PISA

PISA-tutkimuksessa lukutaito (reading literacy) ymmärretään laajasti elinikäistä oppimista ja tietoyhteiskunnassa toimimista edistäväksi taidoksi. Peruslukutaidon sijaan PISAssa on keskitytty arvioimaan luetun ymmärtämistä ja yhteiskunnassa toimivaa ja elinikäistä oppimista tukevaa lukutaitoa. Lukutaito määritelläänkin PISAssa seuraavasti (OECD 2019): Lukutaito on tekstien ymmärtämistä, käyttöä, arviointia, reflektointia sekä niiden lukemiseen sitoutumista lukijan omien tavoitteiden saavuttamiseksi, tietojen ja valmiuksien kehittämiseksi sekä yhteiskuntaelämään osallistumiseksi.

Millaisia tekstejä ja tehtäviä?

Luotaessa lukutaidon määritelmää mahdollisimman hyvin vastaava lukutaitokoe on PISA-arvioinnissa pyritty siihen, että luettavat tekstit ja niihin liittyvät tehtävät ovat mahdollisimman aitoja ja autenttisia ja liittyvät todellisiin arjen lukutilanteisiin niin koulussa kuin sen ulkopuolellakin. Lukutaidon arviointialuetta jäsennetään moniulotteisesti huomioiden niin erilaiset tekstit kuin lukemiseen liittyvät erilaiset lähestymistavat ja lukutilanteetkin. Nämä kolme ulottuvuutta ohjaavat tehtävien laadintaa ja oppilaiden suoritusten arviointia. Tekstityypit pyrkivät edustamaan monipuolisesti erilaisia nykynuorille nyt ja tulevaisuudessa autenttisia tekstejä. Joukossa on suorasanaisia tekstejä, kuten asiaproosaa ja kaunokirjallisuutta, sekä epälineaarisia dokumentteja, kuten lomakkeita, taulukoita, karttoja ja kaavioita. Vuoden 2018 arvioinnista alkaen mukana on myös internetille tyypillisiä tekstejä. Keskeisiä tehtävien vaatimia lähestymistapoja eli lukemisen osa-alueita ovat puolestaan tiedonhaku, luetun ymmärtäminen ja tulkinta sekä luetun pohdinta ja arviointi. Lukutilanteet sen sijaan viittaavat lukemisen kontekstiin ja tarkoitukseen. PISAssa näitä tilanteita on määritelty neljä: yksityinen, julkinen, opiskelu ja ammatillinen lukeminen.

Kullakin PISA-kierroksella pyritään siihen, että lukutaitokokeen tekstit ja tehtävät edustavat mahdollisimman tasaisesti eri tekstityyppejä, lähestymistapoja eli aspekteja ja lukutilanteita. Tehtävistä karkeasti ottaen noin puolet on monivalintatehtäviä ja puolet avoimia tehtäviä, joissa arvioidaan myös oppilaiden ajattelun ja argumentoinnin taitoja.

PISA-tutkimuksessa matematiikan osaamisella (mathematical literacy) tarkoitetaan oppilaiden kykyä eritellä, perustella ja viestiä ajatuksiaan tehokkaasti, kun he asettavat, muotoilevat, ratkovat ja tulkitsevat matemaattisia ongelmia erilaisissa tilanteissa. Lähestymistapa korostaa matemaattisen tiedon soveltamista yhteyksissä, jotka edellyttävät asioiden ymmärtämistä, pohtimista ja perustelemista. Tällöin tarvitaan tietenkin myös matematiikan perustietoja ja -taitoja, kuten faktatietoutta, terminologian tuntemista, käsitteiden hallintaa sekä laskutoimitusten ja ratkaisumenetelmien käyttötaitoja. Matematiikan osaaminen määritellään PISAssa seuraavasti (OECD 2023): ”Matematiikan osaaminen tarkoittaa yksilön kykyä päätellä matemaattisesti sekä muotoilla, käyttää ja tulkita matematiikkaa erilaisissa tosielämän tilanteissa ongelmien ratkaisemiseksi. Se pitää sisällään matemaattisten tietojen, käsitteiden, menetelmien ja välineiden käyttämisen ilmiöiden kuvaamisessa, selittämisessä ja ennustamisessa. Se auttaa yksilöitä ymmärtämään matematiikan merkityksen ympäröivässä maailmassa ja tekemään tarvittavia perusteltuja päätöksiä osallistuvina, rakentavina ja ajattelevina 2000-luvun kansalaisina.”

Matematiikan tehtävien laadintaa PISAssa on ohjannut kolme jäsentävää tekijää: matematiikan sisällöt, matematiikan prosessit sekä tilanteet, joihin tehtävät on sijoitettu. Osaamisen kannalta olennainen osatekijä on matemaattinen sisältöaines. Sisällöt määritellään neljän sisältökokonaisuuden avulla, jotka ovat määrällinen ajattelu, tila ja muoto, muutos ja yhteydet sekä epävarmuus. Vuoden 2022 tutkimuksessa uudistetun viitekehyksen myötä PISAssa halutaan painottaa, että matematiikan osaamisen arvioinnissa ei riitä pelkästään ongelmanratkaisuprosessien tarkastelu, vaan myös matemaattinen päättely (sekä deduktiivinen että induktiivinen) on tärkeä osa matematiikan osaamista ja kytkeytyy osaksi ongelmanratkaisuprosesseja. Vaikka matemaattinen päättely ja ongelmanratkaisu ovat limittäisiä prosesseja, on matemaattisessa päättelyssä käytännön ongelmien ratkaisemista laajempi näkökulma, jota tulisi tarkastella ongelmanratkaisuprosessien ohella. Matemaattiseen päättelyyn kuuluu myös arvioiminen, argumenttien esittäminen sekä tulkintojen ja päätelmien puntarointi suhteessa väitteeseen. Lisäksi koetehtävät on sijoitettu erityyppisiin käytännön elämän tilanteisiin, joita PISAssa määritellään neljä: henkilökohtainen, opiskelu ja työelämä, yhteisöllinen sekä tiede ja teknologia.

Matematiikan osaamista on voitu tarkastella sitä jäsentävien tekijöiden kautta silloin, kun matematiikka on ollut päätutkimusalueena, eli vuosina 2003, 2012 ja 2022.

PISA-tutkimuksen luonnontieteiden arviointi on kehittynyt vuosien varrella vastaamaan muuttuvan maailman tarpeisiin. Aiemmilla kierroksilla PISAn luonnontieteiden osaaminen on kuvattu kykynä ja haluna sitoutua luonnontieteellisiin kysymyksiin ja periaatteisiin rationaalisena yhteiskunnan jäsenenä. Nyt vuoden 2025 PISA-tutkimuksessa aiempaa määritelmää on täydennetty kestävän kehityksen ja ympäristökasvatuksen teemoilla. Näihin viittaavalla käsitteellä antroposeeni tarkoitetaan ajanjaksoa maapallon historiassa, jolloin ihmisen toiminta (antropogeeninen toiminta) on vaikuttanut ja vaikuttaa merkittävästi maapallon biologisiin, kemiallisiin ja fysikaalisiin prosesseihin.

Aiempaan määritelmään pohjautuen luonnontieteitä osaavalla tulisi olla kyky (1) selittää ilmiöitä tieteellisesti, (2) laatia ja arvioida tieteellisiä tutkimussuunnitelmia ja tulkita tieteellistä tietoa ja todisteita kriittisesti sekä (3) tutkia, arvioida ja käyttää tieteellistä tietoa päätöksenteossa ja toiminnassa. Lisäksi antroposeeniin liittyvä osaaminen näyttäytyy kykynä (1) selittää ihmisen vaikutusta Maan järjestelmien toimintaan, (2) tehdä tietoon ja järjestelmälliseen ajatteluun perustuvia toimia ympäristön elvyttämiseksi ja ylläpitämiseksi sekä (3) osoittaa kunnioitusta eri näkökulmia kohtaan etsittäessä ratkaisuja sosioekologisiin kriiseihin. Tämä vaatii ymmärrystä siitä, että ihmisen vaikutukset ovat jo merkittävästi muuttaneet maapallon järjestelmiä ja tekevät niin edelleen. Ne viittaavat myös maailmassa olemisen ja toimimisen tapoihin, jotka asettavat ihmiset kiinteäksi osaksi ekosysteemejä, tunnustaen ja kunnioittaen kaikkia lajeja ja elämän keskinäistä riippuvuutta.

PISA-tutkimuksen viitekehyksen mukaisesti luonnontieteiden osaaminen edellyttää kolmenlaista tietämystä: sisällön tuntemusta, luonnontieteissä käytettävien tavanomaisten menetelmien tuntemusta sekä tietämystä syistä ja käsityksistä, joita luonnontieteilijät käyttävät perustellakseen väittämiään. Tämän lisäksi tiedeidentiteetti-käsitteen sisällyttäminen PISA 2025 -luonnontieteiden viitekehykseen, perustuu ajatukseen, että vaikka tieteellinen tieto ja osaaminen ovat tärkeitä ja arvokkaita nuorten tulevaisuuden kannalta, identiteetin merkitys on myös ratkaisevan tärkeä toimijuuden ja aktiivisen kansalaisuuden perustana nopeasti muuttuvassa maailmassa. Osaamisen ja asenteiden mittaamisen näkökulmasta PISA 2025 tutkimuksessa arvioidaan kolmea identiteetin ulottuvuutta: (1) tieteellisten näkökulmien ja lähestymistapojen arvostamista, (2) kiinnostusta ja sitoutumista luonnontieteisiin sekä (3) ympäristötietoisuutta ja ympäristöasenteita.

Luonnontieteiden osaamista on tarkasteltu syvemmin, kun luonnontieteet on ollut päätutkimusalueena 2006 ja 2015. Vuoden 2025 tutkimuksessa luonnontieteet ovat jälleen pääarviointialueena.

PISA-tutkimuksessa talousosaamisella (financial literacy) tarkoitetaan jokapäiväisessä elämässä tarvittavaa tietoa ja ymmärrystä raha-asioista, taloudellista käsitteistä sekä riskeistä. Tiedon ohella talousosaamisen tärkeitä osatekijöitä ovat kognitiiviset taidot, motivaatio sekä itseluottamus. Tutkimuksessa arvioidaan nuorten kykyä soveltaa heidän talouteen ja raha-asioihin liittyvää ymmärrystään niin kotia, ystäviä ja perhettä, koulutusta ja työtä kuin yksilöiden ja yhteiskunnan välisiä yhteyksiäkin koskien. Tutkimuksen koetehtävät käsittelevät nuorten päivittäiseen elämään liittyviä raha-asioita, mutta myös tulevaisuuden haasteita kuten koulutusta ja työtä koskevia valintoja. Koetehtävien lisäksi talousosaamista arvioidaan taustatietoja kartoittavan taloustaitokyselyn avulla.

PISA-tutkimuksessa talousosaamista arvioidaan kolmesta eri näkökulmasta. Nämä ovat sisältö, prosessi ja konteksti. Sisältö muodostuu talousosaamisen kannalta olennaisesta tiedosta ja ymmärryksestä. Tutkimuksessa eroteltuja sisältöjä ovat raha ja rahaliikenne, raha-asioiden suunnittelu ja hallinta, riski ja palkkio sekä talousnäkymät. Prosesseilla taas viitataan kognitiivisiin prosesseihin. Tutkimuksessa on määritelty neljä rinnakkaista prosessikategoriaa: talousasioihin liittyvän tiedon tunnistaminen, talousasioihin liittyvän tiedon analysointi, talousasioiden arviointi sekä taloustiedon ja -ymmärryksen soveltaminen. Arviointiin liittyviä konteksteja on myös eroteltu neljä. Nämä kontekstit ovat koulutus ja työ, koti ja perhe, yksilö ja sekä yhteiskunta. Monipuolisten toimintakontekstien avulla pyritään ottamaan huomioon laaja kirjo eri tilanteita, joissa yksilöt voivat toimia.

Lisäksi tutkimuksessa huomioidaan ei-kognitiivinen näkökulma eli motivaation ja itseluottamuksen merkitys talousosaamiselle. Talousosaamiseen liittyviksi ei-kognitiivisiksi tekijöiksi tutkimuksessa määritellään mahdollisuus päästä käsiksi tietoon ja koulutukseen, mahdollisuus käyttää rahaa ja maksuvälineitä, asenteet talousasioita kohtaan ja itseluottamus talousasioissa sekä kuluttamis- ja säästämiskäyttäytyminen. Kaiken kaikkiaan PISA-tutkimuksessa tarkasteltava talousosaaminen muodostuu siis useasta eri osa-alueesta ja näkökulmasta. Niiden avulla rakennetaan kattavaa kuvaa siitä, millaiset tiedot, taidot ja toimintatavat nuorilla on, kun he tekevät heitä itseään koskevia taloudellisia päätöksiä ja tulevaisuuden suunnitelmia.

Vieraan kielen arviointi (Foreign Language Assessment) on ensimmäistä kertaa mukana vuoden 2025 PISA-tutkimuksessa. Se koostuu oppilaiden tekemästä tiedollisesta kokeesta ja taustakyselystä sekä koulujen rehtoreille suunnattavan koulukyselyn vieraan kielen osuudesta.

Arviointi keskittyy kielellisiin taitoihin, joita tarvitaan opiskeluun ja työskentelyyn kansainvälistyvässä maailmassa. Ensimmäinen vieraiden kielen tutkimuskerta (v. 2025) alkaa englannin kielen arvioinnilla, joka on maailmanlaajuisesti yleisimmin kouluissa opetettu vieras kieli.  Arviointi keskittyy kolmeen kielitaidon osa-alueeseen: 1) luetun ymmärtäminen 2) kuullun ymmärtäminen ja 3) suullinen kielitaito (puhuminen). Myöhemmillä PISA-tutkimuskerroilla uusia kieliä ja arvioitavia kielitaidon osa-alueita saatetaan lisätä.

Tutkimus tuottaa kansainvälisesti vertailukelpoista tietoa peruskoululaisten englannin osaamisesta ja osaamiseen yhteydessä olevista tekijöistä. Tulokset ilmaistaan Eurooppalaisen kielten viitekehyksen (EVK) taitotasojen avulla, jotka ovat myös perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa olevan taitotasoasteikon pohjana (https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/kehittyvan-kielitaidon-tasojen-kuvausasteikko). Tulokset ovat näin ymmärrettäviä kaikille vieraiden kielten opetusta tunteville. Merkille pantavaa on lisäksi se, että PISA-tutkimuksessa arvioidaan oppilaiden taitoa puhua englantia, mikä korostaa suullisen kielitaidon tärkeyttä ja sopii hyvin myös peruskoulun kielten opetuksen tavoitteisiin. 

Lisätietoa vieraan kielen arvioinnista PISA-tutkimuksessa englanniksi: https://www.oecd.org/pisa/foreign-language/

Pääalueiden lisäksi PISAssa on eri tutkimuskerroilla joitain vaihtuvia arviointialueita.

2025-tutkimuksen innovatiivinen alue
- Digitaalinen oppiminen

2022-tutkimuksen innovatiivinen alue
- Luova ajattelu

 2018-tutkimuksen innovatiivinen alue
- Globaalit taidot (Suomi ei osallistunut) 

2015-tutkimuksen vaihtuvat alueet
- Yhteistoiminnallinen ongelmanratkaisu

2012-tutkimuksen vaihtuvat alueet
- Tietokonepohjainen ongelmanratkaisu

2009-tutkimuksen vaihtuvat alueet
- Tietotekniikan käyttö

2006-tutkimuksen vaihtuvat alueet
- Tietotekniikan käyttö
- Oppilaiden ympäristöasenteet ja kansalaisaktiivuus

2003-tutkimuksen vaihtuvat alueet
- Ongelmanratkaisu
- Tietotekniikan käyttö

2000-tutkimuksen vaihtuvat alueet
- Opiskelustrategiat
- Tietotekniikan käyttö

Aiempien vuosien PISA-kokeiden esimerkkitehtäviä voi tarkastella ja niihin voi tutustua. Jokaisella tutkimuskierroksella on arvioitu lukutaitoa sekä matematiikan ja luonnontieteiden osaamista.

PISA-esimerkkitehtäviä vuosilta 2022, 2018 sekä 2015, 2012, 2009, 2006, 2003 ja 2000.