AKIMAsta löysin suunnan, joka innostaa aidosti

Opiskelin aiemmin yhteiskuntatieteitä, mutta kandin jälkeen aloin kaivata uutta suuntaa opinnoilleni. Kokeilemalla uutta ja seuraamalla mielenkiinnon kohteitani löysin tieni aikuisten kielikoulutuksen maisteriohjelmaan (AKIMA), joka avaa ovia entistä omannäköisempään työelämään.

--

Olen aina ollut kiinnostunut kielistä ja kansainvälisyydestä. Samoja elementtejä olen toivonut myös tulevaisuuden työltäni. Käytännön tasolla näiden asioiden merkitys on kuitenkin muuttunut yliopisto-opintojeni aikana. Aiemmat haaveet ministeriöistä ja instituuteista ovat vaihtuneet työhön, jossa voisin konkreettisesti vaikuttaa ihmisten elämään ja arkeen.

Vaihtoehtojen ollessa vielä avoimia aloin tehdä sekä suomen kielen että kasvatustieteiden perusopintoja. Suomen kielen opiskelu tuntui ihanan kutkuttavalta monien eri vieraiden kielten jälkeen. Ja yhtäkkiä, kesken tavallisen opiskelupäivän, törmäsin AKIMAan ja sen suomi toisena ja vieraana kielenä -suuntautumisvaihtoehtoon. Tässähän yhdistyy kaikki! Työ aikuisten maahanmuuttajien kanssa on ihmisläheistä ja yhteiskunnallisesti vaikuttavaa. En voi olla mainitsematta myös sairaalan keittiön työkavereitani, jotka omilla tarinoillaan suomen oppijoina inspiroivat ja myöhemmin myös kannustivat minua lähtemään tälle alalle.

En vielä tiedä, viekö tieni pedagogisten opintojen kautta opettajaksi, vai löydänkö itseni vielä jostain muusta aiheeseen liittyvästä pestistä. Minulle on avautunut täysin uusi kenttä, jolla on monenlaisia mahdollisuuksia edetä. Tärkeintä kuitenkin on, että koen nyt olevani polulla, joka innostaa ja tuntuu oikealta. Tieni AKIMAan näyttää jälkikäteen katsottuna jopa loogiselta, vaikka yliopisto-opintojeni alussa en missään nimessä olisi osannut arvata sen olevan edessä.

Uusissa opinnoissa palaset loksahtivat kohdalleen

Hakuvaiheessa olin erittäin helpottunut siitä, että pystyin hakemaan suomen kielen perusopintojen pohjalta. Useimmiten maisteriopintoja varten alanvaihtajan on täytynyt jo suorittaa uuden opiskelualan perus- ja aineopinnot kokonaisuudessaan. Onnekseni AKIMAan haku ei tätä vaatinut, ja pystyin hakemaan opiskelijaksi heti ensisijaiseen vaihtoehtooni ilman tarvetta kompromisseille. Voin suorittaa suomen kielen aineopintoja nyt syventävien S2-opintojen ohella.

Ennen opintojen alkua minua tietenkin mietitytti se, millaista on aloittaa kokonaan uudella alalla suoraan maisteriohjelmassa. On ollut kuitenkin hienoa huomata, miten aiempi yhteiskuntatieteellinen opintotaustani on tukenut minua nykyisissä opinnoissani. Kieleen punoutuu monia yhteiskunnallisia kysymyksiä, ja olen nauttinut mahdollisuudesta päästä pureutumaan niihin luvan kanssa. Tätä laajemman tason pohdintaa tasapainottaa hyvin suomen kieleen liittyvän substanssiosaamisen kerryttäminen.

Elämäntilanteeni vuoksi en ole voinut muuttaa uusien opintojeni perässä Jyväskylään. Olenkin suorittanut opintojani suurilta osin etänä. Kursseilla on ollut ilahduttavan monenlaisia suoritustapoja. Edes itsenäinen suoritus ei tarkoita aina pelkkää esseetä tai kirjatenttiä. Ylipäätään olen ollut iloisen yllättynyt siitä, miten hyvin Jyväskylän yliopistolla ymmärretään erilaisissa tilanteissa olevia opiskelijoita. Olen ylpeä siitä, että uskalsin seurata mielenkiinnon kohteitani ja hakea AKIMAan.