Halu suunnitella kaikille toimivaa teknologiaa osoitti minulle suunnan kognitiotieteessä

Oma suunta elämälle löytyi avoimen väylän kautta

Lukion jälkeen mikään ala ei oikein tuntunut omalta ja olin todella hukassa, kun samaan aikaan monet ystävät ja tutut suuntasivat opiskelemaan yliopistoon. Teinkin pitkään töitä kaupan alalla, joten päätös hakea opiskelemaan ei siis syntynyt hetken mielijohteesta.

Eräänä kesänä lopetin vakituisen työni ja käytin syksyn siihen, että suoritin 50 opintopistettä avoimessa yliopistossa päästäkseni avoimen väylän kautta opiskelemaan tietojärjestelmätiedettä Jyväskylän yliopistoon.

Avoimen opinnot olivat minulle hyvä väylä, sillä halusin varmistaa, että motivaatio opiskeltavaa alaa kohtaan on oikeasti vahva.

Kandidaatinopinnoissa suoritin pakollisen ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutuksen kurssin ja sen myötä jokin loksahti paikoilleen. Ymmärsin, että minua kiinnostaa erityisesti käyttöliittymäsuunnittelu, käytettävyys ja saavutettavuus – siis se, miltä teknologia tuntuu ihmisestä ja miten siitä tehdään aidosti toimivaa sekä tehokasta kaikille. Syvensin osaamistani saavutettavuuden parissa käymällä lisäksi FITech-kurssin Tampereen yliopiston tarjonnasta. Tämä vahvisti entisestään ajatustani siitä, että olin vihdoin löytänyt oman suuntani.

Kognitiotiede antaa syvyyttä UX/UI-suunnitteluun

Valitsin kognitiotieteen maisteriohjelman Jyväskylän IT-tiedekunnasta, koska halusin rakentaa itselleni hyvän pohjan käyttäjäkokemuksen (UX) ja käyttöliittymien (UI) suunnittelijan uralle. Minulle tärkeintä maisteriohjelmaa valitessa oli se, että oppisin ymmärtämään ihmisen ja teknologian vuorovaikutusta syvällisesti – en vain suunnittelemaan visuaalisesti hienoja käyttöliittymiä, jotka eivät toimisikaan käytännössä.  

Kognitiotieteen opinnoissa tarkastellaan mieltä, ajattelua, kokemusta ja älykkyyttä erityisesti teknologiaympäristöissä.

Opintojeni keskiössä on se, miten ihmisen kognitiiviset ja emotionaaliset prosessit vaikuttavat teknologian käyttöön, sekä miten tämä tieto voidaan valjastaa parempaan suunnitteluun.  Mukana on myös yllättävän paljon filosofista ajattelua: pohdimme esimerkiksi tietoisuutta, mielen rakennetta ja tiedon luonnetta.  

Tutkinto-ohjelman monipuolisuus tuo käyttöliittymien ja järjestelmien suunnitteluun syvyyttä, jota en aluksi osannut odottaa. Toki muun muassa Empiiriset tutkimusmenetelmät ja Käyttäjätutkimus-kursseilla pääsee soveltamaan teoriaa käytäntöön, ja nämä taidot ovatkin erityisen tärkeitä UX/UI-työssä.

Suosittelen kognitiotieteen maisteriohjelmaa kaikille heille, joita kiehtoo teknologia ja sen kehittäminen juuri ihmisiä ja heidän tarpeitaan varten. Käyttäjälähtöisiä ratkaisuja kaivataan entistä enemmän kaikilla yhteiskunnan sektoreilla, eli meidän osaamiselle on kysyntää!