaisesti eli viittauskäytännöllä. 

Nämä oppimateriaalit voivat olla melkein minkä tahansa muotoisia, esim. diapaketteja, videoita, audiota, tuntisuunnitelmia, kokeita, kuvia, sivustoja, roolipelejä, harjoituksia, wikisivuja, arviointeja, projekteja, testejä, esityksiä, sanastoja, koodia, opintojaksoja, verkkokursseja, mallinnuksia, oppikirjoja, tieteellisiä kokeita, demonstraatioita, sovelluksia, oppaita, aktiviteetteja, pelejä, tutkimusaineistoja tai oppimistehtäviä. Avoimet oppimateriaalit muuntuvat, muokkautuvat ja ovat monikäyttöisiä sekä saavutettavia. Ne sopivatkin mahdollisimman monelle oppijalle. 

Oppimateriaalien lisäksi avoimeen oppimiseen kuuluvat avoimet oppimis- ja opetuskäytännöt. Niillä on tarkoitus tehdä opetuksesta jaettavaa, läpinäkyvää ja jatkojalostettavaa, esimerkiksi hyödyntämällä MOOCeja (Massive Open Online Course) tai vertaisoppimista (Avoimen oppimisen koordinaatio, Tieteellisten seurain valtuuskunta 2022, 9).

Miksi avointa oppimista?

Avoimuutta monella tasolla

Moni on kokeillut avoimuutta, vaikkei ole välttämättä nimennyt toimintaansa niin: on saanut työkaverilta mentorointiapua suunnitellessaan omaa opetustaan, hyödyntänyt opetuksessa oppijoiden vertaispalautteen antamista, yhteisluentatehtäviä tai avoimia oppimateriaaleja kuten kurssikirjoja. Monia avoimuuden teemoja voikin kokeilla matalalla kynnyksellä. 

Usein on helpointa aloittaa avoin oppiminen hyödyntämällä avoimia materiaaleja omassa opetuksessa. 

Niitä kokeillessa tulee toteuttaneeksi avoimia oppimis- ja opetuskäytänteitä, sillä materiaalien käyttö on itsessään jo avoin käytäntö ja samalla oppijat tulevat tietoiseksi avoimuudesta – avoimuudesta kertominenkin on myös tällainen käytäntö. Avoimia oppimateriaaleja voi totta kai käyttää myös opetuksen suunnittelun tai esim. oman osaamisen kehittämisen tukena.

Seuraavana askeleena voi kokeilla oman oppimateriaalinsa avaamista. 

Senkin voi tehdä itselleen sopivalla tavalla: voi avata joko yksittäisen kuvan tai jopa kokonaisen verkkokurssin materiaalin. Kokonaisen kurssimateriaalin avaaminen siis tarkoittaa, että kuka tahansa pääsee tutustumaan materiaaliin. Opintojakson suorittamista se ei automaattisesti avaa, eli opettajan ei tarvitse huolehtia, miten suureksi opintojakson osallistujamäärä ja työmäärä kasvaisivat.

Avaamalla omaa materiaaliaan voi tuoda esiin osaamistaan ja viestiä omasta työstään suurelle yleisölle. 

Samalla toiset opettajat tai yliopistokin voivat hyötyä avoimuudesta: materiaalia voi käyttää sen lisenssin mukaisesti, jolloin erillistä sopimista ei tarvita ja tekijänoikeudet säilyvät tekijällä. Jos oppimateriaalin tekijöitä on useita, kannattaa sopia etukäteen mm. millä lisenssillä materiaali avataan, missä se avataan, kuka sitä mahdollisesti päivittää ja miten tekijänoikeudet jakautuvat. Avoimuus, lisenssi ja siten myös tekijänoikeuskysymykset ovatkin avoimessa oppimisessa aina tekijän oma valinta. Useimmiten oppimateriaaleissa käytetään CC BY -alkuisia lisenssejä, jolloin oppimateriaalin tekijään tulee viitata. Avoimet oppimateriaalit toimivatkin siinä suhteessa hyvin julkaisumaisesti.

Avoimeen oppimiseen liittyy paljon asioita, joita organisaatiot voivat tehdä, eli opettajat ja tutkijat eivät ole yksin avaamassa materiaalejaan tai hyödyntämässä avoimia oppimis- ja opetuskäytänteitä. Avoimuuteen liittyykin mm. oppijoiden osallisuus, osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen keinot sekä ahotointi, mitä tehdään jo yliopistoissa. Avoin oppiminen tarvitsee myös tukea, ja sitä Jyväskylän yliopistossa on saatavilla mm. ohjeistuksin ja koulutuksin. Jyväskylän yliopisto myös suosittelee avointa oppimista linjauksessaan.

Apua voit kysyä Avoimen tiedon keskuksesta

Monet kysymykset ovat kuitenkin vielä avoimia: Miten opettaja meritoituu eli miten avoimuus huomioidaan esim. rekrytoinneissa tai YPJ-keskusteluissa? Millaisia kannustimia organisaatioilla voisi olla avoimuuteen? Miten organisaatiot voisivat mahdollistaa avointa oppimista? Näihin kysymyksiin liittyy paljon eri näkökulmia mm. aikaresurssoinnista, taloudellisista tai muista kannustimista ja toimintakulttuureista.

Muistilistat oppimateriaalin hyödyntäjälle ja avaajalle

Avoimen oppimateriaalin hyödyntäjän tiivis muistilista:

• Etsitään avoin oppimateriaali
• Avoin lisenssi, sitaattioikeus tai luvan kysyminen mahdollistavat käyttöä
• Tarkistetaan tekijänoikeusluvat
  • Kopiointiluvan alaisia materiaaleja ei voi sisällyttää avoimiin oppimateriaaleihin
  • Opetuspoikkeuksella tai esitysluvalla koulussa hyödynnettyä musiikkia tai elokuvaa ei voi avata
• Huomioidaan tietosuoja
• Huomioidaan tekijyys
  • Lisätietoa tekijänoikeudesta opetuksessa.

Oppimateriaalin avaajan tiivis muistilista:

• Avaajalla on oikeus avata
  • Materiaali: omaa, avattu lisenssillä tai hankittu lupa
    • Viittaukset kuntoon
    • Ei kopiointiluvan alaista materiaalia
  • Jos useampi tekijä, sovitaan avaamisesta yms.
  • Muistetaan tietosuoja
• Varmistetaan saavutettavuus
• Valitaan lisenssi ja merkitään se oppimateriaaliin
  • Lisenssin nimi + kuvake + lisenssin linkki oppimateriaaliin
    • Esim. Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä
• Avataan oppimateriaali joko sille erityisen sopivassa ympäristössä tai kansallisessa Avointen oppimateriaalien kirjastossa (aoe). Oppimateriaalin tiedot kannattaa joka tapauksessa merkitä aoe:hen, erityisesti
  • Metatiedot, mm. tekijät, asiasanat ja kuvaus
  • Linkki tai tiedosto
  • Lisätietoa aoe:n käytöstä
• Merkitään avoin oppimateriaali myös tutkija-aktiviteettina Jyväskylän yliopiston Converis-tutkimustietojärjestelmään, jolloin se näkyy omassa profiilissa.
   

Lisätietoa oppimateriaalin avaamisesta ja hyödyntämisestä

Lähteet

Avoimen tieteen koordinaatio, Tieteellisten seurain valtuuskunta (2022). Oppimisen ja oppimateriaalien avoimuus. Korkeakoulu- ja tutkimusyhteisön kansallinen linjaus ja toimenpideohjelma 2021–2025. Osalinjaukset 1 (Oppimateriaalien avoin saatavuus) ja 2 (Avoimet oppimis- ja opetuskäytännöt). Vastuullisen tieteen julkaisusarja 16:2022. Helsinki: Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta ja Tieteellisten seurain valtuuskunta. DOI: https://doi.org/10.23847/tsv.419 (Linkki tarkastettu 16.6.2025.)