Hormonit, kardiometabolinen terveys ja elämänlaatu (HoCa)

HoCa-tutkimuksen päätavoitteena on ymmärtää, miten munasarjojen toiminnan päättyminen vaikuttaa terveyteen ja hyvinvointiin. Tutkimuksessa selvitetään, millaisia vaikutuksia munasarjojen poistolla (ooforektomialla), joka johtaa välittömään menopaussiin, on elämänlaatuun, sydän- ja aineenvaihduntaterveyteen, keskushermoston toimintaan sekä rasvakudoksen toimintaan.

Sisällysluettelo

Hankkeen kesto
-
Tutkimuksen painoala
Liikunta, terveys ja hyvinvointi
Tutkimusalue
JYU.Well
Fyysinen aktiivisuus eliniän aikana
Fyysinen aktiivisuus, hyvinvointi ja käyttäytymisen muutos elämänkulussa
Liikunnan ja terveyden molekyylibiologiset mekanismit
Hermolihasjärjestelmän toiminta ja harjoittaminen
Aktiivisena vanheneminen
Yhteistyö
Eija Laakkosen tutkimusryhmä, MENSA-tutkimus, CURE3D-laboratorio (Department of Cardiac Surgery, University Hospital Düsseldorf, Germany), Keski-Suomen, Pohjois-Savon, Pirkanmaan, Varsinais-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueet sekä HUS-yhtymä
Tiedekunta
Liikuntatieteellinen tiedekunta
Rahoitus
Suomen Akatemia
(applied), the Novo Nordisk Foundation (term: 1.1.2025-31.12.2027)

Hankekuvaus

HoCa-tutkimuksen päätavoitteena on ymmärtää, miten munasarjojen toiminnan päättyminen vaikuttaa terveyteen ja hyvinvointiin. Tutkimuksessa selvitetään, millaisia vaikutuksia välittömään menopaussiin johtavalla ooforektomialla eli munasarjojen poistolla on elämänlaatuun, sydän- ja aineenvaihduntaterveyteen, keskushermoston toimintaan sekä rasvakudoksen biologiaan.

HoCa on monitieteinen hanke: Siinä tutkitaan menopaussin fysiologisia seurauksia sekä niitä ohjaavia molekulaarisia säätelyreittejä. Lisäksi tehdään haastatteluja, joiden tavoitteena on ymmärtää naisten omia näkemyksiä, tulkintoja ja kokemuksia munasarjojen poistosta aiheutuvasta menopaussista. HoCa-hankkeessa otetaan myös rasvakudosnäytteitä, joista laboratoriossa kasvatetaan 3D-malleja. Niiden avulla pystymme selvittämään, miten estrogeeni vaikuttaa rasvakudoksen toimintaan. Koska HoCa-hanke yhdistää molekyylibiologista ja fysiologista mittausdataa tutkimuksessa kerättävään kliiniseen ja kokemusperäiseen tietoon, se tarjoaa monipuolisuudessaan ainutlaatuisen lähestymistavan hormonaalisen säätelyn, immuunitoiminnan ja aineenvaihdunnan tutkimiseen.

HoCa yhdistää kolme tutkimusosiota:

  • Kliininen tutkimus naisilla, joille tehdään munasarjojen poistoleikkaus (kirurginen menopaussi).
  • Haastattelututkimus, johon osallistuu osa kliinisen tutkimuksen koehenkilöistä.
  • Laboratoriotutkimus, jossa muun muassa käytetään ihmisperäisistä rasvanäytteistä kasvatettavia 3D-rasvakudosmalleja (adipoideja).

Kliinisessä tutkimuksessa seuraamme osallistujia ennen leikkausta ja sen jälkeen. Koska estrogeenin häviämisen ja siitä aiheutuvan vaihdevuosien alkamisen tarkka ajankohta on tiedossa, voidaan vaikutuksia tutkia kontrolloidulla tavalla. Mittaamme kehonkoostumusta, fyysistä suorituskykyä, keskushermoston toimintaa, aineenvaihduntaa sekä elämänlaatua. Lisäksi keräämme verinäytteitä, joista analysoidaan biomarkkereita, kuten ei-koodaavia RNA-molekyylejä sekä sydänterveyteen liittyviä aineenvaihduntatuotteita.

Leikkauksen yhteydessä otetuista rasvanäytteistä kehitämme rasvakudosmalleja (adipoideja). Niitä kasvatetaan sekä ihonalaisesta että vatsaontelon sisällä olevasta viskeraalisesta rasvakudoksesta. Kolmiulotteiset adipoidit sisältävät rasvasoluja, immuunisoluja ja tukisolukkoa samassa suhteessa kuin alkuperäinen rasvakudos. Siksi ne soveltuvat erinomaisesti tutkimuksiin, joissa selvitämme, miten kehon eri kohdissa sijaitseva kudos reagoi hormonaalisiin muutoksiin.

Laboratoriokokeissa adipoideja altistetaan joko pre- ja postmenopausaalisten naisten veriseerumille, puhtaalle estradiolille (E2) tai liikunnan vaikutuksia jäljitteleville yhdisteille. Kokeiden avulla saadaan selville, muuttavatko altistetekijät adipoidien tai rasvasolujen rakennetta, rasva-aineenvaihduntaa, tulehdustilaa ja immuunisolujen jakaumaa ja riippuvatko muutokset adipoidien alkuperästä.

Yhdistämällä kliinistä dataa ja adipoidikokeita HoCa tuottaa yksityiskohtaisen kuvan siitä, miten menopaussi vaikuttaa naisten rasvakudokseen ja aineenvaihduntaan sekä auttaa selvittämään, voidaanko hormonaalisilla tai farmakologisilla hoidoilla vähentää menopaussin jälkeisiä terveysriskejä.

Tutkimukseen osallistuvia naisia haastatellaan ennen leikkausta ja sen jälkeen. Tämä auttaa meitä ymmärtämään heidän ajattelu- ja kokemusprosessiaan sekä ennen leikkauspäätöstä että sen jälkeen. On tärkeää ymmärtää kirurgisesti tuotetun menopaussin läpikäyvien naisten näkökulmasta, millainen koko prosessi on, millaisia kokemuksia ja merkityksiä naiset liittävät leikkaukseen ja miten he kuvaavat leikkaukseen mahdollisesti liittyviä terveyden ja hyvinvoinnin muutoksia sekä prosessin aikana saamaansa tukea tai sen tarvetta. Näiden asioiden selvittäminen on yksilöllisemmän hoitopolun kehittämisen ensiedellytys.

Tutkimuksen nykytila ja ajankohtaiset uutiset

Tutkimusasetelma, menetelmät ja aineisto

HoCa-tutkimus toteutetaan toistomittausasetelmana noin 120 naiselle, joille tehdään munasarjojen poistoleikkaus osana heidän tavanomaista hoitoaan. HoCa-tutkimukseen voi osallistua, mikäli leikkauksen syy ei ole munasarjasyöpä ja nainen on muuten suhteellisen terve. Jos leikkaus tehdään terveelle naiselle, on sen syynä usein perinnöllinen alttius munasarjasyövälle, kuten Lynch-oireyhtymä tai BRCA1- ja BRCA2-geenimuunnokset.

Tiedonkeruuvaiheet:
• ennen leikkausta (lähtötilanne)
• 1–2 kuukautta leikkauksen jälkeen
• 12 kuukautta leikkauksen jälkeen

Osallistuminen HoCa-tutkimukseen sisältää vähintään kaksi käyntiä Jyväskylän yliopiston laboratorioissa kussakin kolmesta tiedonkeruuvaiheessa. Lisäksi osallistujalle tehdään sokerirasitustesti oman hyvinvointialueen osoittamassa toimipisteessä. On kuitenkin myös mahdollista osallistua pelkästään täyttämällä kyselyt ilman laboratoriokäyntejä.

Mitä mittaamme:

  1. Kehonkoostumus: DXA-kuvaus, bioimpedanssi
  2. Verisuoni- ja aineenvaihduntaterveys:
    • Verenpaine, verisuoniston joustavuusmittaus, rasva-arvot, glukoosinsieto (sokerirasitustesti)
    • Energiankulutus (levossa ja kuormituksen aikana)
  3. Fyysinen suorituskyky ja fyysinen aktiivisuus
  4. Keskushermoston toiminta (osajoukolle)
  5. Kyselyt:
    • Vaihdevuosioireet
    • Uni ja elämänlaatu
    • Lääketieteellinen ja gynekologinen tausta
    • Elämäntavat ja sosioekonomiset muuttujat
  6. Verinäytteet:
    • Hormonit, metabolomiikka, tulehdusmarkkerit ja muut verenkierron merkkimolekyylit
  7. Haastattelut: leikkauksen syyt ja perustelut, leikkauskokemus sekä koko prosessiin ja sen seurauksiin liittyvät ajatukset ja kokemukset (osajoukolle)

Solu- ja molekyylibiologinen laboratorio-osuus (Adipoidit)

Kudosnäytteiden alkuperä: parina samoilta henkilöiltä otetut näytteet ihonalaisrasvakudoksesta ja vatsaontelon sisäisestä rasvakudoksesta. Näytteistä tuotetaan Adipoideja eli kolmiulotteisia organoideja laboratoriotutkimuksia varten.
Ärsykkeet/stimulaatio: esimerkiksi pre- ja postmenopausaalinen seerumi sekä sukupuolihormonit menopaussin vaikutusten arvioimiseksi
Määritykset/analyysit:
• Toiminnallinen profilointi: lipidien sisäänotto, insuliiniherkkyys ja sytokiinivaste
• Eritystoiminnan profilointi: Olink, Quansys ja ncRNA-sekvensointi
• Fenotyypitys: virtaussytometria ja yksisolutason RNA-sekvensointi

Tutkimukseen osallistumisen sisäänottokriteerit

  1. Vähintään yksi toimiva munasarja ja on menossa munasarjojen poistoleikkaukseen (ooforektomia) osana omaa hoitosuunnitelmaansa. Jos kummatkin munasarjat ovat toimivia, molemmat poistetaan. (Leikkauksesta seuraa menopaussi. Muiden elinten, kuten munanjohtimien tai kohdun poisto ei ole este osallistumiselle.)
  2. Henkilöllä ei ole munasarjasyöpää eikä parhaillaan käynnissä olevia muita syöpähoitoja.
  3. Ikä 35-50 vuotta.
  4. Vaihdevuodet eivät ole vielä alkaneet.
  5. Ei käytä systeemisiä estrogeenipohjaisia lääkkeitä (hormonihoito tai estrogeenia sisältävä ehkäisy).


Tutkimukseen tai joihinkin sen osa-alueisiin osallistumisen esteenä voivat olla myös sydänsairaus, munuaissairaus tai liikkumisrajoitteet, jos ne estävät kuormituskokeiden turvallisen tekemisen HoCa-tutkimuksessa. Neurologisiin toimintamittauksiin osallistuminen on puolestaan kielletty, jos henkilöllä on epilepsia, diabeettinen neuropatia, psykiatrinen sairaus tai jokin muu sydän- ja verenkiertoelimistön, hengityselimistön, tuki- ja liikuntaelimistön tai hermoston toimintaa heikentävä sairaus (esim. aivoinfarkti, aivoverenvuoto, Parkinsonin tauti, MS-tauti jne.). Sydämentahdistin, sisäkorvaistute tai muu kehoon asennettu metalli- tai elektroninen laite estää myös osallistumisen. Bioimpedanssimittausta ei voida tehdä henkilöille, joilla on sydämentahdistin.

Huom! Henkilöt, jotka eivät sovellu kuormitustesteihin tai neurologisiin mittauksiin, voivat silti olla sopivia osallistujia muihin HoCa-tutkimuksen osioihin.

Tutkimuksen rekrytointi toteutetaan eri puolilla Suomea seuraavilla alueilla:

  • Keski-Suomen hyvinvointialue (Hyvaks)
  • Pirkanmaan hyvinvointialue (Pirha)
  • Pohjois-Savon hyvinvointialue
  • Varsinais-Suomen hyvinvointialue (Varha)
  • Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (Pohde)
  • HUS

HoCa-hankkeen tutkittavien rekrytointi alkaa loppuvuodesta 2025.

Jos olet kiinnostunut osallistumaan tai tekemään yhteistyötä HoCa-tutkimuksen kanssa, ota yhteyttä Eija Laakkoseen tai muihin HoCa-työryhmän jäseniin.

Hanketiimi

Ulkoiset jäsenet

Pauliina Aukee

Palvelupäällikkö, naistentautien ylilääkäri, urogynekologi ja naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, dosentti

Jaana Seikkula

Osaston ylilääkäri, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri

Synnöve Staff

Osastonylilääkäri, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri

Niina Norppa

Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri

Marjo Tuppurainen

Professori, osastonylilääkäri, dosentti, erikoislääkäri (gynekologia, onkologia ja synnytykset)

Titta Joutsiniemi

LT, naistentautien ja synnytysten sekä gynekologisen onkologian erikoislääkäri

Seija Ala-Nissilä

Kliininen opettaja, dosentti, naistentautien ja synnytysten sekä gynekologisen endoskopian erikoislääkäri

Hanna Savolainen-Peltonen

Osastonylilääkäri, dosentti, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri

Mikko Loukovaara

Osastonylilääkäri, LT, dosentti, gynekologisen syövänhoidon erikoislääkäri