Jyväskylän korkeakoulukonsernin seurantatutkimus (J2-hanke)
Hankekuvaus
Viime vuosina eri puolille Suomea on syntynyt yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen muodostamia strategisia korkeakouluyhteisöjä. Niistä onkin tullut keskeinen teema kansallisessa koulutuspolitiikassa ja korkeakoulujen strategisessa kehittämisessä. Yhtäältä tällaisen korkeakouluyhteisön rakentamiseen kohdistuu monenlaisia odotuksia. Toisaalta kyseessä on pitkäkestoinen ja monivaiheinen prosessi, joka edellyttää herkkyyttä tunnistaa eri toimijoiden lähtökohdat ja odotukset.
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Jyväskylän yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteisen korkeakoulukonsernin muodostumista monimenetelmällisenä pitkittäistutkimuksena vuosina 2026–2028. Hankkeessa seurataan konsernin rakentumista reaaliaikaisesti sekä analysoidaan konsernin lähtökohtia ja eri toimijaryhmien, kuten opiskelijoiden ja henkilökunnan, kokemuksia ja näkemyksiä konsernin muodostumisesta.
Tutkimus jäsentyy kolmeen vaiheeseen. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa tarkastellaan suunnitellun konsernin ennakoituja vaikutuksia korkeakoulujen (JYU ja JAMK) perustehtäviin sekä johtamis- ja palvelurakenteisiin. Tällöin kiinnostuksen kohteena on konsernin perustamisvaiheen lähtökohdat ja niihin liittyvät tulevaisuusskenaariot. Hankkeen toisessa vaiheessa keskitytään koettuun konserniin. Tällöin keskiössä on se, miten korkeakoulukonsernin muodostuminen koetaan ja millaisia tulkintoja siitä tehdään korkeakouluyhteisöissä. Hankkeen kolmannessa vaiheessa analysoidaan millä tavoin suunniteltu konserni ja koettu konserni vastaavat toisiaan: miten ja missä määrin korkeakoulukonsernille asetetut tavoitteet (suunniteltu konserni) ovat toteutuneet suhteessa toimijoiden kokemuksiin (koettu konserni).
Tutkimuksessa sovelletaan organisaatioetnografista lähestymistapaa, jossa korkeakouluja tarkastellaan arjen tasolla. Tällöin huomio on niissä korkeakoulukonsernin rakentamista koskevissa tavoissa ja toimissa, jotka ovat korkeakouluyhteisöjen arjessa läsnä. Tässä tutkimuksessa organisaatioetnografinen menetelmä sisältää dokumenttianalyysin, osallistuvan havainnoinnin ja haastatteluja. Lisäksi hankkeessa toteutetaan kaksi kyselyä.
