Liikkumisen ja liikuntaan osallistumisen geneettiset ja biologiset tekijät (GEDROPA)
Hankekuvaus
Perimä on yksi ihmisen liikuntakäyttäytymistä merkittävimmin selittävistä tekijöistä. Kaksostutkimusten perusteella perimän selitysosuus liikunnassa on noin 30-60%. Perimä saattaa myös selittää, miksi jotkut kehittyvät fyysisiltä ominaisuuksiltaan toisia helpommin, kokevat liikkuessa enemmän mielihyvää tai pitävät liikunnasta enemmän kuin toiset. Perusteet liikuntakäyttäytymisen geneettiselle säätelylle ovat vahvat. Ne pohjautuvat evoluutiobiologisiin prosesseihin ja sellaisten ominaisuuksien valikoitumiseen, jotka ovat edesauttaneet selviytymistä rajallisten resurssien maailmassa. Puutteellisten menetelmien vuoksi aiemmin ei ole voitu tutkia yksilöiden välistä vaihtelua liikunnallisuudessa ja selvittää miksi toiset ovat aktiivisempia kuin toiset. On tärkeää tutkia perimän vaikutusta liikunnallisen elämäntavan valintaan, sillä riskinä on, että koko väestölle suunnatut terveyttä edistävät toimet aktivoivat vain luontaisesti liikunnallisia tai siitä poikkeuksellisia hyötyjä saavia. Tämä voi johtaa jopa terveyserojen kasvuun väestössä.
Vasta viimeaikaiset menetelmälliset ja datainfrastruktuurin läpimurrot ovat mahdollistaneet yksilön genominlaajuisen vaihtelun sekä liikuntakäyttäytymisen tutkimisen väestötasolla. Käytämme tutkimussissamme aiemmin hyödyntämättömiä laajoja biopankkiaineistoja sekä niiden kiihtyvyysanturilla mitattua ja itseraportoitua liikuntatietoa. Uutena näkökulmana käytämme tietoa liikkunnasta pitämisen periytyvyydestä selvittämään yksilöllisiä eroja ihmisten pitkäaikaisessa liikunta-aktiivisuudessa. Suurten biopankkiaineistojen lisäksi hyödynnämme tutkimuksissamme eri-ikäisillä suomalaisilla toteutettuja pitkäkestoisia elämäntapainterventiotutkimuksia selvittääksemme näihin tutkimuksiin osallistuvien mahdollisia geneettisiä eroja muuhun väestöön. Lisäksi haluamme ymmärtää samaisten elintapainterventioiden merkitystä terveyseroihin. Jos ymmärrämme liikunnan periytyvyyttä paremmin, se auttaa meitä tulevaisuudessa suunnittelemaan vaikuttavampia poliittisia ohjauskeinoja terveyserojen kaventamiseksi suomalaisessa väestössä.
