Biogerontologia ja translationaalinen terveystutkimus – Eija Laakkosen tutkimusryhmä

Tutkimusryhmästä väitelleet tutkijat:

FM Tero Sieväsen gerontologian ja kansanterveyden väitöskirjan "The associations of circulating microRNAs and lifestyle habits with cancer risk in Lynch syndrome" tarkastustilaisuus pidettiin 20.9.2024. Vastaväittäjänä toimii professori Arto MannermaaItä-Suomen yliopistosta. Ohjaajat: Eija Laakkonen, Toni Seppälä ja Elina Sillanpää. Väitöstiedote: Verenkierron mikro-RNA-pitoisuuksista voidaan arvioida syöpäriskiä Lynchin oireyhtymässä. 

LitM Matti Hyvärisen gerontologian ja kansanterveyden väitöskirjan "Physical Activity, Menopausal Symptoms, and Cardiometabolic Health during Menopausal Transition" tarkastustilaisuus pidettiin 28.3.2024. Vastaväittäjänä toimi professori Marjo Tuppurainen Itä-Suomen yliopistosta. Ohjaajat: Eija Laakkonen, Timo Rantalainen ja Juha Karvanen. Väitöstiedote: Liikunta ylläpitää veriarvoja, painonhallinta helpottaa vaihdevuosioireita ja Lääkärilehden tekemä Hyvärisen haastattelu: Fyysinen aktiivisuus ei ehkäise muutoksia vaihdevuosissa. 

TtM Jari Karppisenliikuntalääketieteen väitöskirjan "Menopause, Physical Activity, and Whole-Body Metabolism with an Emphasis on Resting Energy Expenditure, Fat Oxidation, and Serum Metabolome” tarkastustilaisuus pidettiin 16.6.2023. Vastaväittäjänä toimi professori Edward Melanson (University of Colorado, Yhdysvallat). Ohjaajat: Eija Laakkonen, Urho Kujala ja Jari Laukkanen. Väitöstiedote: Vaihdevuodet heikentävät veriarvoja, mutta eivät laske lepoenergiankulutusta tai rasvanpolttokykyä 

FM Hanna-Kaarina Jupin gerontologian ja kansanterveyden väitöskirjan “Associations of the Menopausal Transition with Body Composition: Examining the Influence of Hormonal Changes, Muscle RNA Signaling and Lifestyle Habits” tarkastustilaisuus pidettiin 9.6.2023. Vastaväittäjänä toimi dosentti Hanna Savolainen-Peltonen (HUS, Helsingin yliopisto). Ohjaajat: Eija Laakkonen, Sarianna Sipilä ja Sira Karvinen. Väitöstiedote: Vaihdevuodet lisäävät kehon rasvaa, aktiivisuus hidastaa muutosta 

FM Reeta Kankaan gerontologian ja kansanterveyden väitöskirjan ”Aging and microRNA messaging: Associations with systemic estrogen levels and physical performance” tarkastustilaisuus pidettiin 16.2.2018. Vastaväittäjänä toimi Professor Carolyn M. Klinge (University of Louisville, Yhdysvallat). Väitöstiedote: Verenkierron mikroRNAt viestivät terveydentilasta ja suorituskyvystä. Ohjaajat: Eija Laakkonen, Vuokko Kovanen ja Marko Korhonen. Väitöskirja: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/56753

Novo Nordisk -tutkimussäätiö myönsi kolme miljoonaa Tanskan kruunua (noin 400 000 euroa) Eija Laakkosen johtamaan tutkimukseen, jossa selvitetään vaihdevuosien ja estrogeenin vaikutuksia rasvakudokseen. Apuraha on kolmivuotinen ja tukee syksyllä 2025 aineistonkeruun aloittavaa laajaa HoCa (Hormones and Cardiometabolic Health) -tutkimusta.

HoCa-tutkimuksessa selvitetään munasarjojen poistoleikkauksesta aiheutuvan hormonaalisen muutoksen vaikutuksia verenkiertoelimistön ja hermoston toimintaan, aineenvaihduntaterveyteen ja elämänlaatuun. Lisäksi tutkitaan fyysisen kunnon, kehonkoostumukseen liittyvien muuttujien, elämäntapatekijöiden ja erilaisten veri- ja rasvakudosnäytteistä mitattavien terveysindikaattoreiden välisiä yhteyksiä ja muutoksia suhteessa leikkauksesta aiheutuvaan hormonaaliseen muutokseen.

Novo Nordisk -säätiön myöntämällä apurahalla selvittään, miten estrogeeni vaikuttaa rasvakudokseen. HoCa-tutkimuksessa otetaan vapaaehtoisilta tutkittavilta munasarjaleikkauksen aikana keskivartalon alueelta raskudosnäytteitä, joista perustetaan kolmiulotteisia organoidimalleja. Näitä malleja kutsutaan adipoideiksi. Adipoidit edustavat solukoostumukseltaan alkuperäistä näytettä. Adipoideja voidaan esimerkiksi altistaa vaihdevuosien eri vaiheita edustaville hormonimäärille ja siten selvittää, miten hormonit vaikuttavat niiden solujakaumiin ja solujen molekyylitason signaalinvälitysmekanismeihin.

Adipoidimenetelmän on kehittänyt tutkimusjohtaja Elvira Weber. Hän johtaa yhdessä professori Albin Hugin kanssa CURE3D-tutkimuslaboratoriota ja Central Biobank for Cardiac surgery (CBBC) -biopankkia Düsseldorfin Heinrich Heine -yliopistossa. HoCa-tutkimus käyttää myös CBBC:stä saatavia sydänleikkausten yhteydessä otettuja rasvakudosnäytteitä. Siten voidaan tutkia, onko ylävartaloon ja keskivartaloon sijoittuvan viskeraalisen tai ihonalaisen rasvakudoksen hormonivasteissa eroja.

HoCa-tutkimus on laaja kansallinen tutkimus, jonka yhteistyöverkostoon kuuluvat kuuden eri hyvinvointialueen tutkijalääkärit. Mukana yhteistyössä ovat Keski-Suomen, Pohjois-Savon, Pirkanmaan, Varsinais-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueet sekä HUS-yhtymä. Tutkimus toteutetaan Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa ja Gerontologian tutkimuskeskuksessa.

Keski-Suomen hyvinvointialueen alueellinen lääketieteellinen tutkimuseettinen toimikunta on antanut tutkimuksesta puoltavan lausunnon. Suomalainen naistentautien ja synnytysten kliininen tutkijaverkosto SNAKTU on omassa arvioinnissaan todennut tutkimuksen merkittäväksi ja tukee sen toteuttamista. Tutkimukseen voivat osallistua sellaiseen munasarjojen poistoleikkaukseen menossa olevat naiset, joille leikkaus aiheuttaa kirurgisen menopaussin. Leikkauksia tehdään esimerkiksi ennaltaehkäisevässä tarkoituksessa naisille, joilla on Lynchin syndrooma-, BRCA1- tai BRCA2-mutaatioista aiheutuva korkea munasarjasyöpäriski. Tutkimukseen ei voi osallistua, mikäli leikkaus tehdään jo todetun syövän poistamiseksi.

Mikäli kiinnostuit HoCa-tutkimuksesta, ota yhteyttä: eija.k.laakkonen@jyu.fi.

Tekniikan tohtori, bioinformaatikko Tia-Marje Korhonen on saanut Päivikki ja Sakari Sohlbergin sekä Yrjö Jahnssonin säätiöltä apurahat FemHealth-tutkimushankkeeseen. Hankkeessa toteutetaan biopankkitutkimus, jonka tarkoituksena on selvittää perimän, naishormonien, ja elämäntapojen yhteisvaikutuksia naisilla yleisten sydän- ja verisuonitautien ilmentymisriskiin. Tällaisia naistyypillisiä sairauksia ovat spontaani valtimorepeytymä SCAD (Spontaneos Coronary Artery Dissection) ja fibromuskulaarinen dysplasia FMD (Fibromuscular Dysplasia). 

Tutkimus on pääosin tietokoneella tehtävää geneettistä mallinnusta, jossa hyödynnetään aikaisempaa tietoa naisten sydän- ja verisuonitautien taustalla vaikuttavista geeneistä ja yhdistetään se suomalaiseen FinnGen ja muuhun biopankkidataan.

2/2023: Vaihdevuosiin liittyvä hormonivaje vaikuttaa liikunnan aiheuttamaan viestintään verenkierrossa

Vaihdevuosiin liittyy epäsuotuisia terveysmuutoksia, joita liikunta yksin ei riitä estämään. Syitä sille, miksi reipaskaan liikunta ei kokonaan poista vaihdevuosiin liittyviä haitallisia muutoksia esimerkiksi veren rasva-arvoissa, ei tiedetä. Vaihdevuosiin liittyvä estrogeenivaje kasvattaa aineenvaihduntasairauksien sekä sydän- ja verisuonitautien riskiä. Aiemmat tutkimuksemme ovat osoittaneet, että vaikka liikunta-aktiivisuus auttaa esimerkiksi ylläpitämään terveyden kannalta edullisempaa kehonkoostumusta, reipaskaan liikunta ei täysin poista vaihdevuosiin liittyviä negatiivisia terveysmuutoksia.

– Tutkimuksemme on ensimmäinen, jossa verenkierrossa kulkevien vesikkeleiden ja HDL-hiukkasten viestisisältöjä on tarkasti verrattu toisiinsa ja löydetty sisällöistä eroja. Kun tutkimme ennen ja jälkeen liikuntasuorituksen otetuista näytteistä näiden viestikuljettimien sisältöjä, havaitsimme sisältöjen muuttuvan liikunnan seurauksena sekä vesikkeleissä että HDL-hiukkasissa, selvittää EsmiRs-tutkimuksen johtaja, apulaisprofessori Eija Laakkonen.

– Liikunta tyypillisesti aiheuttaa selviä muutoksia veren mikro-RNA-molekyylien määrissä, kuten olemme aiemmin osoittaneet. Uusien tulostemme perusteella estrogeenitaso vaikuttaa liikunnan aiheuttamaan signalointiin vesikkeleissä ja HDL-hiukkasissa ja voi mikro-RNA-molekyylien kautta vaikuttaa menopaussin ohittaneiden naisten liikunnanaikaiseen aineenvaihduntaan, tarkentaa Suomen Akatemian tutkijatohtori ja ErROR-tutkimuksen johtaja Sira Karvinen.

Tässä työssä käytettiin 18 EsmiRs-tutkimukseen osallistuneen naisen näytteitä. Naiset olivat menopaussin ohittaneita, eli heidän kuukautisensa ja munasarjojen estrogeenin tuotantonsa olivat loppuneet. Naisista puolet käytti estrogeenipohjaista hormonikorvaushoitoa. Liikuntasuorituksena naiset tekivät maksimaalisen hapenottokykytestin kuntopyörällä. Verinäytteitä otettiin ennen ja jälkeen liikuntatestin, ja näytteistä tutkittiin, vaikuttaako liikuntakuormitus vesikkeleiden tai HDL-hiukkasten mukanaan kuljettamien viestimolekyyleinä toimivien lyhyiden RNA-molekyylien määriin.

– Merkittävä uusi löydös oli se, että hormonikorvaushoidon käyttö vaikutti kehon viestintään. On jatkotutkimuksen aihe, onko tällä estrogeenivajeisten naisten liikuntaan reagoimattomuudella laajempia terveysvaikutuksia, Laakkonen jatkaa.

Lue koko tiedote täältä. Journal of Extracellular Vesicles -lehdessä julkaistuun tutkimusartikkelin pääset täältä.

2/2023: Naisten varhaisaikuisuudessa harrastama raskas säännöllinen liikunta voi lisätä virtsan- ja ulosteenkarkailun riskiä keski-iässä

Lantionpohjan toimintahäiriöiden esiintyvyydet kasvavat naisen lähestyessä vaihdevuosi-ikää. Hormonaalisten muutosten lisäksi lantionpohjan toimintahäiriöiden syntyyn vaikuttavat useat seikat, kuten sidekudosten luonnollinen ikääntyminen, raskaudet ja synnytykset, elämäntavat sekä muut painetta vatsaontelossa lisäävät tekijät.

– Fyysisellä aktiivisuudella on tutkitusti lukuisia terveyshyötyjä, mutta sen positiivinen vaikutus lantionpohjan toimintakyvylle on kyseenalaistettu. Raskas liikunta voi aiheuttaa haitallista kuormitusta lantion kudoksille, toisaalta liikunta auttaa ylläpitämään lantionpohjalihasten kuntoa, kertoo väitöskirjatutkija Mari Kuutti Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.

– Tässä ERMA-tutkimusaineistolla toteutetussa tutkimuksessa varhaisaikuisuudessa kilpaurheilleilla keski-ikäisillä naisilla todettiin olevan suurentunut riski kokea pakkovirtsankarkailua, muttei ponnistusvirtsankarkailua, ulosteenkarkailua, ummetusta tai ulostamisvaikeutta eikä gynekologisen laskeuman tunnetta. Lisäksi säännöllisesti liikkuneiden naisten havaittiin kokevan todennäköisemmin ulosteenkarkailun, muttei muiden lantionpohjan toimintahäiriöiden oireita, Kuutti summaa tuloksia.

Lue koko tiedote täältä. BJOG-lehdessä julkaistuun tutkimusartikkelin pääset täältä.

1/2023: Lihaskunto on avain vanhenemista vastaan – lihasmassan ylläpito tukee naisten valtimoterveyttä

Valtimoiden seinämän joustava rakenne on edellytys valtimoiden sekä koko verenkiertoelimistön normaalille toiminnalle. Joustavuus heikkenee vähitellen ikääntymisen myötä. Lisäksi erilaiset sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät voivat kiihdyttää valtimoiden ikääntymistä ja altistaa valtimojäykkyyden kehittymiselle jo lapsuudesta alkaen. Kohonnut valtimojäykkyys altistaa sepelvaltimotaudille ja aivoverenkierronhäiriölle sekä muille sydän- ja verisuonisairauksille.

Aikaisemmassa tutkimuksessamme osoitimme naisen iän olevan merkittävä valtimoiden joustavuuteen vaikuttava tekijä. Iän lisäksi valtimoiden jäykkyyttä määrittelevät kuukautiskierto, ehkäisypillereiden käyttö ja vaihdevuosivaihe sekä hormonikorvaushoidon käyttö.

Nyt tutkimme 16–58-vuotiaiden naisten kestävyyskunnon, kehon rasvaprosentin, lihasmassan ja verenpaineen merkitystä valtimojäykkyydelle. Tulosten perusteella vain suurempi lihasmassa ja matalampi verenpaine olivat yhteydessä matalampaan valtimojäykkyyteen iästä riippumatta. Valtimoterveyttä edisti myös parempi kestävyyskunto ja matalampi rasvaprosentti, mutta ikä selitti nämä yhteydet.

– Tulostemme perusteella ikä on vahvin valtimoiden jäykistymistä selittävä tekijä, mutta iän vaikutuksia vastaan voi olla mahdollista taistella kiinnittämällä huomiota riittävän lihasmassan ylläpitoon ja verenpaineen hallintaan, kertoo vastuututkijana toiminut liikuntafysiologian dosentti Eero Haapala.

Lue koko tiedote täältä. Scientific Reports -lehdessä julkaistuun tutkimusartikkelin pääset täältä.