KAPPAS 2 Korkeakouluopiskelijoiden oppimistulosten arviointi Suomessa

KAPPAS 2 -hankkeessa tutkitaan suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden yleisiä eli geneerisiä taitoja. Tavoitteena on selvittää, millä tasolla korkeakouluopiskelijoiden geneeriset taidot ovat sekä tarkastella erityisesti sitä, mitkä tekijät ovat yhteydessä opiskelijoiden geneeristen taitojen tasoon ja missä määrin geneeriset taidot kehittyvät korkeakouluopintojen aikana.

Opiskelijoita taluttamassa polkypyöriä yliopistokampuksen sillalla

Sisällysluettelo

Hankkeen kesto

17.10.2022 - 31.12.2025

Tutkimuksen painoala

Oppiminen, opetus ja vuorovaikutus

Tutkimusalue

Korkeakoulutus pedagogisena ja yhteiskunnallisena ilmiönä

Yhteistyö

Kasvatustieteiden ja psykologian osasto, Itä-Suomen yliopisto

Tiedekunta

Koulutuksen tutkimuslaitos

Rahoitus

Opetus- ja kulttuuriministeriö

Hankekuvaus

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama KAPPAS²-hanke on jatkoa Jyväskylän yliopiston ja Helsingin yliopiston vuosina 2018–2021 toteuttamalle Korkeakouluopiskelijoiden oppimistulosten arviointi Suomessa (KAPPAS!) -hankkeelle.

KAPPAS²-hankkeessa tutkitaan suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden yleisiä eli geneerisiä taitoja. Tavoitteena on selvittää, millä tasolla korkeakouluopiskelijoiden geneeriset taidot ovat sekä tarkastella erityisesti sitä, mitkä tekijät ovat yhteydessä opiskelijoiden geneeristen taitojen tasoon ja missä määrin geneeriset taidot kehittyvät korkeakouluopintojen aikana.

Hankkeessa tutkittavia geneerisiä taitoja ovat analyyttinen päättely ja arviointi, ongelmanratkaisu, argumentatiivinen kirjoittaminen sekä kielen selkeys.

KAPPAS²-hankkeen toteuttavat yhteistyössä Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos ja Itä-Suomen yliopiston Kasvatustieteiden ja psykologian osasto. Hankkeessa käytettävän geneeristen taitojen mittaamiseen kohdentuvan Collegiate Learning Assessment CLA+ International -instrumentin on kehittänyt yhdysvaltalainen Council for Aid to Education (CAE). Hanketta koordinoi opetusministerin asettama tukiryhmä.

KAPPAS-arvioinnit Suomessa

Mikä KAPPAS² on?

KAPPAS² tutkii suomalaisten yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden geneerisiä taitoja ja niiden kehittymistä korkeakouluopintojen aikana. Hankkeessa on määrä hyödyntää kahta tutkimusasetelmaa: poikkileikkaus- ja pitkittäistutkimusasetelmaa.
KAPPAS² tuottaa korkeakouluille tärkeää tietoa opiskelijoiden osaamisesta opetuksen ja koulutuksen kehittämisen tueksi.
Tutkimukseen osallistuvat opiskelijat saavat tietoa omien geneeristen taitojensa tasosta.

Mitä tutkitaan?

Analyyttistä päättelyä ja arviointia, ongelmanratkaisua, argumentatiivista kirjoittamista sekä kielen selkeyttä.
Geneerisiä taitoja mitataan yhdysvaltalaisen Council for Aid to Education (CAE) kehittämällä Collegiate Learning Assessment CLA+ International -instrumentilla.
Osaamisperustainen CLA+ -instrumentti sisältää osaamistehtävän (engl. performance task) ja monivalintaosion.

Ketä tutkitaan?

Tutkimuksen kohderyhmänä ovat alemman korkeakoulututkinnon (ensimmäinen sykli) sekä ylemmän korkeakoulututkinnon (toinen sykli) opiskelijat.
Mukana on 5 yliopistoa ja 13 ammattikorkeakoulua.

Milloin tutkitaan?

Tietokonevälitteinen testaus toteutetaan syksyllä 2023–syksyllä 2025.
Tulokset raportoidaan loppuvuonna 2025.

KAPPAS² - vad är det?

KAPPAS² undersöker finländska universitets- och yrkeshögskolestuderandes generiska färdigheter och utvecklingen av dem under högskolestudiernas gång. I studien har man planerat att utnyttja två designplaner: en tvärsnittsdesign och en longitudinell studiedesign.
KAPPAS² producerar viktig information för högskolorna om de studerandes kunnande för att stödja utvecklingen av undervisningen och utbildningen.
De studerande som deltar i studien får information om nivån på sina egna generiska färdigheter.

Vad undersöks?

Analytiskt resonemang och bedömning, problemlösning samt argumenterande skrivande.
De generiska färdigheterna mäts med det av Council for Aid to Education (CAE) utvecklade instrumentet Collegiate Learning Assessment CLA+ International.
Testet innehåller en öppen fråga (eng. performance task) och en testdel med flervalsuppgifter.

Vilka deltar?

Målgruppen för studien är studerande som studerar för en lägre högskoleutbildning (första cykeln) och studerande som studerar för en högre högskoleutbildning (andra cykel).
I undersökningen deltar 5 universitet och 13 yrkeshögskolor.

När görs undersökningen?

Undersökningen sker elektroniskt och genomförs mellan hösten 2023 och hösten 2025.
Resultaten rapporteras 2025.

Raportit

Ursin, J., Hyytinen, H., & Silvennoinen, K. (toim.). (2021). Korkeakouluopiskelijoiden geneeristen taitojen arviointi – Kappas!-hankkeen tuloksia. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:6. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-892-2

Julkaisun muut kieliversiot:

Ursin, J., Hyytinen, H., & Silvennoinen, K. (Eds.). (2021). Assessment of undergraduate students' generic skills in Finland : Findings of the Kappas! project. Publications of Ministry of Education and Culture 2021:31. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-901-1
Ursin, J., Hyytinen, H., & Silvennoinen, K. (red.). (2021). Utvärdering av högskolestuderandes generiska färdigheter – resultat från Kappas! -studien. Undervisnings- och kulturministeriets publikationer 2021:12. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-825-0

Tieteelliset artikkelit

Hyytinen, H., Jämsä, M., Tuononen, T., & Kleemola, K. (2025). A systematic-narrative review of performance-based assessments of critical thinking in higher education. Assessment & Evaluation in Higher Education, 1–18. https://doi.org/10.1080/02602938.2025.2553341
Hyytinen, H., Nissinen, K., Kleemola, K., Ursin, J., & Toom, A. (2023). How do self-regulation and effort in test-taking contribute to undergraduate students’ critical thinking performance? Studies in Higher Education. https://doi.org/10.1080/03075079.2023.2227207
Hyytinen, H., Ursin, J., Silvennoinen, K., Kleemola, K., & Toom, A. (2021). The dynamic relationship between response processes and self-regulation in critical thinking assessments. Studies in Educational Evaluation, 71. https://doi.org/10.1016/j.stueduc.2021.101090
Kleemola, K., Hyytinen, H., & Toom, A. (2022a). Critical thinking and writing in transition to higher education in Finland: do prior academic performance and socioeconomic background matter? European Journal of Higher Education. https://doi.org/10.1080/21568235.2022.2075417
Kleemola, K., Hyytinen, H., & Toom, A. (2022b). Exploring internal structure of a performance-based critical thinking assessment for new students in higher education. Assessment & Evaluation in Higher Education, 47(4), 556–569. https://doi.org/10.1080/02602938.2021.1946482
Kleemola, K., Hyytinen, H., & Toom, A. (2022c). The challenge of position-taking in novice higher education students' argumentative writing. Frontiers in Education, 7. https://doi.org/10.3389/feduc.2022.885987
Ursin, J., Hyytinen, H., Silvennoinen, K., & Toom. A. (2022). Linguistic, contextual, and experiential equivalence issues in the adaptation of a performance-based assessment of generic skills in higher education. Frontiers in Education, 7. https://doi.org/10.3389/feduc.2022.885825

Kirjan tai muun kokoomateoksen osa

Ursin, J., & Hyytinen, H. (2022). Assessing the generic skills of undergraduate students in Finland. In D. Van Damme, & D. Zahner (Eds.), Does Higher Education Teach Students to Think Critically? (pp. 179–196). Paris: OECD Publishing. https://doi.org/10.1787/cc9fa6aa-en
Zahner, D., Kleemola, K., Hyytinen, H., Ursin, J., & Cortellini, O. (2022). Ensuring cross-cultural reliability and validity. In D. Van Damme, & D. Zahner (Eds.), Does Higher Education Teach Students to Think Critically? (pp. 71–85). Paris: OECD Publishing. https://doi.org/10.1787/cc9fa6aa-en